Tuusulanjärven taiteilijayhteisö Taiteilijayhteisö | Tuusulanjärven huvila-asutus | Lähteet | Navigointivalikko60.45525°N, 25.083332°ETaiteilijayhteisöTuusulan Rantatie ja taiteilijayhteisöKuollut.Aleksis Kiven kuolinmökkiTuusulanjärven taiteilijayhteisöSyvärantaFjällbon puisto

Järvenpään historiaSuomalaiset taiteilijaryhmätTuusulan historia


kansallisromantiikanTuusulanjärvenJuhani AhoJ. H. ErkkoPekka HalonenEero JärnefeltVenny Soldan-BrofeldtJean SibeliuskansallisromantiikanTuusulan rantatienTuusulanJärvenpäänJärvenpään kartanoonAholaksiSuvirantaHalosenniemiErkkolaAinolaEino LeinoJuhani SiljoMatti KivekäsF. E. SillanpääUuno KailasUnto KarriEinari VuorelaMaria JotuniViljo TarkiainenMartta WendelinHelsinki–Hämeenlinna-radanOtto E. A. HjeltinEdvard HimbergGustaf SouranderinKrapinmökissäAleksis KiviE. N. SetäläK. K. UschkoffinSyvärannassaSergei RahmaninovAleksandr SkrjabinFjodor ŠaljapinHelsingin SanomienW. W. TuomiojaOlavi PaavolainenFjällbon puistona








Halosenniemen rantasauna.


Tuusulanjärven taiteilijayhteisö oli kansallisromantiikan aikakaudella 1900-luvun alkuvuosina Tuusulanjärven ympäristöön syntynyt suomalaistaiteilijoiden yhteisö, jonka ydinryhmän muodostivat kirjailija Juhani Aho, runoilija J. H. Erkko, taidemaalarit Pekka Halonen, Eero Järnefelt ja Venny Soldan-Brofeldt sekä säveltäjä Jean Sibelius.


Yhteisö muodostui, kun joukko Suomen eturivin taiteilijoita rakennutti itselleen taiteilijakodin Tuusulanjärven rannalle. Paikan valinta oli kompromissi joidenkin taiteilijoiden suosiman erämaa-ateljeen ja pääkaupungin kulttuurielämän välillä. Seutu oli 1800–1900-lukujen vaihteessa pääosin suomenkielistä maaseutua, joka sopi aikakauden kansallisromantiikan ilmapiiriin. Tuusulanjärvi oli kuitenkin lyhyen junamatkan päässä Helsingistä, joten taiteilijoiden ei tarvinnut katkaista suhteitaan pääkaupunkiin. Alueen taiteilijakodit keskittyivät järven itärantaa myötäilleen Tuusulan rantatien varrelle nykyisten Tuusulan ja Järvenpään kuntien alueelle.[1]



Taiteilijayhteisö |


Tuusulanjärven taiteilijayhteisön katsotaan syntyneen, kun Juhani Aho ja hänen puolisonsa Venny Soldan-Brofeldt vuonna 1897 vuokrasivat Järvenpään kartanoon kuuluneen Vårbackan huvilan, jota alettiin kutsumaan Aholaksi. Heidän houkuttelemanaan paikalle muutti pian myös useita muita taiteilijoita. Taidemaalari Eero Järnefeltin rakennuttama Suviranta valmistui 1901, Pekka Halosen ateljeekoti Halosenniemi ja J. H. Erkon Erkkola vuotta myöhemmin sekä säveltäjä Jean Sibeliuksen Ainola vuonna 1904. Heidän kiinnostuksensä Tuusulanjärveä kohtaan liittyi aikakauden kansallisromantiikkaan, taiteilijat halusivat päästä maaseudulle, mahdollisimman lähelle aidoksi kokemaansa suomalaisuutta. Taiteilijayhteisön keskinäinen kanssakäyminen muodostui tiiviiksi ja useat tekivät myös yhteisiä töitä.[2]




Jean Sibeliuksen taiteilijakoti Ainola.


Alueelle pysyvästi muuttaneiden taiteilijoiden lisäksi Tuusulanjärvi veti puoleensa myös vierailijoita. Esimerkiksi runoiliija Eino Leino sekä nuoremman sukupolven edustajat Juhani Siljo ja Matti Kivekäs viettivät paljon aikaa Halosenniemessä ja kirjailija F. E. Sillanpää oleskeli Eero Järnefeltin Suvirannassa. Suomen itsenäistymisen jälkeen Tuusulanjärven ympäristöön perustetuissa täyshoitoloissa asustelivat muun muassa Uuno Kailas, Unto Karri ja Einari Vuorela. Kirjailija Maria Jotuni ja hänen puolisonsa professori Viljo Tarkiainen ostivat 1920-luvulla huvilan Halosenniemen läheisyydestä ja kuvataiteilija Martta Wendelin puolestaan muutti alueelle 1930-luvulla, asuen Tuusulassa kuolemaansa vuoteen 1986 saakka.[2]



