Trjtdtk

Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (SLEY)
Perustettu	1873
Toimiala	herätysliike
Puheenjohtaja	Tomi Välimäki
Hallitus	Tomi Välimäki pj, Seppo Laaksonen, Sirkka-Liisa Myllylä, Juho Kössi, Eija Viisteensaari, Timo Vettenranta, Mika Latva-Rasku, Martti Arkkila, Tuomo Jukkola, Tuomo Ruponen ja Hanna-Kaisa Simojoki [1][2]
Jäsenmäärä	Hieman alle 2000 (2018) Paikallisosastoissa noin 9000 (2018)[3]
Sivusto	sley.fi
Jäsenlehti	Sanansaattaja
Infobox OK

Tämä artikkeli tai sen osa painottuu liikaa joihinkin aiheen osa-alueisiin. Artikkelia tulisi muuttaa tasapainoisemmaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Teksti painottuu liikaa liikkeen nykyhetkeen ja perustamisvaiheisiin: Huomattava osa liikkeen historiasta jää käsittelemättä

Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry (SLEY) on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä toimiva sisä- ja ulkolähetysjärjestö ja evankelisen herätysliikkeen pääuoman suomenkielinen kattojärjestö. SLEY:n toiminnan periaatteet liittyvät luterilaiseen uskonkäsitykseen: Jumalan sanaan ja evankeliumiin. SLEY näkee tehtäväkseen toiminnassaan pitää esillä uskonpuhdistuksen perintöä ja luterilaisen tunnustuksen sisältöä.

SLEY perustettiin vuonna 1873. Se jakaantuu 13 alueellisen piiriin, joissa oli vuonna 2018 yli 200 rekisteröimätöntä paikallisosastoa.^[4] SLEY oli kaksikielinen vuoteen 1922 asti, jolloin syntyi sen ruotsinkielinen sisarjärjestö Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland r.f. (SLEF).

Yhdistyksen tarkoituksena on sen sääntöjen mukaan "luottaen Jumalan armoon ja apuun, levittää Kristuksen evankeliumia, saattaa evankeliumin sana yhä useamman ihmisen jokapäiväiseen käyttöön ja näin edistää ihmisten turvautumista Jeesukseen Kristukseen omana Vapahtajanaan."^[5]

Historia |

• 
  Katso myös: Evankelinen herätysliike
  

Yhdistyksen synty |

Vuonna 1869 voimaan tullut uusi kirkkolaki salli evankelisen herätysliikkeen luoda virallisen organisaation. Aiemmin oli todettu tarve levittää liikkeen sanomaa kirjallisuuden avulla sellaisille alueille, missä ei ollut liikkeen pappeja tätä sananjulistusta hoitamassa. Sopivasta kirjallisuudesta oli kuitenkin pulaa, joten katsottiin tarpeelliseksi kehittää organisaatio, jonka puitteissa tällaista kirjallisuutta voitaisiin järjestelmällisesti hankkia ja levittää. Senaatille lähetetyssä yhdistyksen perustamista koskevassa anomuskirjeessä oli 64 allekirjoittajaa, joista 27 oli pappeja.

Evankelisen herätysliikkeen perustajahahmo Fredrik Gabriel Hedberg seurasi prosessia Kemiöstä käsin, mutta pysyi pääosin syrjässä aktiivisesta työskentelystä asian parissa.

Senaatti hyväksyi anomuksen, ja Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen säännöt vahvistettiin 13. marraskuuta 1873. Sääntöjen ensimmäisessä ja toisessa pykälässä tuotiin esille yhdistyksen päämäärä: saattaa evankeliumin sanoma yleisempään tietoon ensisijaisesti levittämällä Raamattuja, Lutherin kirjoja sekä muita kirkon opin kanssa yhtäpitäviä kirjoja, kirjasia ja aikakauslehtiä. Lisäksi suullinen julistus nähtiin tärkeänä. Kolmannessa pykälässä määriteltiin jäsenyyden ehdoiksi yhdistyksen opillisen tunnustuksellisuuden hyväksyminen ja noudattaminen ja yhdistyksessä toimiminen aktiivisesti. Nämä kolme pykälää päätettiin tehdä muuttumattomiksi, ja muut sääntöjen kohdat täydentävät niitä.^[6]

