Trjtdtk

Juan Martín del Potro
Juan Martín del Potro vuonna 2011.
Henkilökohtaiset tiedot
Maa	Argentiina
Asuinpaikka	Tandil, Argentiina
Syntymäaika	23. syyskuuta 1988 (ikä 30)
Pituus	198 cm
Paino	97 kg
Kätisyys	oikea
Ammattilaisena	2005–
Kaksinpeli
Paras sijoitus	4. (11.1.2010)
Turnausvoittoja	19
Grand Slam -turnauksissa
Australian avoimet	puolivälierät (2009, 2012)
Ranskan avoimet	välierät (2009, 2018)
Wimbledon	välierät (2013)
Yhdysvaltain avoimet	voitto (2009)
Nelinpeli
Paras sijoitus	105. (25.5.2009)
Turnausvoittoja	1
Infobox OK

Mitalit
Maa:  Argentiina
Tennis
Olympialaiset
Hopeaa	Rio de Janeiro 2016	kaksinpeli
Pronssia	Lontoo 2012	kaksinpeli

Juan Martín del Potro (s. 23. syyskuuta 1988 Tandil) on argentiinalainen tennispelaaja. Hän nousi kesällä 2008 maailman kärkipelaajien joukkoon voittamalla neljä ATP-turnausta. Vuonna 2009 hän voitti Yhdysvaltain avoimet. Hän on saavuttanut olympialaisissa kaksi mitalia. Häntä ovat vaivanneet useat loukkaantumiset.

Tennisura |

Nousu maailman kärkikymmenikköön |

Juan Martín del Potro osallistui ensimmäisen kerran Grand Slam -turnauksiin vuonna 2006. Ensimmäiset otteluvoittonsa hän saavutti vuonna 2007, jolloin hän ylsi parhaimmillaan kolmannelle kierrokselle Yhdysvaltain avoimissa häviten lopulta kolmanneksi sijoitetulle Novak Đokovićille.

Nelinpelissä del Potro voitti Indianapolisin ATP-turnauksen heinäkuussa 2007 parinaan Travis Parrott.

Heinä-elokuussa 2008 oli 19-vuotias del Potro voittamaton neljässä peräkkäisessä ATP-kaksinpeliturnauksessa. Stuttgartin turnauksen loppuottelussa hän voitti Richard Gasquetin ja Kitzbühelissä Jürgen Melzerin. Näiden kahden massakenttäturnauksen jälkeen del Potro jatkoi voittokulkuaan kovapohjaisilla kentillä Los Angelesissa kukistamalla loppuottelussa Andy Roddickin ja Washingtonissa lyömällä Viktor Troickin.

Yhdysvaltain avoimissa 2008 del Potro oli sijoitettu 17:nneksi ja jatkoi voittoputkeaan voittamalla ensimmäisellä kierroksella Guillermo Cañasin eräluvuin 4–6, 7–6(0), 6–4, 6–1, toisella kierroksella Thomaz Belluccin luvuin 4–6, 6–1, 7–5, 6–3, kolmannella kierroksella 16:nneksi sijoitetun Gilles Simonin lukemin 6–4, 6–7(4), 6–1, 3–6, 6–3, ja neljännellä kierroksella sijoittamattoman Kei Nishikorin lukemin 6–3, 6–4, 6–3. Puolivälierissä hän hävisi Andy Murraylle eräluvuin 6–7(2), 6–7(1), 6–4, 5–7.

Syyskuussa 2008 del Potro voitti Tokion turnauksen puolivälierissä maailmanlistalla korkeammalle sijoitetun David Ferrerin ja selviytyi viidennen kerran ATP-turnauksen loppuotteluun, jossa hän hävisi Tomáš Berdychille lukemin 1–6, 2–6. Lokakuussa Madridin Masters-turnauksessa hän voitti paremmin sijoitetuista pelaajista David Nalbandianin mutta hävisi puolivälierissä Roger Federerille. Baselin turnauksessa hän selviytyi välieriin, joissa Nalbandian oli parempi. Marraskuussa del Potro nousi ATP-rankingissa kahdeksi viikoksi kahdeksannelle sijalle ja vuoden 2008 lopussa hänen sijoituksensa oli yhdeksäs.

Vuosi 2009 |

Juan Martín del Potro Yhdysvaltain avoimissa 2009.

