Fredrik Elfving Sisällysluettelo Elämäkerta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoElfving, Fredrik (1854–1942).Fredrik Emil Wolmar Elfving: Förnyare av undervisningen i botanik, realist och romantiker.WorldCat Identities906831231174996760000 0000 5340 777X3184n83182220hka2013747732266015137398573791611

Suomalaiset kasvitieteilijätKeisarillisen Aleksanterin-Yliopiston professoritHelsingin yliopiston professoritVuonna 1854 syntyneetVuonna 1942 kuolleetSuomalaiset professorit


9. joulukuuta1854Tammisaari21. kesäkuuta1942HelsinkisuomalainenkasvifysiologiHelsingin yliopistonkasvitieteenprofessorilääkärinSaksassaSextus Otto Lindberginfyysis-matemaattisen osastondekaaninakielikysymysKaarlo LinkolaAlvar PalmgrenkasvifysiologiantaksonomiallemorfologialleCarl von Linnéstäelämäkerta-artikkeleitaKaisaniemeenKasvimuseo







Fredrik Elfving 1870-luvulla.


Fredrik Emil Wolmar Elfving (9. joulukuuta 1854 Tammisaari – 21. kesäkuuta 1942 Helsinki) oli suomalainen kasvifysiologi. Hän oli Helsingin yliopiston kasvitieteen professori vuosina 1892–1926.[1] Hän kirjoitti muun muassa kirjat Tärkeimmät viljelyskasvit ja Kasvitieteen oppikirja, joita käytettiin oppikirjoina laajalti.




Sisällysluettelo





  • 1 Elämäkerta


  • 2 Lähteet

    • 2.1 Viitteet



  • 3 Aiheesta muualla




Elämäkerta |


Elfving valmistui ylioppilaaksi vuonna 1870 Turussa. Hän oli aluksi suunnitellut lääkärin uraa mutta kiinnostui enemmän kasvitieteestä. Elfving valmistui jo neljän vuoden kuluttua filosofian kandidaatiksi. Vuosina 1878–1879 hän täydensi opintojaan Saksassa. Tohtoriksi hän väitteli vuonna 1879 24-vuotiaana, ja jo vuonna 1881 hänet nimitettiin kasvitieteen dosentiksi. Vuonna 1892 hänet nimitettiin tiukan kilpailun jälkeen kasvitieteen professoriksi oppituolin edellisen haltijan Sextus Otto Lindbergin kuoltua vuonna 1889. Elfving toimi myös fyysis-matemaattisen osaston dekaanina vuosina 1911–1924. Elfving hoiti professorin virkaa 34 vuotta ja jäi eläkkeelle 71-vuotiaana vuonna 1926.


1900-luvun alkuvuosikymmeninä kielikysymys kuumensi tunteita yliopistossa. Elfving kannatti tiukasti ruotsinkielisyyttä, mikä johti siihen, että hänen vuonna 1852 perustetun kasvitieteen oppituolinsa rinnalle perustettiin vuonna 1925 uusi suomenkielinen professuuri, johon nimitettiin Kaarlo Linkola. Elfvingin jäätyä eläkkeelle laitoksen esimiehen tehtävät siirrettiin uuden suomenkielisen oppituolin haltijalle. Hänen virkaansa ei kuitenkaan lakkautettu, vaan uudeksi ruotsinkieliseksi kasvitieteen professoriksi valittiin vuonna 1928 Alvar Palmgren.


Elfving oli Pohjoismaiden ensimmäisiä kasvifysiologian tutkijoita. 1880-luvulla Elfving julkaisi useita kasvifysiologisia tutkimuksia, joiden perusteella hänelle ajateltiin jo vuosikymmenen puolivälissä järjestää ylimääräinen professuuri, mutta hanke ei toteutunut. Hän nosti kasvifysiologian profiilia tieteenä vastapainoksi taksonomialle ja morfologialle, joiden harjoittaminen juonsi juurensa Carl von Linnéstä. Kotimaisista kasveista Elfving tutki erityisesti eräitä leviä (Desmidiaceae) sekä viljelyskasveja. Kaikkiaan hän julkaisi uransa aikana alkuperäistutkimuksia puolisensataa. Elfving kirjoitti lukuisia elämäkerta-artikkeleita, joista ensimmäinen käsitteli Carl von Linnétä. Lisäksi hän kirjoitti tutkielmia ja historiikkeja tieteen ja yliopistolaitoksen historiasta.


Elfving kehitti kasvitieteen yliopisto-opetusta ja otti muun muassa käyttöön laboratorioharjoitukset opetuksessa. Aikalaiset kehuivat hänen luennoitsijan taitojaan. Kuulustelijana häntä pidettiin ankarana ja pelättynä tentaattorina. Kasvitiede oli vielä 1900-luvun alussa lääketieteen opiskelijoille pakollinen sivuaine, minkä vuoksi lääketieteellistä tiedekuntaa harmistutti se, että Elfvingin väitettiin ankaruudellaan estäneen lääketieteen opiskelijoiden opintoja, vaikka kasvitiede ei ollut erityisen merkityksellistä varsinaisen lääketieteen kannalta.


Vuosina 1903–1902 Helsingin Kaisaniemeen valmistunut kasvitieteen laitosrakennus, jossa nykyään toimii yliopiston Kasvimuseo, rakennettiin Elfvingin aloitteesta ja hänen suunnitelmiensa mukaan.



Lähteet |



  • Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1640–1917.


  • Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesluettelo 1918–2000.

  • Autio, Veli-Matti: Elfving, Fredrik (1854–1942). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.6.2003. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.


Viitteet |



  1. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 870. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.



Aiheesta muualla |



  • Fredrik Emil Wolmar Elfving: Förnyare av undervisningen i botanik, realist och romantiker. (ruotsiksi)

Popular posts from this blog

Rank groups within a grouped sequence of TRUE/FALSE and NAGrouping functions (tapply, by, aggregate) and the *apply familyCharacters counting and subletting specific patternsWhat is the purpose of setting a key in data.table?data.table vs dplyr: can one do something well the other can't or does poorly?how to make a bar plot for a list of dataframes?How to group by unique values in a list in RPandas - Alternative to rank() function that gives unique ordinal ranks for a columnRank within group in for loop in RData transformation: from dyadic to observational data in RGetting map from purrr to work with paste0

Are all passive ability checks floors for active ability checks?Does passive perception supersede active perception?Which skills can be used passively?Active Opposition with Free-Form Professions in Fate5E Trap/Ambush/Stealth Mechanics VS Passive Perception ConfusionInteraction between perception and stealth in obscured conditionsHow does Keen Sight affect Passive Perception?Are all d20 rolls either attacks, saves or ability checks?Can players declare that they are making a specific ability check?Can I see a Hidden creature that is not obscured at all?Can a Stealth check ever be made passively?Is this alternate version of the Observant feat balanced?What is the minimum amount of skill points per HD?

Quoting Keynes in a lectureIs differentiated instruction permitted by universities?How to make students learn prerequisitesUnsatisfactory Instructor Evaluations: balancing of expectations of engineering studentsWhat is the difference between a “statistician”, “applied statistician”, and an academic applying advanced stats within their field?Listing in reference section, but not quotingHow to efficiently use time while preparing for a class?Graduate Admissions: Teaching Emphasisstrategies for sharing teaching information with universities I don't personally have contacts withIs there an efficient way to give a large class of students feedback about their assignments?Is it unreasonable to expect students to read the lecture notes before attending the first class?