Toiminnan alkuvaiheet |

Yhdistyksen toiminta alkoi joulukuussa 1873. Tällöin muodostettu johtokunta oli selvästi maallikkovoittoinen, sillä 12 jäsenestä vain kaksi oli pappeja. Tämä tarkoitti evankelisen liikkeen hallinnon painopisteen siirtymistä ainakin toistaiseksi pois pappien piiristä. Johtokunnan jäsenet olivat myös kaikki yhtä lukuun ottamatta helsinkiläisiä. Tammikuussa 1874 alettiin etsiä yhdistyksen palvelukseen miehiä toimimaan kiertävinä kirjamyyjinä ja saarnaajina. Haettiin myös sellaisia paikallisia asiamiehiä, joiden tehtävänä oli hankkia tilauksia yhdistyksen sanomalehdille. Tehtävään ilmoittautui useita halukkaita, jolloin sai alkunsa kolportööritoiminnaksi kutsuttu työmuoto.^[7]

Kolportöörit matkasivat usein melko suppealla alueella, mutta alusta alkaen oli myös niitä, jotka matkustivat säännöllisesti laajemmallakin alalla. Alkuvaiheessa matkat suuntautuivat pääosin Etelä-Suomen seurakuntiin, erityisesti Turun seudulle, Ahvenanmaalle ja Uudellemaalle, ja pian tulivat myös Etelä- ja Keski-Pohjanmaa saarnatoiminnan piiriin. Yksityisten evankelisten henkilöidern pyyntöjen seurauksena tehtiin 1870–1880-luvuilla saarnamatkoja silloin tällöin myös sellaisille alueille, joissa evankelisuutta ei kovinkaan runsaasti esiintynyt, esimerkiksi Karjalankannakselle, Pohjois-Hämeeseen, Keski-Suomeen, Mikkelin ympäristöön ja Pohjois-Pohjanmaalle.^[8]

Kustannustoiminnan alkaminen |

Kirjojen kustantamisessa aiheutti varojen vähäisyys aluksi rajoituksia, ja ensimmäiset yhdistyksen kustantamat tuotteet olivat pääosin pienehköjä evankelisten pappien laatimia kirjasia, minkä lisäksi hankittiin myyntiin valmiita teoksia esimerkiksi Evangeliska Fosterlandsstiftelseniltä Ruotsista. Pian tuli kustannusohjelmaan myös laajempia kirjoja, erityisesti Lutherin teosten suomennoksia. Jo vuonna 1874 ilmestyi ensi kertaa koko evankelisen liikkeen keskeisimmäksi laulukokoelmaksi myöhemmin muodostunut Siionin kannel. 25 vuoden aikana yksistään sitä painettiin yli 200 000 kappaletta. Laulukirjaa kuitenkin laajennettiin jatkuvasti uusia painoksia otettaessa, joten luultavasti samat ihmiset ostivat vuosien varrella useampia Kanteleita.^[9]

Toisen kustannus- ja julkaisutoiminnan sektorin muodosti lehtityö. Vuonna 1876 Evankeliumiyhdistys alkoi toimittaa kahta lehteä, suomenkielistä Sanansaattajaa ja ruotsinkielistä Sändebudetia. Nämä tulivat yhdistyksen äänenkannattajiksi ja evankelisen liikkeen tärkeimmiksi julkaisuiksi.^[10]

Toiminta |

Toiminta kotimaassa |

Evankeliumiyhdistyksen paikallinen toiminta tapahtuu seurakuntien kanssa joko paikallisosastojen tai työn ystävien välityksellä. Yhdistys tekee muun muassa nuoriso- ja opiskelijatyötä usealla paikkakunnalla sekä järjestää jumalanpalveluksia Helsingissä, Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa, Imatralla, Jyväskylässä, Kotkassa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Lohjalla, Oulussa, Porissa, Sastamalassa, Seinäjoella, Tampereella, Turussa ja Vaasassa.^[11]

Vuotuisia päätapahtumia ovat viikko juhannuksen jälkeen vaihtuvilla paikkakunnilla järjestettävä Evankeliumijuhla sekä marraskuisin Turussa järjestettävät Maata näkyvissä -festarit. Vuonna 2014 Evankeliumijuhla järjestettiin Lahdessa, vuonna 2015 Sastamalassa, vuonna 2016 Virroilla, 2017 Helsingissä ja 2018 Kalajoella.^[12] Liikkeen keskustoimisto sijaitsee Helsingin Kampissa.

