Miklós Horthy Lähteet | NavigointivalikkoInfobox OKUnkarin vaaran vuodet 1940-luvullaMuistelmat /

AmiraalitDiktaattoritValtionhoitajatUnkarilaiset poliitikotUnkarilaiset sotilaatVuonna 1868 syntyneetVuonna 1957 kuolleet


18. kesäkuuta1868KenderesItävalta-Unkari9. helmikuuta1957EstorilPortugaliamiraaliUnkarin kuningaskunnanvaltionhoitajaunk.TurkissaadjutanttinaristeilijänOtrantonBéla KuninBudapestiinKaarle IVmonarkiaIstván HorthyTšekkoslovakian miehitykseen1939natsi-SaksanavustuksellaTransilvaniaaRomanialta1940Jugoslaviasta1941Neuvostoliittoon1944operaatio MargaretheBaijeriinyhdysvaltalaisetsotarikossyytteetPortugaliinAntti Nuuttilan
























Miklós Horthy
Horthy the regent.jpg

Unkarin kuningaskunnan ruhtinaallinen valtionhoitaja[1]


1. maaliskuuta 1920 – 15. lokakuuta 1944

Edeltäjä
Károly Huszár
Seuraaja
Ferenc Szálasi
Henkilötiedot
Syntynyt
18. kesäkuuta 1868
Kenderes, Itävalta-Unkari
Kuollut
9. helmikuuta 1957 (88 vuotta)
Estoril, Portugali
Puoliso
Magdolna Purgly
Tiedot
Uskonto
kalvinisti

Allekirjoitus
Allekirjoitus
Infobox OK

Miklós Horthy de Nagybánya (18. kesäkuuta 1868 Kenderes, Itävalta-Unkari – 9. helmikuuta 1957 Estoril, Portugali) oli Itävalta-Unkarin laivaston amiraali sekä Unkarin kuningaskunnan valtionhoitaja vuosina 1920–1944. Horthyn virallinen arvonimi oli Hänen ruhtinaallinen korkeutensa Unkarin kuningaskunnan valtionhoitaja (unk. Ő Főméltósága a Magyar Királyság Kormányzója).[1]


Horthy oli nuorempana matkustanut ympäri maailmaa laivaston koululaivalla ja palveli Itävalta-Unkarin laivaston suoja-aluksella diplomaattien turvana Turkissa ja muissa maissa. Hän toimi jonkin aikaa keisarin adjutanttina Wienissä. Ensimmäisen maailmansodan aikana Horthy palveli ensin risteilijän päällikkönä ja myöhemmin amiraalina Itävalta-Unkarin laivastossa. Hän haavoittui Otranton meritaistelussa. Hänet ylennettiin laivaston komentajaksi maaliskuussa 1918. Hän ohitti virkanimityksessä useita vanhempia upseereita.


Béla Kunin perustettua neuvostovallan Unkariin vuonna 1919 vastavallankumouksellinen hallitus asetti merisankarina kansansuosiota nauttivan Horthyn sotavoimien johtoon. Romanialaisten joukkojen voitettua kommunistien joukot Horthy asettui Budapestiin marraskuussa 1919. Hän sai valtionhoitajan arvonimen. Kuningas Kaarle IV teki kaksi heikkoa yritystä päästä Unkarin itsevaltiaaksi maaliskuussa ja lokakuussa 1921.


Horthy oli todellinen Unkarin johtaja maailmansotien välisen ajan, vaikka Unkari oli muodollisesti monarkia, jonka valtaistuin oli tyhjänä. Horthyn poika István Horthy nimitettiin hänen sijaisekseen mahdollisten sairaustapausten varalle, mutta István kuoli lentäjänä itärintamalla 1942. Horthy oli nationalisti, joka ohjasi Unkaria poliittisesti voimakkaasti oikealle pyrkimyksenään luoda suur-Unkari, palauttaen Unkarin yhteyteen sille aiemmin kuuluneita tai muuten haluamia alueita. Horthyn johdolla Unkari osallistui Tšekkoslovakian miehitykseen vuonna 1939, sai natsi-Saksan avustuksella osan Transilvaniaa Romanialta vuonna 1940, miehitti osia Jugoslaviasta vuonna 1941, sekä hyökkäsi Neuvostoliittoon samana vuonna yhdessä Saksan kanssa.


Kun sotaretki kääntyi tappioksi ja Neuvostoliiton sotavoimat etenivät kohti Unkaria vuonna 1944, saksalaiset miehittivät maan Horthyn suostumuksella maaliskuussa 1944 (operaatio Margarethe). Tilanteen edelleen heikentyessä Horthy lähetti rauhanneuvottelukomission Moskovaan, ja lokakuussa Unkari antautui. Välittömästi saksalaiset pakottivat Horthyn eroamaan ja vangitsivat hänet. Hänet vietiin Baijeriin. Myöhemmin yhdysvaltalaiset sotilaat vapauttivat hänet vankeudesta. Horthy vältti sotarikossyytteet ja asettui vuonna 1949 Portugaliin, missä hän kuoli vuonna 1957. Hänen muistelmansa ilmestyivät Antti Nuuttilan suomentamana vuonna 1955.[2]


Horthy haudattiin 4. syyskuuta 1993 uudelleen kotiseudulleen, mikä aiheutti Unkarissa poliittisen kiistan.[3]



Lähteet |



  1. ↑ ab Unkarin vaaran vuodet 1940-luvulla (Unkarin vaaran vuodet suomalaisdiplomaattien silmin) Yle Elävä Arkisto. Yleisradio. Viitattu 16.12.2014.


