Heuristiikka Sisällysluettelo Yleistä heuristiikasta | Yleisiä heuristiikkoja | Katso myös | Lähteet | Kirjallisuutta | NavigointivalikkoTen Usability Heuristicslaajentamalla

OngelmanratkaisuPsykologiaSosiologiaTietojenkäsittelytiede


kreikan kielenkognitiivisen psykologianongelmanratkaisuunintuitiivisetkäyttäytymistaloustieteellinen koulukuntaProspektiteoria





Heuristiikka (sana juontaa juurensa kreikan kielen ilmaisusta heureka, ”löysin”) on kognitiivisen psykologian määrittelemä epäformaali menetelmä ongelmanratkaisuun.
Heuristiikkaa käytetään metodina, joka johtaa yleensä varsin nopeasti riittävän lähelle parasta mahdollista lopputulosta. Heuristiikkaa ovat esimerkiksi erilaiset nyrkkisäännöt, akateemiset arvaukset,intuitiiviset päätökset sekä niin sanottu "maalaisjärki".




Sisällysluettelo





  • 1 Yleistä heuristiikasta


  • 2 Yleisiä heuristiikkoja


  • 3 Katso myös


  • 4 Lähteet

    • 4.1 Viitteet



  • 5 Kirjallisuutta




Yleistä heuristiikasta |


Heuristiikassa on kyse valmiiden, etukäteen mietittyjen tai hankittujen ratkaisumallien soveltamisesta ongelmanratkaisussa, sekä tietokoneohjelmissa että ihmismielessä. Yksinkertainen esimerkki heuristiikasta on niin sanottu ”yritys ja erehdys”: kun polkupyöräremontin aikana valitaan ruuvia laatikosta, niin sopivan kokoisen ruuvin löytämiseen ei yleensä käytetä mittareita eikä lajittelua, vaan yksinkertaisesti kokeillaan parhaalta näyttävää vaihtoehtoa ja tarvittaessa uusitaan yritys.


Heuristiset prosessit ovat yksi määritelmä ongelmalle. Asia ei itsessään ole ongelma, mikäli se ei synnytä yksilössä heuristisia prosesseja. Näitä edellä mainittuja prosesseja ovat muun muassa ajatteluprosessin käynnistäminen, ylläpitäminen sekä säätely. Heuristiikkojen ja heurististen prosessien käytössä on suuria eroja yksilöiden välillä, etenkin verrattaessa ongelmaa ratkaisevien noviisien sekä eksperttien kognitiivisia kykyjä.


Etenkin rahoituksen käyttäytymistaloustieteellinen koulukunta on kiinnostunut yksilöiden heuristisista prosesseista sekä niiden soveltamisesta taloudellisten toimijoiden tehdessä päätöksiä epävarmuuden vallitessa (ks. Prospektiteoria).



Yleisiä heuristiikkoja |


Yleisiä heuristiikkoja ovat:[1]


  • Yritys ja erehdys

  • Nyrkkisäännöt

  • Systemaattinen vaihtoehtojen listaus

  • Erikoistapauksien kokeileminen

  • Ongelman variointi (helpomman ongelman ratkaiseminen, ongelman jonkin osan muuttaminen, ongelman yleistäminen)

  • ’Takaperin’ selvittäminen, eli tunnetusta ratkaisusta kulkeminen kohti mahdollista lähtötilannetta

Heuristiikkaa käytetään esimerkiksi:



  • Tunkeilijan havaitsemisjärjestelmissä etsimään poikkeuksia tietoliikenteessä


  • Tekoäly/Asiantuntijajärjestelmissä tietokoneessa


  • Prospektiteorian mukaan inhimillisessä päätöksenteossa epävarmuuden vallitessa

  • Tietokoneohjelmien käyttöliittymien arvioinnissa (esimerkiksi Jakob Nielsenin kuuluisat kymmenen sääntöä) [2]

  • Ongelmanratkaisussa


Katso myös |


  • Ratkaisemisen taito (kirja)


Lähteet |


  • Pólya, George. 1948. How to solve it. Princeton : Princeton University Press.


Viitteet |



  1. Pólya, 1948


  2. Nielsen, J.: Ten Usability Heuristics nngroup.com. 1994. Viitattu 7.7.2008. (englanniksi)



Kirjallisuutta |


  • Lisa G. Aspinwall, Ursula M. Staudinger (toim.): ”Päätelmän heuristiikka: ihmisen vahvuus vai heikkous?”, Ihmisen vahvuuksien psykologia. Suomentanut Jukka Pölhö. Helsinki: Suomen psykologiliitto, Edita, 2006. ISSN 1795-2476.

  • Huutoniemi, Katri: Kestävyys, poikkitieteellisyys ja tietämisen monimutkaisuus - heuristiikka avuksi?. Tiedepolitiikka, 2014, 39. vsk, nro 1, s. 27-36. Helsinki: Edistyksellinen tiedeliitto.

  • Novak, Joseph D.: Tiedon oppiminen, luominen ja käyttö : käsitekartat työvälineinä oppilaitoksissa ja yrityksissä. Suomentanut Mauri Åhlberg. Jyväskylä: PS-kustannus, 2002. ISBN 952-451-057-X.

  • Haapasalo, Lenni: Oppiminen, tieto ja ongelmanratkaisu, Medusa-Software, 2011, Joensuu, Tietämys ongelmanratkaisuprosesseista, s.16-46. ISBN 978-951-97150-3-2


Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.






Popular posts from this blog

Is there a general name for the setup in which payoffs are not known exactly but players try to influence each other's perception of the payoffs?Osborne, Nash equilibria and the correctness of beliefsIs there a name for this family of games (Binomial games?)?Perfect Bayesian EquilibriumCalculating mixed strategy equilibrium in battle of sexesPure Strategy SPNEIs there a commitment mechanism which allows players to achieve pareto optimal solutions?Extensive Form GamesAn $n$-player prisoner's dilemma where a coalition of 2 players is better off defectingTit-For-Stat Strategy Best RepliesPotential solutions of the $n$-player Prisoner's Dilemma

Is flight data recorder erased after every flight?When are black boxes used?What protects the location beacon (pinger) of a flight data recorder?Is there anywhere I can pick up raw flight data recorder information?Who legally owns the Flight Data Recorder?Constructing flight recorder dataWhy are FDRs and CVRs still two separate physical devices?What are the data elements shown on the GE235 flight data recorder (FDR) plot?Are CVR and FDR reset after every flight?What is the format of data stored by a Flight Data Recorder?How much data is stored in the flight data recorder per hour in a typical flight of an A380?Is a smart flight data recorder possible?

Rank groups within a grouped sequence of TRUE/FALSE and NAGrouping functions (tapply, by, aggregate) and the *apply familyCharacters counting and subletting specific patternsWhat is the purpose of setting a key in data.table?data.table vs dplyr: can one do something well the other can't or does poorly?how to make a bar plot for a list of dataframes?How to group by unique values in a list in RPandas - Alternative to rank() function that gives unique ordinal ranks for a columnRank within group in for loop in RData transformation: from dyadic to observational data in RGetting map from purrr to work with paste0