Mandinkat Lähteet | NavigointivalikkoInfobox OKGoogle-kirjat
Burkina Fason etniset ryhmätGambian etniset ryhmätGuinea-Bissaun etniset ryhmätGuinean etniset ryhmätLiberian etniset ryhmätMalin etniset ryhmätMauritanian etniset ryhmätNorsunluurannikon etniset ryhmätSenegalin etniset ryhmätSierra Leonen etniset ryhmät
mandeGuineassaNorsunluurannikollaMalissaSenegalissaGambiassaGuinea-BissaussaSierra LeonessaBurkina FasossaMauritaniassaLiberiassamandelaisiin kieliinmandingoaranskaasudanilaistanegridisiäeuropidisiäsunnalaisiamuslimejakeskiaikaisessaMalinislamin
Mandinkat | |||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Mandinka-lapsia Kédougoussa, Senegalissa vuonna 1981. | |||||||||||||||||||||||||||||||
Väkiluku | 35 miljoonaa (1996) | ||||||||||||||||||||||||||||||
Merkittävät asuinalueet
| |||||||||||||||||||||||||||||||
Kielet | mandinka, kassonke, kita maninka | ||||||||||||||||||||||||||||||
Uskonnot | islam (99 %) animismi | ||||||||||||||||||||||||||||||
Sukulaiskansat | mandét | ||||||||||||||||||||||||||||||
Infobox OK |
Mandinkat (myös malinket) ovat mande- eli mandingoryhmään kuuluva kansa Guineassa, Norsunluurannikolla, Malissa, Senegalissa, Gambiassa, Guinea-Bissaussa, Sierra Leonessa, Burkina Fasossa, Mauritaniassa ja Liberiassa. He puhuvat mandelaisiin kieliin kuuluvaa mandingoa[1] ja osa myös ranskaa. Ulkonäöltään mandinkat edustavat sudanilaista tyyppiä, jossa on sekä negridisiä että europidisiä piirteitä. Valtaosa on sunnalaisia muslimeja, loput harjoittavat perinteistä uskontoa.[2]
Vuoden 1996 arvion mukaan mandinkoja oli noin 35 miljoonaa.[3]
Mandinkat ovat muodostuneet erilliseksi kansaksi keskiaikaisessa Malin valtakunnassa. Kulttuuriltaan he ovat lähellä muita mandekansoja, joista heidät erottaa voimakkaampi islamin vaikutus. Malissa ja Guineassa mandinkoilla on huomattava asema hallinnossa ja armeijassa.[4]
Lähteet |
↑ Anhava suosittaa muotoa mandingo, maninka ja malinke ovat sen murteita. Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat, 3. painos, s. 127. Tampere: Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-734-X. , New Encyclopedia of Africa, volume 2, s. 504. Farmington Hills: Thomson Gale, 2008. ISBN 978-0-684-31456-3.
↑ Narody mira: istoriko-etnografitšeski spravotšnik, s. 280–281. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1988.
↑ Olson, James Stuart: The Peoples of Africa: An Ethnohistorical Dictionary. Greenwood Publishing Group, 1996. Google-kirjat. (englanniksi)
↑ Narody mira: istoriko-etnografitšeski spravotšnik, s. 281. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1988.