  2. ↑ Muistelmat / Fennica – Suomen kansallibibliografia. Kansalliskirjasto. Viitattu 5.7.2017.


  3. ↑ Lapola, Maija: Mitä Missä Milloin 1995, s. 8. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1994. ISBN 951-1-13254-7.








-

Popular posts from this blog

Adding axes to figuresAdding axes labels to LaTeX figuresLaTeX equivalent of ConTeXt buffersRotate a node but not its content: the case of the ellipse decorationHow to define the default vertical distance between nodes?TikZ scaling graphic and adjust node position and keep font sizeNumerical conditional within tikz keys?adding axes to shapesAlign axes across subfiguresAdding figures with a certain orderLine up nested tikz enviroments or how to get rid of themAdding axes labels to LaTeX figures

Image
Fear of getting stuck on one programming language / technology that is not used in my country Is there a single word describing earning money through any means? Why do we read the Megillah by night and by day? Pre-mixing cryogenic fuels and using only one fuel tank Is the U.S. Code copyrighted by the Government? Should I outline or discovery write my stories? What is this called? Old film camera viewer? Does the expansion of the universe explain why the universe doesn't collapse? Removing files under particular conditions (number of files, file age) Argument list too long when zipping large list of certain files in a folder When a Cleric spontaneously casts a Cure Light Wounds spell, will a Pearl of Power recover the original spell or Cure Light Wounds? Non-trope happy ending? Is it better practice to read straight from sheet music rather than memorize it? Do Legal Documents Require Signing In Standard Pen Colors? Does an advisor owe his/her student anyt
Read more

Luettelo Yhdysvaltain laivaston lentotukialuksista Lähteet | Navigointivalikko

Image
Yhdysvaltain lentotukialuksetLuettelot YhdysvalloistaLuettelot laivoista Yhdysvaltain laivastonlentotukialuksetsaattuetukialuksetluettelossa Tämä on luettelo Yhdysvaltain laivaston lentotukialuksista , jossa on lueteltuna luokitukseltaan CV-, CVA-, CVB-, CVL- ja CVN-tyyppiset Yhdysvaltain laivaston lentotukialukset. Pienemmät saattuetukialukset on listattu erillisessä luettelossa. USS Enterprise (CV-6) USS Langley (CV-1), 1920, vaurioitui ilmahyökkäyksessä, upotettu 1942 Lexington-luokka [1] USS Lexington (CV-2), 1925, vaurioitui ilmahyökkäyksessä, upotettu 1942 USS Saratoga (CV-3), 1925, upotettu atomipommitestissä 1946 USS Ranger (CV-4), 1933, ensimmäinen alun alkaen lentotukialukseksi rakennettu Yhdysvaltain laivaston alus, poistettu käytöstä 1946 [2] Yorktown-luokka [3] USS Yorktown (CV-5), 1936, upposi Midwayn taistelun seurauksena 1942 USS Enterprise (CV-6), 1936, poistettu käytöstä 1947 USS Hornet (CV-8), 1940, japanilaisten upottama 1942 USS Wasp (CV-7), 1939, sukell
Read more

Gary (muusikko) Sisällysluettelo Historia | Rockin' High | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoInfobox OKTuomas "Gary" Keskinen Ancaran kitaristiksiProjekti Rockin' High

Image
Suomalaiset kitaristitSuomalaiset rockmuusikotVuonna 1980 syntyneet 18. syyskuuta1980LappajärvenTechnicolourNegativenAncaranJimmy WesterlundinUnirecordsinTechnicolourMondayNegativen Tuomas Keskinen Henkilötiedot Syntynyt 18. syyskuuta 1980 (ikä 38) Ammatti muusikko tuottaja säveltäjä Muusikko Taiteilijanimet Gary Tyylilajit rock Soittimet kitara Yhtyeet Technicolour Monday Ancara Negative Levy-yhtiöt EMI Warner Infobox OK Tuomas Mikael ”Gary” Keskinen (s. 18. syyskuuta 1980) on suomalainen kitaristi ja toimii nykyisin muusikkona freelancerina, sekä omassa Forte Silence yhtyeessä. Hänelle myönnettiin Lappajärven kulttuuripalkinto itsenäisyyspäivänä 2006. Keskinen soitti kitaraa myös Technicolour-yhtyeessä. Kevään ja kesän 2008 Keskinen toimi rockyhtye Negativen keikkakitaristina ja 2009 alusta lähtien Ancaran kitaristina. Ancara yhtyeessä Gary lopetti vuonna 2016. [1] . Gary omisti oman levy-yhtiön (Scandal Music Company), jonka artisteihin kuuluvat muun muassa Suomen eturivin Idols
Read more