Piirit |

• Etelä-Häme

Etelä-Hämeen piiriin kuuluvat seuraavat paikkakunnat: Asikkala, Forssa, Hattula, Hauho, Hausjärvi, Hollola, Humppila, Hämeenkoski, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Kalvola, Kärkölä, Lahti, Lammi, Loppi, Nastola, Renko, Riihimäki, Somero, Tammela, Tuulos ja Ypäjä^[13]. Piirin alueella SLEY:n omia toimipisteitä ovat Luther-talo Hämeenlinnassa, Lutherin kirkko Lahdessa, Riihimäen rukoushuone, Forssan rukoushuone, Jokioisten Latovainion rukoushuone, Someron Häntälän rukoushuone, Ypäjän Ypäjänkylän rukoushuone, Hollolan Tuohirannan kesäkoti sekä Hattulan Tyrvännön leirikeskus^[14]. Jumalanpalveluksia järjestetään Hämeenlinnassa ja Lahdessa^[11]. Hämeenlinnassa toimii SLEY:n opiskelijajärjestö Evankeliset opiskelijat^[15], joitten illat ovat opiskelijoiden ja nuorten aikuisten yhteisiä^[16]. Lisäksi nuorten aikuisten ja opiskelijoiden iltoja pidetään Forssassa^[17].

• Etelä-Pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan piiriin kuuluvat seuraavat paikkakunnat: Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Honkajoki, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Karijoki, Karvia, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kihniö, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lappajärvi, Lapua, Luoto, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Parkano, Pedersören kunta, Pietarsaari, Seinäjoki, Soini, Teuva, Töysä, Uusikaarlepyy, Vaasa, Vimpeli, Virrat, Vähäkyrö, Vöyri ja Ähtäri^[13]. Omia toimipisteitä ovat muun muassa Vaasan Luther-talo, Seinäjoen Hyvän Paimenen kappeli sekä Esantuvan leirikeskus Lapuan Kauhajärvellä^[18]. Jumalanpalveluksia järjestetään Seinäjoella ja Vaasassa^[11]. Nuorteniltoja järjestetään Seinäjoella^[19]. SLEY:n opiskelijajärjestö Evankeliset opiskelijat järjestää opiskelijatoimintaa Seinäjoella^[20] ja Vaasassa^[21].

• Etelä-Savo ja Kymi

Etelä-Savon ja Kymen piiriin kuuluvat seuraavat paikkakunnat: Hamina, Hartola, Heinola, Hirvensalmi, Iitti, Joutsa, Juva, Kangasniemi, Kotka, Kouvola, Luhanka, Miehikkälä, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pyhtää, Ristiina, Sysmä ja Virolahti^[13]. Omia toimipisteitä ovat Kotkan Luther-talo, Kitulan ja Metsäkylän rukoushuoneet Vehkalahdella, Koskenniskan rukoushuone Iitissä, Vanosen rukoushuone Mäntyharjulla, Hietoinrannan leirikeskus Anjalankoskella sekä Perheniemen evankelinen opisto^[22]. Jumalanpalveluksia pidetään Iitissä Perheniemen opistolla sekä Kotkassa^[11].

• Itä-Suomi

Itä-Suomen piiriin kuuluvat seuraavat paikkakunnat: Hankasalmi, Heinävesi, Hyrynsalmi, Iisalmi, Ilomantsi, Joensuu, Joroinen, Juankoski, Juuka, Kaavi, Kajaani, Karttula, Keitele, Kiuruvesi, Kontiolahti, Kuhmo, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Lieksa, Liperi, Maaninka, Nilsiä, Nurmes, Outokumpu, Paltamo, Pieksämäki, Pielavesi, Polvijärvi, Puolanka, Rautalampi, Rautavaara, Ristijärvi, Rääkkylä, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Vaala, Valtimo, Varkaus, Varpaisjärvi, Vesanto ja Vieremä^[13]. Toimipisteenä on Kiihtelysvaaran Röksän leirimaja. Lisäksi tilaisuuksia järjestetään seurakuntien tiloissa ja kodeissa. Joensuussa on säännöllisiä raamattuopetusiltoja^[23]. SLEY:n opiskelijajärjestö Evankeliset opiskelijat järjestää toimintaa Joensuussa^[24] ja Kuopiossa^[25].

