Trjtdtk

Asema on Tohmajärven kylä, joka sijaitsee tasaisella suoalueella noin 3 kilometriä kuntakeskuksesta, Kemienvaaran laelta pohjoiseen, Sortavalan ja Joensuun välisen radan varrella. Asemanseudun rakennukset ovat parin kilometrin matkalla Tehdastien molemmin puolin. Rakennuksia oli 109 vuonna 1970. Näistä 78 on rakennettu vuosien 1940-1959 aikana.

Rautatie ja asema |

Rautatieosuus Sortavala-Joensuu valmistui 1894 ja Tohmajärven asema sijoittui nykyisen kuntakeskuksen pohjoispuolelle. Rautatien rakentaminen vaikutti sekä Aseman että koko kunnan elinkeinoelämän kehitykseen. Viipurin ja Joensuun välinen rata jäi 1944 rauhanteossa suurelta osin luovutetulle alueelle ja radalle tarvittiin korvaava yhteys etelään. Uusi yhteys toteutettiin vasta 1960-luvulla Onkamosta etelän suuntaan. Onkamosta itään Niiralan kansainväliselle rajanylityspaikalle vievää rataosuutta kutsutaan Niiralan radaksi.

Tohmajärven asemalta lähti tavaraa 5703 vaunukuormallista vuonna 1960. Tultaessa 1970-luvun alkupuolelle luku putosi 2000 vaunullisen tasolle. Matkalippuja myytiin 15 869 kpl vuonna 1962 ja 1970-luvun alkupuolella oli pudottu runsaan 6000 lipun tasolle. Henkilöliikenne Niiralan radalla on loppunut, mutta puuta ja muuta tavaraa kuljetetaan.

Rautatieasema ympäristöineen kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin (1993). Asemarakennus on tyyliltään uusrenessanssia, rakennettu 1892-94. Rakennuksessa on ollut myös asemapäällikön asunto. Tasoristeyksen luona on Asemaportti. Se on 1920 rakennettu rautateiden kaksoisvahtitupa, jonka pihapiiriin kuluu vastaavasti kaksi piharakennusta.

Tehdasosuusliike |

Asemanseudusta muodostui vaiheittain tehdasyhdyskunta. Tehdasosuusliike perusti 1907 tehtaan, joka jalosti turvetta navettojen lannan ja virtsan sitomiseen ja edelleen maanparannusaineeksi ja myöhemmin myös rakennusten lämmöneristeeksi. Tästä alkoi teollinen kehitys, jonka tuloksena Tehdasosuusliikkeestä (1907-1967) kehittyi maakunnan suurin osuustoiminnallinen yritys myllyineen, sahoineen ja tiilitehtaineen.

Tiililinna |

Tehdasosuusliikkeen henkilökunnalle rakennettiin vuonna 1953 sauna- ja pesularakennus, Tiililinna. Yläkerrassa on neljä asuntoa kaikkine mukavuuksineen. Pesulaa saivat käyttää muutkin kuin Tehdasosuusliikkeen väki.

Evakkokoti |

Evakkokoti on nimismies Weli Ruuthin 1945 rakennuttama konttori- ja asuinrakennus. Ruuth toimi Tohmajärven nimismiehenä sijoituspaikkanaan Värtsilä. Hän joutui muiden tavoin evakkoon. Nimismiespiirin uudeksi pääpaikaksi tuli Tohmajärvi ja nimismiehen kanslia muutti Evakkokotiin. Talossa oli putkat, omansa ”emännille” ja ”isännille”. Myöhemmin taloon tuli myös verovirasto. Evakkokoti on kaksikerroksinen rapattu kivitalo, joka hyvin rakennettuna on kestänyt osittaisen tyhjillään olonkin.
Talossa toimi myös aseman posti.

Aseman koulu |

Aseman kansakoulu (Koulumäki, Hovila) valmistui jouluksi 1929. Suunnittelija on Henrik Viktor Henriksson, joka oli Tehdasosuusliikkeen palveluksessa. Kartanomainen kaksikerroksinen koulurakennus edustaa klassismia. Tiilisen koulun julkisivut on rapattu ja katto on aumattu. Keskiakselilla sijaitsevaa sisäänkäyntiä on korostettu klassistisin aihein.

Suurimmillaan 1950-luvulla koululla oli viisi opettajaa ja oppilaita oli yli 150. Vuonna 1955 rakennettiin uusi koulurakennus vanhan viereen.

Aseman koulu toimi vuoteen 2009 saakka. Kunta myi koulun yksityishenkilölle toukokuussa 2012.

Kauppaliikkeet |

Osuusliike Yhteishyvä rakensi Asemalle liike- ja asuinrakennuksen 1950-luvun alussa. Se on osuuskauppafunkkista tyypillisimmillään, mahdollisesti osuuskauppa-arkkitehtuurin “isän” Erkki Huttusen käsialaa. Julkisivut ovat vaaleaksi rapattua betonia. Liiketiloissa on suuret näyteikkunat ja toisessa kerroksessa asuntoja. Tasakattoisessa rakennuksessa on toiminut myös Aseman baari. Kaikki toiminta on lakannut ja kiinteistö on myynnissä (syksyn 2010 tieto).

Yhteishyvän vieressä toimi huoltoasema.

Osuusliike Sisä-Karjala rakensi 1955 Otsolan Yhteishyvän viereen. Tämäkin kivinen liike- ja asuintalo on funktionalistinen, mutta harjakattoinen. Myymälä oli Sisä-Karjalan päätoimipiste Tohmajärven ja Värtsilän alueella. Tämä kauppa on lopettanut toimintansa.

Mölsän kauppa toimi Sisä-Karjalaa vastapäätä.

Koulun lähellä on toiminut Kinnusen kauppa, joka on nykyisin maatalous- ja rautakauppa.

Kylän kesäkioski toimi Evakkokotia vastapäätä, tiilitehtaalle vievän tien alussa.

Lähteet |

Päivi Airas-Luotonen (toim.): Kotikuusten kunnailla. Tohmajärven kulttuuriympäristöohjelma. Jyväskylä: Gummerus, 2004.

Tohmajärven kuntasuunnitelman perusselvitykset. Pohjois-Karjalan kirjapaino Oy, 1975.

Aiheesta muualla |

• Matti Toivanen: Kirkon katveesta koulun kulmalle. Anjalankoski: SOLVER palvelut Oy, 2008.


• Pirkko Toivanen: Hälläpyörä. Lahti: omakustanne, 1995. ISBN 952-90-6188-9.


• Asemanseutu Paikkatietoikkunassa


• 
  Asemanseutu Wikimapiassa (artikkelissa mainittuja paikkoja ja rakennuksia)


• 
  Asemanseutu Google Maps'ssa (Tehdastien Street View)


• Aseman koulu