Trjtdtk

Töölön yhteiskoulu
TYK (etummainen vihreä rakennus) Stadionin tornista nähtynä.
Sijainti	Taka-Töölö, Helsinki
Tyyppi	peruskoulun yläaste toisen asteen oppilaitos
Perustettu	1912
Rehtori	Pirkko Majakangas (päiväkoulu) Marja-Leena Ruha-Tuomola (aikuislukio)
Luokat	7. - 9. (peruskoulu) lukio aikuislukio
Verkkosivut
Infobox OK

Töölön yhteiskoulu (TYK), puhekielellä Tykki, on Helsingin Taka-Töölön kaupunginosassa sijaitseva peruskoulun yläaste sekä toisen asteen oppilaitos. Koulu on perustettu oppikouluna vuonna 1912.^[1] Koulussa toimivat perusopetuksen luokat 7.-9. ja lukio sekä iltaisin toimiva aikuislukio. Vuonna 1927 perustettu Töölön yhteiskoulun aikuislukio on Suomen vanhin^[2] ja yksi Euroopan vanhimmista.^[3][4] Yksityisen koulun omistaa Töölön yhteiskoulun osakeyhtiö.^[5] Koulurakennus sijaitsee osoitteessa Urheilukatu 10-12.

Vuonna 2009 koulussa oli noin 270 peruskoulun oppilasta. Lukioon otettiin vuoden 2014 yhteishaussa 99 oppilasta 222 hakijasta. Alin keskiarvo haussa oli 8,85.^[6] Aikuislukioon ei ole keskiarvorajaa.^[2]

Koulun historia |

Töölön yhteiskoulun perustajana toimi filosofian maisteri Väinö Heikkilä. Vuonna 1912 hän anoi lupaa koulun perustamiseen Töölöön. Koulun perustamisen päällimmäisenä syynä oli helpottaa Töölön alueen ja esikaupungin kasvavaa oppikoulutarvetta. Töölön yhteiskoulun yleisistä asioista päättänyt kokous pidettiin Töölön sokeritehtaan lukusalissa. Osakeyhtiö perustettiin senaattori Otto Stenrothin toimesta 8000 markan osakepääomalla. Töölön yhteiskoulu aloitti toimintansa syksyllä 1912 Rosavillan huvilassa Läntisen viertotien (nykyisen Mannerheimintien) varrella. Jo seuraavana syksynä koulu muutti kuitenkin suurempiin tiloihin Ruusulankatu 16:een. Ensimmäisenä lukuvuonna oppilaita oli 58 ja opettajia 10. Koulu sai luvan antaa keskikoulutodistuksia keväällä 1921. Ylioppilastutkinto-oikeus saatiin marraskuussa 1928.^[3]

Vuonna 1927 valmistui koulun nykyiselle paikalle Urheilukatu 10–12:een uusi koulurakennus. Rakennuksen on piirtänyt arkkitehti A. Ekman. Koulutalo vaurioitui helmikuussa 1944 Helsingin suurpommituksissa, mutta rakennus korjattiin sodan jälkeen kuntoon. Vuosina 1959-60 suoritettiin koulurakennuksen mittava laajennus- ja uusimistyö, jonka suunnitteli arkkitehti M. Taivio. Oppilaiden määrä nousi 1960-luvun alussa 600:sta yli 700:aan. Kouluun rakennettiin muun muassa kotitaloustila sekä yhdeksän uutta luokkahuonetta. Saneeraus jatkui aina 1970-luvulle asti, jolloin kouluun saatiin kielistudio.^[3]

Karjalan yhteiskoulu yhtyi Töölön yhteiskoulun lukioon 1. elokuuta 1986. Samalla 1970-luvulla perustettu iltalinja muuttui erilliseksi perusasteen sisältäväksi Töölön yhteiskoulun iltalukioksi.^[3]

Viimeisin peruskorjaus tehtiin 2000-luvun alussa koulun 90-vuotisjuhlia varten. Syksyllä 2006 valmistui täysin peruskorjattu oppilasruokala. Vuonna 2012 koulu juhli 100-vuotisjuhlia.^[3]