• Keski-Pohjanmaa

Keski-Pohjanmaan piiriin kuuluvat seuraavat paikkakunnat: Halsua, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli^[13]. Toimipaikkoja ovat Lohtajan Ohtakarin leirikeskus sekä Kaustisen evankelinen opisto^[26]. Näiden lisäksi piirin alueella on rukoushuoneita, kuten esimerkiksi Vetelin Räyringissä^[27]. SLEY:n opiskelijajärjestöllä Evankelisilla opiskelijoilla on toimintaa Kokkolassa^[28].

• Keski-Suomi

Keski-Suomen piiriin kuuluvat seuraavat paikkakunnat: Jyväskylä, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Laukaa, Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski^[13]. Toimipaikkoja ovat Jyväskylän Lutherin kirkko, Aho-Vastingin ja Kangasahon rukoushuoneet Karstulassa, Pääjärven rukoushuone Pylkönmäellä, Mahlun rukoushuone Saarijärvellä, Koivistonkylän rukoushuone Äänekoskella sekä Karstulan evankelinen opisto^[29]. Evankelisilla opiskelijoilla on toimintaa Jyväskylässä^[30]. Myös jumalanpalveluksia järjestetään Jyväskylässä^[11].

• Pohjois-Häme

Pohjois-Hämeen piiriin kuuluvat seuraavat paikkakunnat: Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Jämijärvi, Jämsä, Kangasala, Kuhmalahti, Kuhmoinen, Kylmäkoski, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Padasjoki, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Vilppula ja Ylöjärvi^[13]. Toimipaikkoja ovat Tampereen Luther-talo sekä Tampereen Toimelan kesäkoti^[31]. Jumalanpalveluksia järjestetään Tampereella^[11]. Myös Evankelisilla opiskelijoilla on toimintaa Tampereella^[32].

• Pohjois-Suomi

Saariselän tunturikappeli Inarissa

Pohjois-Suomen piiriin kuuluvat seuraavat paikkakunnat: Alavieska, Enontekiö, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, Haukipudas, Ii, Inari, Kalajoki, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kempele, Kiiminki, Kittilä, Kolari, Kuusamo, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Muonio, Nivala, Oulainen, Oulu, Oulunsalo, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Pudasjärvi, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Ranua, Reisjärvi, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Simo, Sodankylä, Taivalkoski, Tervola, Tornio, Tyrnävä, Utajärvi, Utsjoki, Vihanti, Yli-Ii, Ylitornio ja Ylivieska^[13]. Toimipisteitä ovat Saariselän Tunturikappeli sekä Inarin Angelmaja^[33]. Oulussa järjestetään jumalanpalveluksia^[11], ja siellä on myös Evankelisten opiskelijoiden toimintaa^[34]. Myös Rovaniemellä on Evankelisten opiskelijoiden toimintaa^[35].

• Satakunta

Satakunnan piiriin kuuluvat seuraavat paikkakunnat: Eura, Eurajoki, Harjavalta, Huittinen, Kankaanpää, Kiikoinen, Kokemäki, Köyliö, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Punkalaidun, Rauma, Sastamala, Siikainen, Säkylä ja Ulvila^[13]. Toimipaikkoja ovat Vammalan Luther-talo, Karkun evankelinen opisto, Porin rukoushuone ja Huittisten rukoushuone^[36]. Jumalanpalveluksia järjestetään Porissa sekä Sastamalassa Karkun evankelisella opistolla^[11]. Porissa Evankelisilla opiskelijoilla ei varsinaisesti ole omaa toimintaa, mutta se tekee yhteistyötä Porin OPKOn kanssa^[37].