Vuosina 2007 ja 2008 del Potro selviytyi Australian avoimissa toiselle kierrokselle. Vuonna 2009 hänet oli Australiassa sijoitettu kahdeksanneksi ja hän voitti saksalaiset Mischa Zverevin ja Florian Mayerin, luxemburgilaisen Gilles Müllerin sekä kroatialaisen Marin Čilićin. Puolivälierissä hän hävisi kakkoseksi sijoitetulle Roger Federerille erin 3–6, 0–6, 0–6.

Vuoden 2009 alussa ennen Australian avoimia del Potro voitti Aucklandin turnauksen loppuottelussa Sam Querreyn eräluvuin 6–4, 6–4. Maaliskuussa hän voitti Miamin Masters-turnauksen puolivälierissä ATP-rankingin ykköspelaajan, Rafael Nadalin lukemin 6–4, 3–6, 7–6(3) mutta hävisi välierissä Andy Murraylle luvuin 1–6, 7–5, 2–6. Huhtikuussa del Potro nousi ATP-rankingissa viidennelle sijalle. Toukokuussa hän voitti Madridin Masters-turnauksen puolivälierissä Andy Murrayn lukemin 7–6(4), 6–3 mutta hävisi välierissä Roger Federerille erin 3–6, 4–6.

Vuonna 2008 del Potro hävisi Ranskan avoimissa toisella kierroksella. Vuoden 2009 turnauksessa hänet oli sijoitettu viidenneksi ja hän voitti kolmessa erässä ensin Michaël Llodran, sitten Viktor Troickin ja kolmannella kierroksella 25:nneksi sijoitetun Igor Andrejevin. Neljännellä kierroksella hän voitti yhdeksänneksi sijoitetun Jo-Wilfried Tsongan neljässä erässä. Puolivälierissä hän voitti 16:nneksi sijoitetun Tommy Robredon luvuin 6–3, 6–4, 6–2 ja selviytyi välieriin, jossa hän hävisi Roger Federerille erin 6–3, 6–7, 6–2, 1–6, 4–6.

Wimbledonin turnauksessa 2009 del Potro putosi kahden aiemman vuoden tavoin toisella kierroksella. Tällä kertaa hän hävisi Lleyton Hewittille lukemin 3–6, 5–7, 5–7. Elokuussa hän saavutti Washingtonissa uransa kuudennen ATP-turnausvoiton kukistamalla loppuottelussa Andy Roddickin luvuin 3–6, 7–5, 7–6(6). Seuraavalla viikolla hän ylsi Montréalin Masters-turnauksessa loppuotteluun voittamalla puolivälierissä Rafael Nadalin ja välierissä Andy Roddickin. Loppuottelussa hän hävisi Andy Murraylle lukemin 7–6(4), 6–7(3), 1–6.

Ensimmäisen Grand Slam -turnausvoittonsa del Potro saavutti Yhdysvaltain avoimissa 2009. Hän voitti ensimmäisellä kierroksella Juan Monacon, toisella kierroksella Jürgen Melzerin, kolmannella kierroksella Daniel Köllererin ja neljännellä kierroksella Juan Carlos Ferreron. Puolivälierissä hän voitti Marin Čilićin lukemin 4–6, 6–3, 6–2, 6–1 ja välierissä Rafael Nadalin 6–2, 6–2, 6–2. Loppuottelussa hän voitti maailmanlistan ykköspelaajan ja Yhdysvaltain avoimet viitenä edellisenä vuonna voittaneen Roger Federerin lukemin 3–6, 7–6(5), 4–6, 7–6(4), 6–2.

Vuosi 2010 |

Australian avoimiin del Potro lähti yhtenä voittajasuosikeista. Tie kuitenkin nousi pystyyn neljännellä kierroksella, kun turnauksen yllättäjä, kroatialainen Marin Čilić voitti hänet 5–7, 6–4, 7–5, 5–7, 6–3. Del Potron ranne leikattiin 4. toukokuuta 2010, ja toipuminen kesti odotettua kauemmin, joten hän ei pystynyt puolustamaan Yhdysvaltain avoimissa mestaruuttaan.^[1] Del Potro teki paluun tenniskentille Thailand Openissa 28. syyskuuta 2010.^[2] Hän hävisi avaukierroksen ottelussaan Olivier Rochusille luvuin 7–6(7), 6–4.^[3] Seuraavalla viikolla hän hävisi Japan Open Tennis Championships -turnauksen avauskierroksella Feliciano Lópezille.^[4]

