Gustaf Aartovaara Julkaisuja | Lähteet | NavigointivalikkoAikalaiskirja 1934Kuka kukin oli 1961 (Wikiaineisto)Räjähdys Teknillisen korkeakoulun laboratoriossa, Laatokka 05.11.1931, nro 125, s. 1, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistotOlli Äikäs : Uraaninetsintä Suomessa, ATS ydintekniikka 2/1989, Suomen Atomiteknillinen SeuraUrania Helsingin alla, Laatokka, 18.10.1945 nro 241, s. 4, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot

Suomalaiset insinööritSuomalaiset opettajatSuomalaiset kemistitVuonna 1863 syntyneetVuonna 1940 kuolleet


30. maaliskuuta1863Kustavi23. tammikuuta1940Teknillisen korkeakoulunanalyyttisen kemianTukholman teknillisen korkeakoulunKuopionteollisuuskoulussaOutokummun kaivoksenHackmanilleValtion ruutitehtaanLeonard BorgströmpegmatiittikivienradioaktiivisiatoriumiaGunnar NordströmNilsiänradiumpitoisuuttaMalminkatu 24uraania





Gustaf Alfred Aartovaara, sukunimi vuoteen 1906 Abrahamsson (30. maaliskuuta 1863 Kustavi – 23. tammikuuta 1940) oli suomalainen vuori-insinööri ja Teknillisen korkeakoulun analyyttisen kemian lehtori.[1][2]


Aartovaaran vanhemmat olivat ratsutilallinen Johan Gustaf Abrahamsson ja Sofia Eufrosyne Lindholm. Hän valmistui insinööriksi 1884 ja opiskeli Tukholman teknillisen korkeakoulun vuorikoulussa 1888–1889. Aartovaara teki opintomatkat Skandinaviaan, Saksaan ja Venäjälle 1888–1889, Saksaan ja Itävaltaan 1900 sekä Belgiaan ynnä muualle 1902. [1]


Aartovaara oli Maanviljelys- ja kauppakemiallisessa laboratoriossa apulaisena 1886–1888. Kuopion teollisuuskoulussa
metallurgisen osaston lehtorina 1889–1910 sekä koulun rehtorina kolmen vuoden ajan ja viimeksi Teknillisen korkeakoulun analyyttisen kemian ylimääräisenä opettajana ja myöhemmin lehtorina 1910–1931. [1]


Aartovaara suoritti kemiallisia tutkimuksia joiden perusteella Outokummun kaivoksen luovuttaminen ja vastaanotto tapahtui norjalaiselta urakoitsijalta valtiolle ja Hackmanille. Hän suoritti myös kemiallisia tutkimuksia Valtion ruutitehtaan perustamista varten. Aartovaara tutki useiden vuosien ajan Suomessa esiintyviä harvinaisia alkuaineita mutta nämä tutkimukset keskeytyivät kun hän loukkaantui vakavasti Teknillisen korkeakoulun kemian laboratoriossa 4. marraskuuta 1931 tapahtuneessa räjähdysonnettomuudessa.[1][3]


Aartovaara ja mineralogi Leonard Borgström havaitsivat 1910-luvulla valokuvauslevyjä ja elektrometrejä käyttämällä useiden Suomen pegmatiittikivien mineraalien olevan radioaktiivisia koska ne sisälsivät toriumia. Aartovaara ja Gunnar Nordström tutkivat myös 1910- ja 1920-luvulla Etelä-Suomen ja Nilsiän lähdevesien radioaktiivisuutta ja radiumpitoisuutta.[4] Aartovaara tutki Helsingissä Malminkatu 24:ssä sijainneen Imatra-saunan käyttämää vettä ja havaitsi sen olevan radioaktiivista ja sisältävän myös uraania. Vesi oli peräisin saunan alla olleesta 65 metriä syvästä putkikaivosta ja havainto johti arveluihin että Helsingin kallioperässä voisi esiintyä kaupallisesti hyödynnettäviä määriä uraania.[5]


Gustaf Aartovaara oli naimisissa vuodesta 1891 Maria Lyytisen kanssa. [1]



Julkaisuja |


Nimellä Gustaf Alfred Abrahamsson:



  • Raudan kemiallisesta tutkimisesta. Kuopion teollisuuskoulu, Kuopio 1898


  • Raudan valmistuksesta. Kuopion teollisuuskoulu, Kuopio 1900-1902, ilmestyi kolmessa vihkossa


  • Takkiraudan valamisesta. Tekijä, Kuopio 1901

Nimellä G. A. Abrahamsson:



  • Raudan valmistuksesta : kuvaosasto. Kuopio 1901

Nimellä Gust. A. Aartovaara:



  • Über die Zusammensetzung der finnischen Eisenerze, Kalksteine, Eisenhüttenprodukte und ihrer Nebenprodukte. Mitteilungen aus dem chemischen Laboratorium der Industrieschule zu Kuopio. Annales Academiae scientiarum Fennicae. Series A, N:o II, 2. Suomalainen Tiedeakatemia, Helsinki 1911