• Savo-Karjala

Savo-Karjalan piiriin kuuluvat seuraavat paikkakunnat: Enonkoski, Imatra, Kerimäki, Kesälahti, Kitee, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Savonlinna, Sulkava, Suomenniemi, Taipalsaari ja Tohmajärvi^[13]. Toimipisteitä ovat Vuoksenniskan rukoushuone Imatralla sekä Kiteen evankelinen opisto^[38]. Jumalanpalveluksia järjestetään Imatralla ja Lappeenrannassa^[11].

SLEY Malminkatu 12 nykyisessä asussaan.

• Suur-Helsinki

Suur-Helsingin piiriin kuuluvat seuraavat paikkakunnat: Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa^[13]. Toimipisteitä ovat Helsingissä Pyhän Sydämen kappeli, sen yhteydessä Helsingin Evankelinen Opisto, sekä Luther-kirkko, minkä lisäksi Espoossa sijaitsee Väinölä-koti^[39]. Jumalanpalveluksia järjestetään Helsingissä ja vuoteen 2018 Espoossa^[11]. Evankelisilla opiskelijoilla on toimintaa Helsingissä^[40].

Helsingissä Fredrikinkadun ja Malminkadun kulmassa oleva kirkkotila, Luther-kirkko, on palasi vuonna 2016 kirkkokäyttöön. Se myytiin vuonna 1989, ja siihen tuli yökerho. SLEY vuokraa kiinteistöä sen nykyiseltä omistajalta, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalta, ja se tuli käyttöön peruskorjauksen jälkeen toukokuussa 2016. Kirkko odotti aikoinaan SLEY:n haluamaa purkupäätöstä, kun sen valtasi vuonna 1986 nuorisojoukko. Sen jälkeen rakennus suojeltiin. Viereisellä tontilla oli 1878 valmistunut SLEY:n rukoushuone. Kun seurakunta kasvoi, sen viereen rakennettiin 1894 uusi rukoushuone. Sen suunnitteli Karl August Wrede goottilaistyyliin. Muutostyöt tehtiin 1931, jolloin rakennus sai myös nykyisen funktionalistisen julkisivun ja se vihittiin kirkoksi. Talvisodan pommituksissa kirkko vaurioitui, mutta se kunnostettiin entiseen asuunsa.^{[41][42][43][44]}

• Uusimaa

Uudenmaan piiriin kuuluvat seuraavat paikkakunnat: Askola, Hanko, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karjalohja, Karkkila, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Orimattila, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula ja Vihti^[13]. Toimipisteenä on Hyvinkään Luther-talo^[45]. Jumalanpalveluksia järjestetään Hyvinkäällä ja Lohjalla^[11].

• Varsinais-Suomi

Varsinais-Suomen piiriin kuuluvat seuraavat paikkakunnat: Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Koski Tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku, Uusikaupunki ja Vehmaa^[13]. Toimipisteitä Turussa ovat Lutherin kirkko, kerhohuone "Hämis" sekä Jaurinpään kesäkoti Kakskerrassa, minkä lisäksi muita toimipisteitä ovat Mustajärven leirikeskus Mellilässä, Marttilan rukoushuone, Kumilan rukoushuone Pöytyällä, Niinijoen ja Orisuon rukoushuoneet Loimaalla ja Lauroisten rukoushuone Alastarolla. Paikallisosastoja on noin kolmekymmentä.^[46] Jumalanpalveluksia järjestetään Turussa^[11], ja Turussa on myös Evankelisten opiskelijoiden toimintaa^[47].

Toiminta ulkomailla |

SLEYn kautta on lähetystyöntekijöitä Japanissa, Venäjällä, Virossa, Etelä-Sudanissa, Myanmarissa ja Keniassa. Sley tekee myös maahanmuuttajatyötä Helsingissä. Muiden organisaatioiden kanssa sillä on lisäksi yhteistyötä Etelä-Koreassa, Israelissa, Kongossa ja Sambiassa. SLEY:n toimintaa on myös Ruotsissa ja Kanadassa.^[48]

Lähetystyö |

• 
  Japani: SLEY on tehnyt lähetystyötä Japanissa jo vuodesta 1900. Vuoden 2016 lopulla SLEY:llä oli maassa neljä lähettiä. Nämä toimivat Tokiossa seurakuntatyössä. Kaksi lähettiä tekee Suomesta käsin internet-lähetystyötä.^[49]. SLEY:n yhteistyökirkko Japanissa on Japanin evankelis-luterilainen kirkko (JELC)^[50].