Aikuislukio |

Lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkinnon lisäksi aikuislukiossa voi jatkaa keskeytyneet lukio-opinnot loppuun tai opiskella yksittäisiä oppiaineita. Vuosittain noin puolella aikuislukiosta ylioppilaaksi kirjoittavilla on taustallaan ammatillinen tutkinto.^[7] Muu kuin perusopetukseen tai lukion päättötodistukseen tähtäävä opiskelu on maksullista.^[8]

Aikuislukiossa on tarjolla myös maahanmuuttajille ja vieraskielisille suunnattu lukioon valmistava koulutus eli LUVA. Opetus kestää yhden lukuvuoden ja käsittää 25 kurssia.^[9]

Senioriyhdistys |

Vuonna 1966 perustetun senioriyhdistyksen tavoitteena on luoda yhteenliittymä Töölön yhteiskoulun entisille oppilaille. Yhdistys järjestää vuosittain erilaisia tapahtumia ja on mukana koulun merkkivuosien juhlien järjestelyssä. Entisten oppilaiden lisäksi yhdistyksen toiminnassa on mukana myös entisiä rehtoreita ja opettajia. Lisäksi senioriyhdistys jakaa vuosittain neljälle oppilaalle stipendin tiettyjen kriteerien perusteella.^[10]

Rehtorit |

Päivälukion keskiarvoraja 2009-2018
Vuosi (yhteishaku)	KA-raja	Aloitus- paikat
2009	9,0 [11]
2010	8,92 [12]
2011	8,5 [11]
2012	8,75 [11]	98 [11]
2013	8,79 [13]	99 [13]
2014	8,85 [6]	99 [6]
2015	8,85 [14]	100 [15]
2016	9,08 [16]	100 [17]
2017	9,17 [18]
2018	9,25 [19]	96 [20]

• Väinö Heikkilä (1912–1954)


• Ruusa Niemistö (1954–1955)


• Yrjö Penttinen (1955–1963)


• Olavi Päivänsalo (1963–1964)


• Yrjö Penttinen (1964–1977)


• Mikko Mikkeli (1977–1987)


• Anna-Liisa Mikkeli (1987–1991)


• Maire Pietarinen (1991–2004)


• Esko Heikkonen (2005–2005)


• Jouni Hokkanen (2005–2013)


• Ukkopekka Hyvönen (2013–2017)


• Pirkko Majakangas (2017–)

Aikuislukion rehtorit |

• 
  Boris Gyllenbögel (1924–1938)


• 
  Y. K. Laine (1944–1952)


• Lars Frösen (1952–1957)


• Kauko Salmenkallio (1957–1973)


• Elisabet Savio (1973–1983)


• Maria Salomaa (1983–2001)


• Mikko Takala (2001–2003)


• Marja-Leena Ruha-Tuomola (2003–)

Tunnettuja entisiä Töölön yhteiskoulun oppilaita |

• 
  Heikki Harma, muusikko ^[21]


• 
  Ben Zyskowicz, kansanedustaja ^[22]


• 
  Sampsa Aaltio, kansanedustaja ^[23]


• 
  Lenita Toivakka, kansanedustaja ^[24]


• 
  Nasima Razmyar, vuoden pakolaisnainen 2010 ja kansanedustaja ^[25]


• 
  Tapio Wirkkala, muotoilija ^[26]


• 
  Markku Annila, arkkitehti ^[27]


• 
  Kaarlo Sarkko, oikeustieteilijä ja valtakunnansovittelija ^[28]


• 
  Heikki Castrén, arkkitehti ^[29]


• 
  Leena Kartio, Turun yliopiston professori emerita


• 
  Anna Paljakka, toimittaja, tietokirjailija ja suomentaja


• 
  Erkki Aaltio, professori ja tekniikan tohtori ^[30]


• 
  Arvid Lindeqvist, jääkäri ja everstiluutnantti


• 
  Toivo Kaario, insinööri ja keksijä


• 
  Risto Siilasmaa, tuotantotalouden diplomi-insinööri ^[31]

Lähteet |

• Hanski, Jari: Töölön yhteiskoulu 100 vuotta - "Esikaupunkien asukasten sivistämiseksi". Edita Publishing, Helsinki: Töölön yhteiskoulu, 2013. ISBN 978-951-37-6351-0.

Viitteet |

Aiheesta muualla |

• Töölön yhteiskoulun kotisivut


• Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli