Koiraeläimet Sisällysluettelo Luokittelu | Lähteet | Kirjallisuutta | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoInfobox OKNimi-testi OKCanidae (TSN 180594)PrefaceCanidaeCanids.orglaajentamalla

Koiraeläimet


Wikispecies-logo.svgKoiraeläimet WikispeciesissäCommons-logo.svgKoiraeläimet CommonsissapetoeläintensaalistavialihansyöjiäkuulohajuaistikettususinaalisupikoiraVenäjänkultasakaalikoiraadingoapunasutta






























Koiraeläimet

Kojootti (Canis latrans)
Kojootti (Canis latrans)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:
Aitotumaiset Eucarya
Kunta:
Eläinkunta Animalia
Pääjakso:
Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:
Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:
Nisäkkäät Mammalia
Alaluokka:
Theria
Osaluokka:
Istukkanisäkkäät Eutheria
Lahko:
Petoeläimet Carnivora
Alalahko:
Caniformia
Heimo:
Koiraeläimet
Canidae
Fischer, 1817[1]
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Koiraeläimet Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Koiraeläimet Commonsissa



Infobox OKNimi-testi OK


Harjasusi (Chrysocyon brachyurus)




Supikoira (Nyctereutes procyonoides)




Pensaskoira (Speothos venaticus)




Blanfordinkettu (Vulpes cana)


Koiraeläimet (Canidae) on petoeläinten lahkoon kuuluva nisäkäsheimo, johon kuuluu hieman yli 30 lajia. Ne ovat levinneet maapallolla laajalle ja eri lajit ovat sopeutuneet hyvin erilaisiin elinympäristöihin. Koiraeläimet ovat pääosin muita nisäkkäitä saalistavia lihansyöjiä, mutta osa lajeista on sopeutunut syömään myös muuta ravintoa. Useimmat koiraeläimet elävät ja saalistavat laumoissa. Aisteista etenkin kuulo- ja hajuaisti ovat kehittyneet erittäin herkiksi.


Suomessa elää neljä koiraeläintä, jotka ovat kettu, susi, naali ja supikoira. Supikoira ei kuulu Suomen alkuperäiseen lajistoon, vaan laji levisi 1930–1940-luvuilla Venäjän puolelta. Eteläisessä Euroopassa elää lisäksi kultasakaali eli sakaali[2].




Sisällysluettelo





  • 1 Luokittelu


  • 2 Lähteet


  • 3 Kirjallisuutta


  • 4 Aiheesta muualla




Luokittelu |


Alla oleva luettelo perustuu Wilsonin ja Reederin Mammal Species of the World -teokseen (3. painos, 2005), jonka mukaan mukaan koiraeläinten heimossa on kaikkiaan 35 lajia 13 suvun kesken jaettuna.[3][4] Toisissa lähteissä luokittelu voi kuitenkin olla hieman erilainen. Esimerkiksi suden alalajeja koiraa, dingoa ja punasutta on aiemmin pidetty omina lajeinaan, ja naalin ja aavikkoketun on toisinaan katsottu muodostavan omat Alopex ja Fennecus -sukunsa.[5]



  • Atelocynus

    • Pienikorvakettu[5][6] eli pienikorvakoira[5] eli zorro negro[5] eli kärppäkettu (Atelocynus microtis)


  • Koirat (Canis)

    • Juovasakaali (Canis adustus)


    • Kultasakaali eli sakaali[2] (Canis aureus)


    • Kojootti (Canis latrans)


    • Susi eli harmaasusi[5] (Canis lupus)

      • Punasusi (Canis lupus rufus)


      • Koira (Canis lupus familiaris)


      • Dingo (Canis lupus dingo)


      • Metsäsusi[5] (Canis lupus lycaon)



    • Vaippasakaali (Canis mesomelas)


    • Simieninsakaali eli simeninsakaali[7] eli simiensakaali[6] eli etiopiankettu[5] eli etiopiansusi[6] (Canis simensis)



  • Cerdocyon

    • Ravunsyöjäkettu eli ravunsyöjäkoira[5] eli rapukettu[6] (Cerdocyon thous)


  • Chrysocyon

    • Harjasusi (Chrysocyon brachyurus)


  • Cuon

    • Vuorisusi eli aasianvillikoira[5] (Cuon alpinus)


