Halfdan Kjerulf Elämä ja ura | Tuotanto | Lähteet | NavigointivalikkoKjerulf, Halfdan

Norjalaiset säveltäjätRomantiikan säveltäjätMusiikkipedagogitNorjalaiset pianistitVuonna 1815 syntyneetVuonna 1868 kuolleet


17. syyskuuta1815KristianiaNorja11. elokuuta1868pianistisäveltäjäromantikkonaEdvard GriegiäLars RoverudinOtto Wetterstrandinmusiikinteoriaa1839Pariisiin1840Hector Berliozia1841romanssia1840-luvun18451848Carl Arnoldin18491851KööpenhaminassaNiels GadenLeipziginErnst Friedrich Richterin1863Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian1865GrefseninkuorolauluistaansaksalaiseenRobert SchumannFelix MendelssohnChopinillakansanlaulusovituksia







Halfdan Kjerulf


Halfdan Kjerulf (17. syyskuuta 1815 Kristiania, Norja – 11. elokuuta 1868 Kristiania) oli norjalainen pianisti ja säveltäjä. Häntä pidetään merkittävimpänä norjalaisena romantikkona ajalta ennen Edvard Griegiä.[1]



Elämä ja ura |


Kjerulf opiskeli musiikkia kristianialaisten musiikinopettajien Lars Roverudin ja Otto Wetterstrandin johdolla. Hän opiskeli pianonsoittoa ja luultavimmin Roverudin johdolla musiikinteoriaa. Kjerulfin tarkoituksena ei ollut kuitenkaan ammattimuusikon ura, vaan hän opiskeli myös lakia tähtäimenään virkamiehen ura isänsä tavoin. Virkamiesuran katkaisi kuitenkin vakava sairaus 1839, juuri ennen loppututkintoa.[2]


Kjerulf matkusti Pariisiin toipilasmatkalle kesällä 1840, millä oli suuri merkitys häen uralleen. Kaupungin vilkas musiikkielämä ja konsertit antoivat hänelle vaikutteita ja hän kuuli myös Hector Berliozia matkallaan.[2]


Talvella 1840 ja keväällä 1841 Kjerulfin sisar, isä ja veli kuolivat muutaman kuukauden sisällä ja sisarusparven vanhimpana Halfdan jäi vastaamaan heidän elatuksestaan. Hän sai toimen Den Constitutionelle -lehden ulkomaantoimittajana. Hän ei kuitenkaan luopunut musiikista ja syksyllä 1841 hän julkaisi ensimmäiset sävellyksensä, kuusi romanssia sisältävän vihkon. Hän jatkoi myös sävellyksen opiskelua omin päin koko 1840-luvun ajan. Vuonna 1845 hän jätti toimittajantoimensa ja siirtyi musiikinopettajaksi sekä Studentersangforeningen -kuoron johtajaksi.[2]


Kjerulf oli tyytymätön säveltäjäntaitoihinsa, mutta opetusta ei ollut liiemmälti tarjolla. Tilanne korjautui 1848 Carl Arnoldin muutettua Kristianiaan, jolloin Kjerulf meni välittömästi hänen oppiinsa. Arnold järjesti hänelle myös stipendin ulkomaille vuosiksi 1849–1851. Ensin Kjerulf opiskeli Kööpenhaminassa Niels Gaden johdolla, jonka jälkeen hän matkusti Leipzigin musiikkikonservatorioon muun muassa Ernst Friedrich Richterin oppilaaksi. Hän sai täten pätevän konservatoriokoulutuksen vasta 35-vuotiaana.[2]


Palattuaan Kristianiaan 1851 Kjerulf jatkoi musiikinopettajana[2]. Pianonsoitonopettajana hän koulutti kokonaisen sukupolven ja vaikutti aktiivisesti Kristianian musiikkielämään, etenkin kuorolaulun alueella. Hänellä oli muun muassa oma Kjerulfs kvartet -lauluyhtye. Häntä arvostettiin myös kriitikkona ja kirjoittajana.[1]


Hänen sävellyksensä eivät saaneet tunnustusta kuin hänen elämänsä loppupuolella. Hänelle myönnettiin Littris et atribus -mitali 1863 ja hänet kutsuttiin Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian jäseneksi 1865. Hän kuoli pitkällisen sairauden murtamana 1868[2]Grefsenin kaupunginosassa[1] Kristianiassa.



Tuotanto |


Kjerulfin sävellyksiä pidetään norjalaisen kansanhengen ilmaisijana, olematta kuitenkaan kiihkonationalistisia[1]. Hänet tunnetaan erityisesti romansseistaan ja kuorolauluistaan, mutta hän tuotti myös paljon pianomusiikkia. Kjerulfin sävellykset heijastavat hänen kiintymystään saksalaiseen romantiikkaan. Erityisesti Robert Schumann ja Felix Mendelssohn olivat merkityksellisiä hänen musiikilliselle tyylilleen. Pianomusiikissa myös Chopinilla lienee ollut merkitystä.[2]


Tunnetun kuoroteos Troubadourenin lisäksi hän sävelsi noin 30 mieskuorolaulua, noin 100 yksinlaulua ja lukuisia kansanlaulusovituksia.[1]



Lähteet |



Wikiaineisto


Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:

Halfdan Kjerulf




  1. abcde Suuri Musiikkitietosanakirja 3 He-Kuud, s. 209. Keuruu: Weilin + Göös ja Otava, 1990. ISBN 951-35-4727-2.


  2. abcdefg Nils Grinde: Kjerulf, Halfdan Norsk Musikkhistorie. 1993. Oslo: Musikk-Husets Forlag. Viitattu 16. maaliskuuta 2008. (norjaksi)








Popular posts from this blog

Marja Vauras Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoMarja Vauras Turun yliopiston tutkimusportaalissaInfobox OKSuomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenetKasvatustieteiden tiedekunnan dekaanit ja muu johtoMarja VaurasKoulutusvienti on kestävyys- ja ketteryyslaji (2.5.2017)laajentamallaWorldCat Identities0000 0001 0855 9405n86069603utb201588738523620927

Which is better: GPT or RelGAN for text generation?2019 Community Moderator ElectionWhat is the difference between TextGAN and LM for text generation?GANs (generative adversarial networks) possible for text as well?Generator loss not decreasing- text to image synthesisChoosing a right algorithm for template-based text generationHow should I format input and output for text generation with LSTMsGumbel Softmax vs Vanilla Softmax for GAN trainingWhich neural network to choose for classification from text/speech?NLP text autoencoder that generates text in poetic meterWhat is the interpretation of the expectation notation in the GAN formulation?What is the difference between TextGAN and LM for text generation?How to prepare the data for text generation task

Is flight data recorder erased after every flight?When are black boxes used?What protects the location beacon (pinger) of a flight data recorder?Is there anywhere I can pick up raw flight data recorder information?Who legally owns the Flight Data Recorder?Constructing flight recorder dataWhy are FDRs and CVRs still two separate physical devices?What are the data elements shown on the GE235 flight data recorder (FDR) plot?Are CVR and FDR reset after every flight?What is the format of data stored by a Flight Data Recorder?How much data is stored in the flight data recorder per hour in a typical flight of an A380?Is a smart flight data recorder possible?