Koiraeläimet Sisällysluettelo Luokittelu | Lähteet | Kirjallisuutta | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoInfobox OKNimi-testi OKCanidae (TSN 180594)PrefaceCanidaeCanids.orglaajentamalla
Koiraeläimet
Koiraeläimet WikispeciesissäKoiraeläimet CommonsissapetoeläintensaalistavialihansyöjiäkuulohajuaistikettususinaalisupikoiraVenäjänkultasakaalikoiraadingoapunasutta
Koiraeläimet | |
---|---|
Kojootti (Canis latrans) | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Alaluokka: | Theria |
Osaluokka: | Istukkanisäkkäät Eutheria |
Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
Alalahko: | Caniformia |
Heimo: | Koiraeläimet Canidae Fischer, 1817[1] |
Katso myös | |
Koiraeläimet Wikispeciesissä | |
Infobox OKNimi-testi OK |
Koiraeläimet (Canidae) on petoeläinten lahkoon kuuluva nisäkäsheimo, johon kuuluu hieman yli 30 lajia. Ne ovat levinneet maapallolla laajalle ja eri lajit ovat sopeutuneet hyvin erilaisiin elinympäristöihin. Koiraeläimet ovat pääosin muita nisäkkäitä saalistavia lihansyöjiä, mutta osa lajeista on sopeutunut syömään myös muuta ravintoa. Useimmat koiraeläimet elävät ja saalistavat laumoissa. Aisteista etenkin kuulo- ja hajuaisti ovat kehittyneet erittäin herkiksi.
Suomessa elää neljä koiraeläintä, jotka ovat kettu, susi, naali ja supikoira. Supikoira ei kuulu Suomen alkuperäiseen lajistoon, vaan laji levisi 1930–1940-luvuilla Venäjän puolelta. Eteläisessä Euroopassa elää lisäksi kultasakaali eli sakaali[2].
Sisällysluettelo
1 Luokittelu
2 Lähteet
3 Kirjallisuutta
4 Aiheesta muualla
Luokittelu |
Alla oleva luettelo perustuu Wilsonin ja Reederin Mammal Species of the World -teokseen (3. painos, 2005), jonka mukaan mukaan koiraeläinten heimossa on kaikkiaan 35 lajia 13 suvun kesken jaettuna.[3][4] Toisissa lähteissä luokittelu voi kuitenkin olla hieman erilainen. Esimerkiksi suden alalajeja koiraa, dingoa ja punasutta on aiemmin pidetty omina lajeinaan, ja naalin ja aavikkoketun on toisinaan katsottu muodostavan omat Alopex ja Fennecus -sukunsa.[5]
Atelocynus
Pienikorvakettu[5][6] eli pienikorvakoira[5] eli zorro negro[5] eli kärppäkettu (Atelocynus microtis)
Koirat (Canis)
Juovasakaali (Canis adustus)
Kultasakaali eli sakaali[2] (Canis aureus)
Kojootti (Canis latrans)
Susi eli harmaasusi[5] (Canis lupus)
Punasusi (Canis lupus rufus)
Koira (Canis lupus familiaris)
Dingo (Canis lupus dingo)
Metsäsusi[5] (Canis lupus lycaon)
Vaippasakaali (Canis mesomelas)
Simieninsakaali eli simeninsakaali[7] eli simiensakaali[6] eli etiopiankettu[5] eli etiopiansusi[6] (Canis simensis)
Cerdocyon
Ravunsyöjäkettu eli ravunsyöjäkoira[5] eli rapukettu[6] (Cerdocyon thous)
Chrysocyon
Harjasusi (Chrysocyon brachyurus)
Cuon
Vuorisusi eli aasianvillikoira[5] (Cuon alpinus)
Dusicyon
Falklandinkettu eli falklandinsusi[6] (Dusicyon australis) †
Eteläamerikanketut (Lycalopex, vanh. Pseudalopex)
Culpeo eli andienkettu[5][6] (Lycalopex culpaeus)
Darwininkettu[6] (Lycalopex fulvipes)
Lintukettu (Lycalopex griseus)
Pampakettu eli pampankettu[6] (Lycalopex gymnocercus)
Sechurankettu (Lycalopex sechurae)
Pienihammaskettu (Lycalopex vetulus)
Lycaon
Hyeenakoira (Lycaon pictus)
Nyctereutes
Supikoira (Nyctereutes procyonoides)
Otocyon
Korvakoira eli korvakettu[5] (Otocyon megalotis)
Speothos
Pensaskoira (Speothos venaticus)
Harmaaketut (Urocyon)
Harmaakettu eli puukettu[5] (Urocyon cinereoargenteus)
Saariharmaakettu eli saarikettu[6] (Urocyon littoralis)
Ketut (Vulpes)
Bengalinkettu (Vulpes bengalensis)
Blanfordinkettu[5][6] eli afgaanikettu[6] (Vulpes cana)
Kaamakettu eli kapinkettu[6] (Vulpes chama)
Korsakki eli arokettu[6] (Vulpes corsac)
Tiibetinkettu (Vulpes ferrilata)
Naali eli napakettu eli sinikettu (Vulpes lagopus)
Vaaleakettu (Vulpes pallida)
Hiekkakettu (Vulpes rueppellii)
Kissakettu eli preeriakettu[6] (Vulpes velox)
Vulpes macrotis, pidettiin aiemmin kissaketun alalajina[5]
Kettu eli punakettu eli hopeakettu eli ristikettu (Vulpes vulpes)
Aavikkokettu eli fennekki (Vulpes zerda)
Lähteet |
↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Canidae (TSN 180594) itis.gov. Viitattu 18.3.2011. (englanniksi)
↑ ab Laukkanen, A.-M.; Virtanen, M.: Koko perheen eläinkirja, s. 78. (Toinen painos). Vantaa: Kirjalito, 1997. ISBN 951-28-1927-9.
↑ Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Preface Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 18.3.2011. (englanniksi)
↑ Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Canidae Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 18.3.2011. (englanniksi)
↑ abcdefghijklmn Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 1, s. 48–77. Helsinki: Tammi, 1986. ISBN 951-30-6530-8.
↑ abcdefghijklmn Kauhala, Kaarina: Koiran villit sukulaiset, s. 240–241, 243–245. Juva: WSOY, 2000. ISBN 951-0-23728-0.
↑ Koivisto, I., & Sarvala, M. & Liukko, U-M. (toim.): Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 2: Nisäkkäät, s. 81, 100. Weilin+Göös, 1991. ISBN 951-35-4687-X.
Kirjallisuutta |
- Kauhala, Kaarina: Koiran villit sukulaiset. Juva: WSOY, 2000. ISBN 951-0-23728-0.
Aiheesta muualla |
Canids.org (englanniksi)