  • Dusicyon

    • Falklandinkettu eli falklandinsusi[6] (Dusicyon australis) †


  • Eteläamerikanketut (Lycalopex, vanh. Pseudalopex)

    • Culpeo eli andienkettu[5][6] (Lycalopex culpaeus)


    • Darwininkettu[6] (Lycalopex fulvipes)


    • Lintukettu (Lycalopex griseus)


    • Pampakettu eli pampankettu[6] (Lycalopex gymnocercus)


    • Sechurankettu (Lycalopex sechurae)


    • Pienihammaskettu (Lycalopex vetulus)



  • Lycaon

    • Hyeenakoira (Lycaon pictus)


  • Nyctereutes

    • Supikoira (Nyctereutes procyonoides)


  • Otocyon

    • Korvakoira eli korvakettu[5] (Otocyon megalotis)


  • Speothos

    • Pensaskoira (Speothos venaticus)


  • Harmaaketut (Urocyon)

    • Harmaakettu eli puukettu[5] (Urocyon cinereoargenteus)


    • Saariharmaakettu eli saarikettu[6] (Urocyon littoralis)



  • Ketut (Vulpes)

    • Bengalinkettu (Vulpes bengalensis)


    • Blanfordinkettu[5][6] eli afgaanikettu[6] (Vulpes cana)


    • Kaamakettu eli kapinkettu[6] (Vulpes chama)


    • Korsakki eli arokettu[6] (Vulpes corsac)


    • Tiibetinkettu (Vulpes ferrilata)


    • Naali eli napakettu eli sinikettu (Vulpes lagopus)


    • Vaaleakettu (Vulpes pallida)


    • Hiekkakettu (Vulpes rueppellii)


    • Kissakettu eli preeriakettu[6] (Vulpes velox)


    • Vulpes macrotis, pidettiin aiemmin kissaketun alalajina[5]


    • Kettu eli punakettu eli hopeakettu eli ristikettu (Vulpes vulpes)


    • Aavikkokettu eli fennekki (Vulpes zerda)



Lähteet |



  1. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Canidae (TSN 180594) itis.gov. Viitattu 18.3.2011. (englanniksi)


  2. ab Laukkanen, A.-M.; Virtanen, M.: Koko perheen eläinkirja, s. 78. (Toinen painos). Vantaa: Kirjalito, 1997. ISBN 951-28-1927-9.


  3. Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Preface Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 18.3.2011. (englanniksi)


  4. Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Canidae Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 18.3.2011. (englanniksi)


  5. abcdefghijklmn Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 1, s. 48–77. Helsinki: Tammi, 1986. ISBN 951-30-6530-8.


  6. abcdefghijklmn Kauhala, Kaarina: Koiran villit sukulaiset, s. 240–241, 243–245. Juva: WSOY, 2000. ISBN 951-0-23728-0.


  7. Koivisto, I., & Sarvala, M. & Liukko, U-M. (toim.): Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 2: Nisäkkäät, s. 81, 100. Weilin+Göös, 1991. ISBN 951-35-4687-X.



Kirjallisuutta |


  • Kauhala, Kaarina: Koiran villit sukulaiset. Juva: WSOY, 2000. ISBN 951-0-23728-0.


Aiheesta muualla |



  • Canids.org (englanniksi)

Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.






Popular posts from this blog

Adding axes to figuresAdding axes labels to LaTeX figuresLaTeX equivalent of ConTeXt buffersRotate a node but not its content: the case of the ellipse decorationHow to define the default vertical distance between nodes?TikZ scaling graphic and adjust node position and keep font sizeNumerical conditional within tikz keys?adding axes to shapesAlign axes across subfiguresAdding figures with a certain orderLine up nested tikz enviroments or how to get rid of themAdding axes labels to LaTeX figures

Tähtien Talli Jäsenet | Lähteet | NavigointivalikkoSuomen Hippos – Tähtien Talli

Do these cracks on my tires look bad? The Next CEO of Stack OverflowDry rot tire should I replace?Having to replace tiresFishtailed so easily? Bad tires? ABS?Filling the tires with something other than air, to avoid puncture hassles?Used Michelin tires safe to install?Do these tyre cracks necessitate replacement?Rumbling noise: tires or mechanicalIs it possible to fix noisy feathered tires?Are bad winter tires still better than summer tires in winter?Torque converter failure - Related to replacing only 2 tires?Why use snow tires on all 4 wheels on 2-wheel-drive cars?