Tuusulanjärven huvila-asutus |


Tuusulanjärven ympäristössä oli jo ennen varsinaisen taiteilijayhteisön muodostumista runsaasti huvila-asutusta, joka oli syntynyt vuonna 1860 tapahtuneen Helsinki–Hämeenlinna-radan avaamisen myötä. Uusi ja nopea kulkuyhteys houkutteli pääkaupungista runsaasti vaikutusvaltaisia ja varakkaita kesäasukkaita. He ostivat paikallisilta maanviljelijöiltä rantapalstoja ja rakennuttivat niille omia kesähuviloitaan.[2] Tunnetuimpia ovat muun muassa arkkiatri Otto E. A. Hjeltin Lepola, jossa Suomen näyttämötaiteen uranuurtajiin lukeutunut Edvard Himberg vietti viimeiset vuotensa[3] sekä valtioneuvos Gustaf Souranderin omistama Krapin tila, jonka mailla sijainneessa mökissä kirjailija Aleksis Kivi kuoli vuonna 1872.[4] Lepolan omisti myöhemmin professori E. N. Setälä, joka muutti sen nimen Toimelaksi.[5]


Myös Helsingin venäläistä yläluokkaa muutti Tuusulanjärvelle kesänviettoon. Nimineuvos K. K. Uschkoffin vuosina 1904–1916 omistamassa Syvärannassa vieraili tunnettuja venäläisiä taiteilijoita, kuten säveltäjät Sergei Rahmaninov ja Aleksandr Skrjabin sekä oopperalaulaja Fjodor Šaljapin.[2] Myöhemmin 1920-luvulla Syvärannan huvilaan perustettiin sanomalehtimiehille tarkoitettu lepokoti, jossa viettivät aikaa muun muassa Helsingin Sanomien päätoimittaja W. W. Tuomioja sekä kirjailija Olavi Paavolainen.[6] Nimismies J. V. Frostellin 1870-luvulla rakennuttaman huvilan mailla sijaitsee nykyään Fjällbon puistona tunnettu virkistysalue.[7]



Lähteet |



  1. Taiteilijayhteisö Ainola – Aino ja Jean Sibeliuksen koti. Viitattu 28.10.2015.


  2. abcd Tuusulan Rantatie ja taiteilijayhteisö Tuusulan kunta. Viitattu 28.10.2015.


  3. Kuollut. 3.10.1885. Hämäläinen. Viitattu 28.10.2015.


  4. Aleksis Kiven kuolinmökki Virtuaali-Tuusula. Viitattu 28.10.2015.


  5. Tuusulanjärven taiteilijayhteisö Jean Sibelius -verkkosivusto. Viitattu 28.10.2015.


  6. Syväranta Virtuaali-Tuusula. Viitattu 28.10.2015.


  7. Fjällbon puisto Tuusulan kunta. Viitattu 28.10.2015.








Popular posts from this blog

Rank groups within a grouped sequence of TRUE/FALSE and NAGrouping functions (tapply, by, aggregate) and the *apply familyCharacters counting and subletting specific patternsWhat is the purpose of setting a key in data.table?data.table vs dplyr: can one do something well the other can't or does poorly?how to make a bar plot for a list of dataframes?How to group by unique values in a list in RPandas - Alternative to rank() function that gives unique ordinal ranks for a columnRank within group in for loop in RData transformation: from dyadic to observational data in RGetting map from purrr to work with paste0

Are all passive ability checks floors for active ability checks?Does passive perception supersede active perception?Which skills can be used passively?Active Opposition with Free-Form Professions in Fate5E Trap/Ambush/Stealth Mechanics VS Passive Perception ConfusionInteraction between perception and stealth in obscured conditionsHow does Keen Sight affect Passive Perception?Are all d20 rolls either attacks, saves or ability checks?Can players declare that they are making a specific ability check?Can I see a Hidden creature that is not obscured at all?Can a Stealth check ever be made passively?Is this alternate version of the Observant feat balanced?What is the minimum amount of skill points per HD?

Quoting Keynes in a lectureIs differentiated instruction permitted by universities?How to make students learn prerequisitesUnsatisfactory Instructor Evaluations: balancing of expectations of engineering studentsWhat is the difference between a “statistician”, “applied statistician”, and an academic applying advanced stats within their field?Listing in reference section, but not quotingHow to efficiently use time while preparing for a class?Graduate Admissions: Teaching Emphasisstrategies for sharing teaching information with universities I don't personally have contacts withIs there an efficient way to give a large class of students feedback about their assignments?Is it unreasonable to expect students to read the lecture notes before attending the first class?