George Gabriel Stokes Lähteet | NavigointivalikkoWorldCat Identitiescb12193151c(data)1187555280000 0001 2139 4633n79086311102483mub201482847935774773298323w6hd80gx03053599973899541
Brittiläiset aatelisetIrlantilaiset fyysikotIrlantilaiset matemaatikotCopley-mitalin saajatVuonna 1819 syntyneetVuonna 1903 kuolleet
13. elokuuta1819SkreenIrlanti1. helmikuuta1903CambridgeEnglantimatemaatikkofyysikkoCambridgen yliopistossaLucas-professuurinvirtausdynamiikassaNavierin–Stokesin yhtälötoptiikassamatemaattisessa fysiikassaStokesin lauseenWilliam ThomsonOsborne ReynoldsinStokesin lakiRoyal SocietynCopley-mitalinVictoria-instituutin
Sir George Gabriel Stokes, baronetti (13. elokuuta 1819 Skreen, Irlanti – 1. helmikuuta 1903 Cambridge, Englanti) oli irlantilaissyntyinen matemaatikko ja fyysikko.[1] Hän teki koko uransa Cambridgen yliopistossa, jonka Lucas-professuurin haltija hän oli vuodesta 1849 aina kuolemaansa saakka. Stokes teki uraauurtavia tutkimuksia virtausdynamiikassa (muun muassa Navierin–Stokesin yhtälöt), optiikassa ja matemaattisessa fysiikassa (muun muassa Stokesin lauseen popularisointi).
Stokesin lause on saanut nimensä George Stokesin mukaan. Lauseen kuitenkin keksi skotlantilainen William Thomson (tunnetaan paremmin nimellä lordi Kelvin). Stokes sai lauseen Thomsonin kirjeestä vuonna 1850 ja pyysi vuonna 1854 oppilaitaan Cambridgen yliopistossa todistamaan sen oikeaksi.[2] Vuonna 1851 Stokes esitteli ensi kerran virtausmekaniikkaan liittyvän vakion, joka myöhemmin nimettiin sen vuonna 1883 esitelleen fyysikko Osborne Reynoldsin mukaan[3]. Näiden vuoden 1851 tutkimusten tuloksena syntyi Stokesin laki.[4]
Stokes oli Cambridge Philosophical Societyn puheenjohtajana vuosina 1859–1861 ja Lontoon Royal Societyn puheenjohtajana vuosina 1885–1890. Vuonna 1893 Royal Society myönsi hänelle Copley-mitalin. Vuosina 1886–1903 Stokes oli Lontoon Victoria-instituutin puheenjohtaja tarkoituksenaan tutkia tieteen ja uskonnon yhtäläisyyksiä. Stokes aateloitiin vuonna 1899.[4]
Lähteet |
↑ Boyer, Carl: Tieteiden kuningatar: Matematiikan historia osa II, s. 778–780. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Art House, 1994. ISBN 951-884-158-6.
↑ Stewart, James: Essential Calculus: Early Transcendentals, s. 786. Thomson Brooks/Cole, 2010. ISBN 9780538497398. (englanniksi)
↑ Acheson, D. J.: Elementary Fluid Dynamics: Oxford Applied Mathematics and Computing Science Series, s. 264. Clarendon Press, 1990. ISBN 978-0198596790. (englanniksi)
↑ ab Pickover, Clifford: Archimedes to Hawking: Laws of Science and the Great Minds Behind Them, s. 340, 342. Oxford University Press, 2008. ISBN 9780195336115. (englanniksi)
|