Vuokšjärvi Lähteet | Navigointivalikko65°18′49″N, 33°30′48″E65°18′49″N, 33°30′48″EInfobox OKVirheellinen NIMI-arvoEKI kohanimeandmebaasiIzmenenija administrativno-territorialnogo ustroistva KASSR v 1958–1959 godahPohody po Karelii
Kemin piirin entiset kylät
ven.Karjalan tasavallanKemin piirinKuusemanVenäjälläVienan KeminvolostistakyläkunnanPonkamanPaanajärvenNeuvostoaikanaKemijoenkyläneuvostokarjalaisiavenäläisiäJuuman
Vuokšjärvi Вокшозеро, Vokšozero | |
---|---|
Vuokšjärvi | |
Koordinaatit: | |
Valtio | Venäjä |
Tasavalta | Karjalan tasavalta |
Piiri | Kemin piiri |
Kunta | Kuusema |
Hallinto | |
– Asutustyyppi | entinen kylä |
Väkiluku | 0 |
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo |
Vuokšjärvi (myös Vokšajärvi,[1]ven. Во́кшозеро, Vokšozero) on entinen kylä Karjalan tasavallan Kemin piirin Kuuseman kunnassa Venäjällä. Se sijaitsi samannimisen järven rannalla 35 kilometriä Kuusemasta linnuntietä länteen.
Seudun asutus on saanut alkunsa Vienan Kemin volostista vuonna 1723 mainitusta Ruokojärven (ven. Rogozero) kylästä[2]. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Vuokšjärven ja Rudometovon kylät sekä Kokoran (Kokorino) ja Ruokojärven uudiskylät muodostivat Ruokojärven kyläkunnan, joka kuului Ponkaman volostiin, mutta Paanajärven seurakuntaan. Vuonna 1905 kyläkunnassa oli 220 ja Vuokšjärvellä 97 asukasta.[3]
Neuvostoaikana kylistä muodostettiin aluksi Kemijoen ja sittemmin Kemin piiriin kuulunut Vuokšjärven kyläneuvosto. Vuonna 1933 kyläneuvostossa oli 301 asukasta, joista lähes kaikki olivat karjalaisia. Ruokojärvi ei esiinny vuoden 1926 asutusluettelossa, mutta vuonna 1933 se mainitaan metsätyöläisasutuksena. Vuokšjärvellä oli tuolloin 127 asukasta, joista 120 oli karjalaisia ja loput venäläisiä.[4][5]
Vuokšjärven kyläneuvosto lakkautettiin vuonna 1959 ja sen neljä asutusta siirrettiin Juuman (ven. Juma) taajamaneuvoston alaisuuteen[6]. Nykyään kylät ovat virallisesti asumattomia, mutta Kokorassa ja Rudometovossa on kesäasutusta[7].
Lähteet |
↑ EKI kohanimeandmebaasi eki.ee. Viitattu 10.8.2015.
↑ Pöllä, Matti: Vienan Karjalan etnisen koostumuksen muutokset 1600–1800-luvulla, s. 71. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1995. ISBN 951-717-893-X.
↑ Spisok naseljonnyh mest Arhangelskoi gubernii k 1905 godu, s. 188–189. Arhangelsk: Arhangelski gubernski statistitšeski komitet, 1907.
↑ Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 16. Petroskoi: KASNT:n tilastohallinto, 1928.
↑ Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 18. Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935.
↑ Izmenenija administrativno-territorialnogo ustroistva KASSR v 1958–1959 godah resources.krc.karelia.ru. Viitattu 10.8.2015. (venäjäksi)
↑ Pohody po Karelii tourism.karelia.ru. Viitattu 10.8.2015. (venäjäksi)