  • Radioaktive Mineralien in Finland. Annales Academiae scientiarum Fennicae. Series A, N:o III, 5. Suomalainen Tiedeakatemia, Helsinki 1913


Lähteet |



  1. ↑ abcde Aikalaiskirja 1934


  2. ↑ Kuka kukin oli 1961 (Wikiaineisto)


  3. ↑ Räjähdys Teknillisen korkeakoulun laboratoriossa, Laatokka 05.11.1931, nro 125, s. 1, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot


  4. ↑ Olli Äikäs : Uraaninetsintä Suomessa, ATS ydintekniikka 2/1989, Suomen Atomiteknillinen Seura


  5. ↑ Urania Helsingin alla, Laatokka, 18.10.1945 nro 241, s. 4, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot








-

Popular posts from this blog

Adding axes to figuresAdding axes labels to LaTeX figuresLaTeX equivalent of ConTeXt buffersRotate a node but not its content: the case of the ellipse decorationHow to define the default vertical distance between nodes?TikZ scaling graphic and adjust node position and keep font sizeNumerical conditional within tikz keys?adding axes to shapesAlign axes across subfiguresAdding figures with a certain orderLine up nested tikz enviroments or how to get rid of themAdding axes labels to LaTeX figures

Image
Fear of getting stuck on one programming language / technology that is not used in my country Is there a single word describing earning money through any means? Why do we read the Megillah by night and by day? Pre-mixing cryogenic fuels and using only one fuel tank Is the U.S. Code copyrighted by the Government? Should I outline or discovery write my stories? What is this called? Old film camera viewer? Does the expansion of the universe explain why the universe doesn't collapse? Removing files under particular conditions (number of files, file age) Argument list too long when zipping large list of certain files in a folder When a Cleric spontaneously casts a Cure Light Wounds spell, will a Pearl of Power recover the original spell or Cure Light Wounds? Non-trope happy ending? Is it better practice to read straight from sheet music rather than memorize it? Do Legal Documents Require Signing In Standard Pen Colors? Does an advisor owe his/her student anyt
Read more

Luettelo Yhdysvaltain laivaston lentotukialuksista Lähteet | Navigointivalikko

Image
Yhdysvaltain lentotukialuksetLuettelot YhdysvalloistaLuettelot laivoista Yhdysvaltain laivastonlentotukialuksetsaattuetukialuksetluettelossa Tämä on luettelo Yhdysvaltain laivaston lentotukialuksista , jossa on lueteltuna luokitukseltaan CV-, CVA-, CVB-, CVL- ja CVN-tyyppiset Yhdysvaltain laivaston lentotukialukset. Pienemmät saattuetukialukset on listattu erillisessä luettelossa. USS Enterprise (CV-6) USS Langley (CV-1), 1920, vaurioitui ilmahyökkäyksessä, upotettu 1942 Lexington-luokka [1] USS Lexington (CV-2), 1925, vaurioitui ilmahyökkäyksessä, upotettu 1942 USS Saratoga (CV-3), 1925, upotettu atomipommitestissä 1946 USS Ranger (CV-4), 1933, ensimmäinen alun alkaen lentotukialukseksi rakennettu Yhdysvaltain laivaston alus, poistettu käytöstä 1946 [2] Yorktown-luokka [3] USS Yorktown (CV-5), 1936, upposi Midwayn taistelun seurauksena 1942 USS Enterprise (CV-6), 1936, poistettu käytöstä 1947 USS Hornet (CV-8), 1940, japanilaisten upottama 1942 USS Wasp (CV-7), 1939, sukell
Read more

Gary (muusikko) Sisällysluettelo Historia | Rockin' High | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoInfobox OKTuomas "Gary" Keskinen Ancaran kitaristiksiProjekti Rockin' High

Image
Suomalaiset kitaristitSuomalaiset rockmuusikotVuonna 1980 syntyneet 18. syyskuuta1980LappajärvenTechnicolourNegativenAncaranJimmy WesterlundinUnirecordsinTechnicolourMondayNegativen Tuomas Keskinen Henkilötiedot Syntynyt 18. syyskuuta 1980 (ikä 38) Ammatti muusikko tuottaja säveltäjä Muusikko Taiteilijanimet Gary Tyylilajit rock Soittimet kitara Yhtyeet Technicolour Monday Ancara Negative Levy-yhtiöt EMI Warner Infobox OK Tuomas Mikael ”Gary” Keskinen (s. 18. syyskuuta 1980) on suomalainen kitaristi ja toimii nykyisin muusikkona freelancerina, sekä omassa Forte Silence yhtyeessä. Hänelle myönnettiin Lappajärven kulttuuripalkinto itsenäisyyspäivänä 2006. Keskinen soitti kitaraa myös Technicolour-yhtyeessä. Kevään ja kesän 2008 Keskinen toimi rockyhtye Negativen keikkakitaristina ja 2009 alusta lähtien Ancaran kitaristina. Ancara yhtyeessä Gary lopetti vuonna 2016. [1] . Gary omisti oman levy-yhtiön (Scandal Music Company), jonka artisteihin kuuluvat muun muassa Suomen eturivin Idols
Read more