• 
  Kenia: Keniassa on tällä hetkellä kahdeksan SLEY:n lähettiä. Kaksi lähettiyksikköä toimii Nairobista käsin työskennellen maasai-alueella, Koillis-Keniassa sekä Sudanissa. Kaksi yksikköä toimii Kisumusta käsin työskennellen Kisumussa ja lähikylissä, Matongon teologisessa seminaarissa sekä Ugandan rajaseudulla. Yksi yksikkö asuu Matongossa ja työskentelee sen teologisessa seminaarissa. Yksi lähetti opiskelee tällä hetkellä kielikoulussa.^[51] SLEY:n yhteistyökirkko Keniassa on Kenian evankelis-luterilainen kirkko (ELCK)^[52].

• 
  Sambia: SLEY tekee Raamattukoulutustyötä, jota tuetaan lyhytseminaarein. Opetus- ja seminaarimatkoja järjestetään Keniasta ja Suomesta. Diakoniatyössä tuetaan orpo- ja kummityötä. Orpotyön piirissä on 85 sijaiskodeissa olevaa lasta, kummityön piirissä on 50 lasta ja kaksi opiskelijaa.^[53] SLEY:n yhteistyökirkko Sambiassa on Afrikan evankelis-luterilainen kirkko (LECA)^[54].

• 
  Kongon demokraattinen tasavalta: Sambian lähetit tekevät opetus- ja saarnamatkoja Afrikan evankelis-luterilaisen kirkon Kongon puoleisiin seurakuntiin. Sikäläiset seurakunnat saavat myös lainoja erilaisiin pienhankkeisiin.^[55]

• 
  Etelä-Sudan: SLEY:llä on ollut lähetystyöntekijöitä Etelä-Sudanissa ajoittain syksystä 2011 lähtien. Etelä-Sudanin lähetit asuvat tällä hetkellä Suomessa, mutta tekevät vuosittain opetusmatkoja. SLEY tukee erityisesti kirkon työntekijöiden koulutusta, kristillistä kasvatusta ja diakoniatyötä. Pääkaupungissa Jubassa on SLEY:n rahoituksella syyskuussa 2011 rakennettu kirkko, jonka SLEY:n toiminnanjohtaja Lasse Nikkarikoski kävi vihkimässä käyttöön. SLEY:n yhteistyökirkko Etelä-Sudanissa on Sudanin/Etelä-Sudanin evankelis-luterilainen kirkko (ELCS/SS).^[56][57]

• 
  Venäjä: Venäjällä on tällä hetkellä viisi lähetystyöntekijää. Työalueena ovat pääasiassa Inkerin kirkon, joka on SLEY:n yhteistyökirkko Venäjällä, Pietarin ja Länsi-Inkerin rovastikunnat.Pietarin alueen työ on seurakuntatyötä ja diakoniaa Pietarin eteläpuolella, mm. vanhainkodeissa.Mediassa (Vybormedia) on strategiana kasvattaa Inkerin kirkkoon lisää nuorten ryhmiä, jotka voisivat tehdä mediatyötä. SLEY:n työntekijä on aloittanut työn Siperian rovastikunnan rovastina 2013, tavoitteena on työn vahvistaminen monenlaisten koulutusten muodossa. SLEY:n Siperian lähetit asuvat Krasnojarskissa. Työ käsittää kaikki seurakunnan tehtävät kirkkoherruudesta pyhäkoulutyöhön. Lisäksi työhön kuuluu lähialueilla tehtävä vankilatyö.^[58][59]

• 
  Viro: Sleyllä on tällä hetkellä Virossa kolme lähettiä seurakunta- ja pienpiiritoiminnassa^[60]. SLEY:n yhteistyökirkko Virossa on Viron evankelis-luterilainen kirkko^[61].

