Gustaf Aartovaara Julkaisuja | Lähteet | NavigointivalikkoAikalaiskirja 1934Kuka kukin oli 1961 (Wikiaineisto)Räjähdys Teknillisen korkeakoulun laboratoriossa, Laatokka 05.11.1931, nro 125, s. 1, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistotOlli Äikäs : Uraaninetsintä Suomessa, ATS ydintekniikka 2/1989, Suomen Atomiteknillinen SeuraUrania Helsingin alla, Laatokka, 18.10.1945 nro 241, s. 4, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot

Suomalaiset insinööritSuomalaiset opettajatSuomalaiset kemistitVuonna 1863 syntyneetVuonna 1940 kuolleet


30. maaliskuuta1863Kustavi23. tammikuuta1940Teknillisen korkeakoulunanalyyttisen kemianTukholman teknillisen korkeakoulunKuopionteollisuuskoulussaOutokummun kaivoksenHackmanilleValtion ruutitehtaanLeonard BorgströmpegmatiittikivienradioaktiivisiatoriumiaGunnar NordströmNilsiänradiumpitoisuuttaMalminkatu 24uraania





Gustaf Alfred Aartovaara, sukunimi vuoteen 1906 Abrahamsson (30. maaliskuuta 1863 Kustavi – 23. tammikuuta 1940) oli suomalainen vuori-insinööri ja Teknillisen korkeakoulun analyyttisen kemian lehtori.[1][2]


Aartovaaran vanhemmat olivat ratsutilallinen Johan Gustaf Abrahamsson ja Sofia Eufrosyne Lindholm. Hän valmistui insinööriksi 1884 ja opiskeli Tukholman teknillisen korkeakoulun vuorikoulussa 1888–1889. Aartovaara teki opintomatkat Skandinaviaan, Saksaan ja Venäjälle 1888–1889, Saksaan ja Itävaltaan 1900 sekä Belgiaan ynnä muualle 1902. [1]


Aartovaara oli Maanviljelys- ja kauppakemiallisessa laboratoriossa apulaisena 1886–1888. Kuopion teollisuuskoulussa
metallurgisen osaston lehtorina 1889–1910 sekä koulun rehtorina kolmen vuoden ajan ja viimeksi Teknillisen korkeakoulun analyyttisen kemian ylimääräisenä opettajana ja myöhemmin lehtorina 1910–1931. [1]


Aartovaara suoritti kemiallisia tutkimuksia joiden perusteella Outokummun kaivoksen luovuttaminen ja vastaanotto tapahtui norjalaiselta urakoitsijalta valtiolle ja Hackmanille. Hän suoritti myös kemiallisia tutkimuksia Valtion ruutitehtaan perustamista varten. Aartovaara tutki useiden vuosien ajan Suomessa esiintyviä harvinaisia alkuaineita mutta nämä tutkimukset keskeytyivät kun hän loukkaantui vakavasti Teknillisen korkeakoulun kemian laboratoriossa 4. marraskuuta 1931 tapahtuneessa räjähdysonnettomuudessa.[1][3]


Aartovaara ja mineralogi Leonard Borgström havaitsivat 1910-luvulla valokuvauslevyjä ja elektrometrejä käyttämällä useiden Suomen pegmatiittikivien mineraalien olevan radioaktiivisia koska ne sisälsivät toriumia. Aartovaara ja Gunnar Nordström tutkivat myös 1910- ja 1920-luvulla Etelä-Suomen ja Nilsiän lähdevesien radioaktiivisuutta ja radiumpitoisuutta.[4] Aartovaara tutki Helsingissä Malminkatu 24:ssä sijainneen Imatra-saunan käyttämää vettä ja havaitsi sen olevan radioaktiivista ja sisältävän myös uraania. Vesi oli peräisin saunan alla olleesta 65 metriä syvästä putkikaivosta ja havainto johti arveluihin että Helsingin kallioperässä voisi esiintyä kaupallisesti hyödynnettäviä määriä uraania.[5]


Gustaf Aartovaara oli naimisissa vuodesta 1891 Maria Lyytisen kanssa. [1]



Julkaisuja |


Nimellä Gustaf Alfred Abrahamsson:



  • Raudan kemiallisesta tutkimisesta. Kuopion teollisuuskoulu, Kuopio 1898


  • Raudan valmistuksesta. Kuopion teollisuuskoulu, Kuopio 1900-1902, ilmestyi kolmessa vihkossa


  • Takkiraudan valamisesta. Tekijä, Kuopio 1901

Nimellä G. A. Abrahamsson:



  • Raudan valmistuksesta : kuvaosasto. Kuopio 1901

Nimellä Gust. A. Aartovaara:



  • Über die Zusammensetzung der finnischen Eisenerze, Kalksteine, Eisenhüttenprodukte und ihrer Nebenprodukte. Mitteilungen aus dem chemischen Laboratorium der Industrieschule zu Kuopio. Annales Academiae scientiarum Fennicae. Series A, N:o II, 2. Suomalainen Tiedeakatemia, Helsinki 1911


  • Radioaktive Mineralien in Finland. Annales Academiae scientiarum Fennicae. Series A, N:o III, 5. Suomalainen Tiedeakatemia, Helsinki 1913


Lähteet |



  1. abcde Aikalaiskirja 1934


  2. Kuka kukin oli 1961 (Wikiaineisto)


  3. Räjähdys Teknillisen korkeakoulun laboratoriossa, Laatokka 05.11.1931, nro 125, s. 1, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot


  4. Olli Äikäs : Uraaninetsintä Suomessa, ATS ydintekniikka 2/1989, Suomen Atomiteknillinen Seura


  5. Urania Helsingin alla, Laatokka, 18.10.1945 nro 241, s. 4, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot








Popular posts from this blog

Marja Vauras Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoMarja Vauras Turun yliopiston tutkimusportaalissaInfobox OKSuomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenetKasvatustieteiden tiedekunnan dekaanit ja muu johtoMarja VaurasKoulutusvienti on kestävyys- ja ketteryyslaji (2.5.2017)laajentamallaWorldCat Identities0000 0001 0855 9405n86069603utb201588738523620927

Which is better: GPT or RelGAN for text generation?2019 Community Moderator ElectionWhat is the difference between TextGAN and LM for text generation?GANs (generative adversarial networks) possible for text as well?Generator loss not decreasing- text to image synthesisChoosing a right algorithm for template-based text generationHow should I format input and output for text generation with LSTMsGumbel Softmax vs Vanilla Softmax for GAN trainingWhich neural network to choose for classification from text/speech?NLP text autoencoder that generates text in poetic meterWhat is the interpretation of the expectation notation in the GAN formulation?What is the difference between TextGAN and LM for text generation?How to prepare the data for text generation task

Is flight data recorder erased after every flight?When are black boxes used?What protects the location beacon (pinger) of a flight data recorder?Is there anywhere I can pick up raw flight data recorder information?Who legally owns the Flight Data Recorder?Constructing flight recorder dataWhy are FDRs and CVRs still two separate physical devices?What are the data elements shown on the GE235 flight data recorder (FDR) plot?Are CVR and FDR reset after every flight?What is the format of data stored by a Flight Data Recorder?How much data is stored in the flight data recorder per hour in a typical flight of an A380?Is a smart flight data recorder possible?