George Gabriel Stokes Lähteet | NavigointivalikkoWorldCat Identitiescb12193151c(data)1187555280000 0001 2139 4633n79086311102483mub201482847935774773298323w6hd80gx03053599973899541

Brittiläiset aatelisetIrlantilaiset fyysikotIrlantilaiset matemaatikotCopley-mitalin saajatVuonna 1819 syntyneetVuonna 1903 kuolleet


13. elokuuta1819SkreenIrlanti1. helmikuuta1903CambridgeEnglantimatemaatikkofyysikkoCambridgen yliopistossaLucas-professuurinvirtausdynamiikassaNavierin–Stokesin yhtälötoptiikassamatemaattisessa fysiikassaStokesin lauseenWilliam ThomsonOsborne ReynoldsinStokesin lakiRoyal SocietynCopley-mitalinVictoria-instituutin







Sir George Gabriel Stokes 1860-luvulla.


Sir George Gabriel Stokes, baronetti (13. elokuuta 1819 Skreen, Irlanti – 1. helmikuuta 1903 Cambridge, Englanti) oli irlantilaissyntyinen matemaatikko ja fyysikko.[1] Hän teki koko uransa Cambridgen yliopistossa, jonka Lucas-professuurin haltija hän oli vuodesta 1849 aina kuolemaansa saakka. Stokes teki uraauurtavia tutkimuksia virtausdynamiikassa (muun muassa Navierin–Stokesin yhtälöt), optiikassa ja matemaattisessa fysiikassa (muun muassa Stokesin lauseen popularisointi).


Stokesin lause on saanut nimensä George Stokesin mukaan. Lauseen kuitenkin keksi skotlantilainen William Thomson (tunnetaan paremmin nimellä lordi Kelvin). Stokes sai lauseen Thomsonin kirjeestä vuonna 1850 ja pyysi vuonna 1854 oppilaitaan Cambridgen yliopistossa todistamaan sen oikeaksi.[2] Vuonna 1851 Stokes esitteli ensi kerran virtausmekaniikkaan liittyvän vakion, joka myöhemmin nimettiin sen vuonna 1883 esitelleen fyysikko Osborne Reynoldsin mukaan[3]. Näiden vuoden 1851 tutkimusten tuloksena syntyi Stokesin laki.[4]


Stokes oli Cambridge Philosophical Societyn puheenjohtajana vuosina 1859–1861 ja Lontoon Royal Societyn puheenjohtajana vuosina 1885–1890. Vuonna 1893 Royal Society myönsi hänelle Copley-mitalin. Vuosina 1886–1903 Stokes oli Lontoon Victoria-instituutin puheenjohtaja tarkoituksenaan tutkia tieteen ja uskonnon yhtäläisyyksiä. Stokes aateloitiin vuonna 1899.[4]



Lähteet |



  1. Boyer, Carl: Tieteiden kuningatar: Matematiikan historia osa II, s. 778–780. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Art House, 1994. ISBN 951-884-158-6.


  2. Stewart, James: Essential Calculus: Early Transcendentals, s. 786. Thomson Brooks/Cole, 2010. ISBN 9780538497398. (englanniksi)


  3. Acheson, D. J.: Elementary Fluid Dynamics: Oxford Applied Mathematics and Computing Science Series, s. 264. Clarendon Press, 1990. ISBN 978-0198596790. (englanniksi)


  4. ab Pickover, Clifford: Archimedes to Hawking: Laws of Science and the Great Minds Behind Them, s. 340, 342. Oxford University Press, 2008. ISBN 9780195336115. (englanniksi)



Popular posts from this blog

Adding axes to figuresAdding axes labels to LaTeX figuresLaTeX equivalent of ConTeXt buffersRotate a node but not its content: the case of the ellipse decorationHow to define the default vertical distance between nodes?TikZ scaling graphic and adjust node position and keep font sizeNumerical conditional within tikz keys?adding axes to shapesAlign axes across subfiguresAdding figures with a certain orderLine up nested tikz enviroments or how to get rid of themAdding axes labels to LaTeX figures

Tähtien Talli Jäsenet | Lähteet | NavigointivalikkoSuomen Hippos – Tähtien Talli

Do these cracks on my tires look bad? The Next CEO of Stack OverflowDry rot tire should I replace?Having to replace tiresFishtailed so easily? Bad tires? ABS?Filling the tires with something other than air, to avoid puncture hassles?Used Michelin tires safe to install?Do these tyre cracks necessitate replacement?Rumbling noise: tires or mechanicalIs it possible to fix noisy feathered tires?Are bad winter tires still better than summer tires in winter?Torque converter failure - Related to replacing only 2 tires?Why use snow tires on all 4 wheels on 2-wheel-drive cars?