Gustaf Aartovaara Julkaisuja | Lähteet | NavigointivalikkoAikalaiskirja 1934Kuka kukin oli 1961 (Wikiaineisto)Räjähdys Teknillisen korkeakoulun laboratoriossa, Laatokka 05.11.1931, nro 125, s. 1, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistotOlli Äikäs : Uraaninetsintä Suomessa, ATS ydintekniikka 2/1989, Suomen Atomiteknillinen SeuraUrania Helsingin alla, Laatokka, 18.10.1945 nro 241, s. 4, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot

Suomalaiset insinööritSuomalaiset opettajatSuomalaiset kemistitVuonna 1863 syntyneetVuonna 1940 kuolleet


30. maaliskuuta1863Kustavi23. tammikuuta1940Teknillisen korkeakoulunanalyyttisen kemianTukholman teknillisen korkeakoulunKuopionteollisuuskoulussaOutokummun kaivoksenHackmanilleValtion ruutitehtaanLeonard BorgströmpegmatiittikivienradioaktiivisiatoriumiaGunnar NordströmNilsiänradiumpitoisuuttaMalminkatu 24uraania





Gustaf Alfred Aartovaara, sukunimi vuoteen 1906 Abrahamsson (30. maaliskuuta 1863 Kustavi – 23. tammikuuta 1940) oli suomalainen vuori-insinööri ja Teknillisen korkeakoulun analyyttisen kemian lehtori.[1][2]


Aartovaaran vanhemmat olivat ratsutilallinen Johan Gustaf Abrahamsson ja Sofia Eufrosyne Lindholm. Hän valmistui insinööriksi 1884 ja opiskeli Tukholman teknillisen korkeakoulun vuorikoulussa 1888–1889. Aartovaara teki opintomatkat Skandinaviaan, Saksaan ja Venäjälle 1888–1889, Saksaan ja Itävaltaan 1900 sekä Belgiaan ynnä muualle 1902. [1]


Aartovaara oli Maanviljelys- ja kauppakemiallisessa laboratoriossa apulaisena 1886–1888. Kuopion teollisuuskoulussa
metallurgisen osaston lehtorina 1889–1910 sekä koulun rehtorina kolmen vuoden ajan ja viimeksi Teknillisen korkeakoulun analyyttisen kemian ylimääräisenä opettajana ja myöhemmin lehtorina 1910–1931. [1]


Aartovaara suoritti kemiallisia tutkimuksia joiden perusteella Outokummun kaivoksen luovuttaminen ja vastaanotto tapahtui norjalaiselta urakoitsijalta valtiolle ja Hackmanille. Hän suoritti myös kemiallisia tutkimuksia Valtion ruutitehtaan perustamista varten. Aartovaara tutki useiden vuosien ajan Suomessa esiintyviä harvinaisia alkuaineita mutta nämä tutkimukset keskeytyivät kun hän loukkaantui vakavasti Teknillisen korkeakoulun kemian laboratoriossa 4. marraskuuta 1931 tapahtuneessa räjähdysonnettomuudessa.[1][3]


Aartovaara ja mineralogi Leonard Borgström havaitsivat 1910-luvulla valokuvauslevyjä ja elektrometrejä käyttämällä useiden Suomen pegmatiittikivien mineraalien olevan radioaktiivisia koska ne sisälsivät toriumia. Aartovaara ja Gunnar Nordström tutkivat myös 1910- ja 1920-luvulla Etelä-Suomen ja Nilsiän lähdevesien radioaktiivisuutta ja radiumpitoisuutta.[4] Aartovaara tutki Helsingissä Malminkatu 24:ssä sijainneen Imatra-saunan käyttämää vettä ja havaitsi sen olevan radioaktiivista ja sisältävän myös uraania. Vesi oli peräisin saunan alla olleesta 65 metriä syvästä putkikaivosta ja havainto johti arveluihin että Helsingin kallioperässä voisi esiintyä kaupallisesti hyödynnettäviä määriä uraania.[5]


Gustaf Aartovaara oli naimisissa vuodesta 1891 Maria Lyytisen kanssa. [1]



Julkaisuja |


Nimellä Gustaf Alfred Abrahamsson:



  • Raudan kemiallisesta tutkimisesta. Kuopion teollisuuskoulu, Kuopio 1898


  • Raudan valmistuksesta. Kuopion teollisuuskoulu, Kuopio 1900-1902, ilmestyi kolmessa vihkossa


  • Takkiraudan valamisesta. Tekijä, Kuopio 1901

Nimellä G. A. Abrahamsson:



  • Raudan valmistuksesta : kuvaosasto. Kuopio 1901

Nimellä Gust. A. Aartovaara:



  • Über die Zusammensetzung der finnischen Eisenerze, Kalksteine, Eisenhüttenprodukte und ihrer Nebenprodukte. Mitteilungen aus dem chemischen Laboratorium der Industrieschule zu Kuopio. Annales Academiae scientiarum Fennicae. Series A, N:o II, 2. Suomalainen Tiedeakatemia, Helsinki 1911


  • Radioaktive Mineralien in Finland. Annales Academiae scientiarum Fennicae. Series A, N:o III, 5. Suomalainen Tiedeakatemia, Helsinki 1913


Lähteet |



  1. ↑ abcde Aikalaiskirja 1934


  2. ↑ Kuka kukin oli 1961 (Wikiaineisto)


  3. ↑ Räjähdys Teknillisen korkeakoulun laboratoriossa, Laatokka 05.11.1931, nro 125, s. 1, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot


  4. ↑ Olli Äikäs : Uraaninetsintä Suomessa, ATS ydintekniikka 2/1989, Suomen Atomiteknillinen Seura


  5. ↑ Urania Helsingin alla, Laatokka, 18.10.1945 nro 241, s. 4, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot








Popular posts from this blog

Are all passive ability checks floors for active ability checks?Does passive perception supersede active perception?Which skills can be used passively?Active Opposition with Free-Form Professions in Fate5E Trap/Ambush/Stealth Mechanics VS Passive Perception ConfusionInteraction between perception and stealth in obscured conditionsHow does Keen Sight affect Passive Perception?Are all d20 rolls either attacks, saves or ability checks?Can players declare that they are making a specific ability check?Can I see a Hidden creature that is not obscured at all?Can a Stealth check ever be made passively?Is this alternate version of the Observant feat balanced?What is the minimum amount of skill points per HD?

How do we improve the relationship with a client software team that performs poorly and is becoming less collaborative? Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast? Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar ManaraDealing with clients who want more than what's in the contractHow to prepare for a client visit?How to handle undeservedly positive feedbackSupervisor apparently making it appear that our team underperformed and we indirectly caused client not to pay fullHow to progress my skills development as both the technical lead and youngest member on my team?Under performing employee will be fired if I ask for him off my teamwhat recommendations can I give to a colleague who is not preforming as well as expectedForcing usage of clients laptops because of VPN accessIs it acceptable to e-mail a client regarding potential opportunities in their company?Am I overly concerned about a newly hired Senior Developer with low performance?

Rank groups within a grouped sequence of TRUE/FALSE and NAGrouping functions (tapply, by, aggregate) and the *apply familyCharacters counting and subletting specific patternsWhat is the purpose of setting a key in data.table?data.table vs dplyr: can one do something well the other can't or does poorly?how to make a bar plot for a list of dataframes?How to group by unique values in a list in RPandas - Alternative to rank() function that gives unique ordinal ranks for a columnRank within group in for loop in RData transformation: from dyadic to observational data in RGetting map from purrr to work with paste0