Julkaisut ja opetus |

Kristillisten kirjojen kustantaminen ja levittäminen oli eräs merkittävimmistä syistä Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen perustamiselle vuonna 1873. Yhtiömuotoista toiminta on ollut vuodesta 1977. Yhtiö oli nimeltään SLEY-Kirjat Oy vuoteen 2005 asti, jolloin nimeksi muutettiin Kustannus Oy Arkki. SLEY myi Kustannus Oy Arkin kokonaan yksityishenkilöille syyskuussa 2009. Kustannus Oy Arkki julkaisee kirjoja markkinointinimen Aurinko Kustannus alla.

SLEY:n lehti- ja muuta kustannustoimintaa varten Arkin korvaajaksi perustettiin SLEY-Media Oy kesäkuussa 2009. Yhtiö on kokonaan Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry:n omistuksessa ja sen liikevaihto on vuodesta 2013 laskenut kristillisen kirjallisuuden kysynnän vähentyessä.^[62]

Järjestön virallinen lehti on viikoittain ilmestyvä Sanansaattaja^[63]. Muita lehtiä ovat nuorille tarkoitettu lehti Nuotta ja lastenlehti Vinkki^[64]. Nuotta on Suomen vanhin kristillinen nuorisojulkaisu, ja SLEY julkaisee sitä yhdessä Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen ja OPKOn kanssa^[65].

Kausijulkaisuja ovat Kevätkukkia, Talvikukkia ja Joululyhde^[64]. Verkossa julkaistaan Gladiolus-lehteä, joka on SLEY:n teologinen lehti.

Karkun evankelinen opisto puolestaan on SLEY:n omistama kansanopisto^[64]. Opistossa toimii peruskoululinja, lukiolinja, raamattukoulutusta, eräopaskoulutus ja useita lyhytkursseja.

SLEY käyttää evankelisen liikkeen laulukirjaa Siionin kannelta.^[64]

Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen tunnus oli aiemmin Lutherin sinetti.

Tunnus |

Järjestön tunnuksena olleesta Lutherin sinetistä luovuttiin liikkeen graafisen ilmeen uudistuksen yhteydessä marraskuussa 2009.^[66]

Naispappeus |

SLEY:n johdosta suurin osa on perinteisesti suhtautunut torjuvasti naispappeuteen. Koska suuri osa evankelisista maallikoista kuitenkin on virkakysymyksissä niin sanotusti kirkollisella kannalla eli hyväksyy naispappeuden, on evankelisessa liikkeessä sisäisiä ristiriitoja virkakysymyksen suhteen. Huhtikuussa 2007 SLEY:n kustannusliikkeen Arkin toimitusjohtaja erotettiin ja hallituksen puheenjohtaja sekä jäsen erosivat naispappeuskannan vaikutuksesta kustannusyhtiön toimintaan aiheutuneista syistä.^[67] Vuosikokouksessaan 2007 SLEY kuitenkin päätti pitäytyä hallituksen esityksen mukaisesti joulukuussa 1987 Helsingissä pidetyn jäsenkokouksen määrittelemässä linjassa olla kutsumatta naispappeja puhujiksi liikkeen tilaisuuksiin eikä toimittamaan jumalanpalveluksia.^[68][69]

Muun muassa naispappeuskysymyksen vuoksi osa SLEY:n jäsenistä erosi liikkeestä ja perusti Evankelisen lähetysyhdistyksen (ELY) keväällä 2008.

Yhdistyksen palveluksessa ollut pappi Ari Norro tuomittiin sakkoihin naispapin syrjimisestä. Lopulta korkeimmassa oikeudessa (KKO) syrjintäjutun voittanut pastori Petra Pohjanraito haastoi Norron oikeuteen, kun Hyvinkään seurakunnassa vuonna 2007 saarnamatkalla ollut Norro jumalanpalveluksen järjestämisen yhteydessä ei suostunut toimimaan jumalanpalvelusyhteistyössä naispastorin kanssa.^[70][71] Myös riitatapauksen paikkakunnan Hyvinkään SLEY:n paikallisosaston puheenjohtaja Pirkko Ojala sai sakkoja syrjinnästä.^[72]

Lähteet |

Aiheesta muualla |

• SLEY:n kotisivu