Vuosi 2011 |

Del Potro aloitti kautensa Sydneyn turnauksella, jonka pääsarjaan hän pääsi villillä kortilla mukaan. Del Potro voitti ensimmäisen ottelun loukkaantumisensa jälkeen, kun hän päihitti avauskierroksella Feliciano Lópezin. Del Potro voitti yli kolme tuntia kestäneen ottelun luvuin 6–7(5), 7–6(9), 7–6(3).^[5] Toisella kierroksella hän hävisi Florian Mayerille 6–2, 7–5.^[6]Australian avoimissa del Potro voitti Dudi Selan, mutta hävisi toisella kierroksella Marcos Baghdatisille. Helmikuussa hän pääsi välieriin San Joséssa ja Memphisissä. Kahdeksannen turnausvoittonsa, ja ensimmäisen sitten vuoden 2009 Yhdysvaltain avointen hän otti Delray Beach International Tennis Championships -turnauksessa, jossa hän voitti finaalissa Janko Tipsarevićin^[7]. Kauden toisen turnausvoittonsa Del Potro saavutti Estoril Openissa huhti–toukokuussa. Ranskan avoimissa del Potro hävisi kolmannella kierroksella Novak Đokovićille nelieräisen ottelun. Wimbledonissa del Potro selviytyi ensimmäistä kertaa neljännelle kierrokselle. Neljännen kierroksen ottelunsa hän hävisi Rafael Nadalille luvuin 6–7(6), 6–3, 6–7(4), 4–6. Yhdysvaltain avoimissa del Potro pääsi kolmannelle kierrokselle asti, jossa hän hävisi Gilles Simonille.

Vuosi 2012 |

Australian avoimissa 2012 del Potro selviytyi puolivälieriin mutta hävisi Roger Federerille erin 4–6, 3–6, 2–6. Rotterdamin turnauksen loppuottelussa, Dubain turnauksen välierissä ja Indian Wellsin turnauksen puolivälierissä hän hävisi jälleen Federerille mutta voitti siinä välissä Marseillen turnauksen, jonka loppuottelussa hän kukisti Michaël Llodran lukemin 6–4, 6–4. Miamin Masters-turnauksessa hän hävisi jo neljännesvälierissä David Ferrerille, mutta saavutti uransa 11. ATP-turnausvoiton Estorilissa voittamalla loppuottelussa Richard Gasquet'n luvuin 6–4, 6–2. Madridin Masters-turnauksen välierissä del Potro hävisi Tomáš Berdychille ja Rooman turnauksessa jo neljännesvälierissä Jo-Wilfried Tsongalle. Ranskan avoimissa hän pelasi itsensä puolivälieriin, mutta hävisi jälleen Roger Federerille, nyt lukemin 6–3, 7–6(4), 2–6, 0–6, 3–6. Wimbledonissa del Potro hävisi neljännellä kierroksella David Ferrerille.

Vuosi 2013–2014 |

Vuosi 2016 |

Del Potro selviytyi Rion olympiakisoissa loppuotteluun, jossa hävisi brittiläiselle Andy Murraylle ja saavutti olympiahopeaa.^[8] Lokakuussa del Potro saavutti ATP-turnausvoiton Tukholmassa päihitettyään loppuottelussa Jack Sockin. Viimeksi del Potro oli voittanut ATP-turnauksen tammikuussa 2014.^[9]

Davis Cup |

Davis Cupissa del Potro esiintyi ensimmäisen kerran helmikuussa 2007, jolloin hän voitti kaksinpelissä Itävallan Jürgen Melzerin. Saman vuoden huhtikuussa Davis Cupin puolivälierässä Ruotsia vastaan hän hävisi Robin Söderlingille ja otti viimeisessä kaksinpelissä Argentiinan ainoan voiton Robert Lindstedtistä. Syyskuussa 2008 Davis Cupin välierässä Venäjää vastaan del Potro voitti ensimmäisenä päivänä Nikolai Davydenkon eräluvuin 6–1, 6–4, 6–2, ja viimeisessä kaksinpelissä Igor Andrejevin lukemin 6–4, 6–2, 6–1, mikä ratkaisi Argentiinan pääsyn Davis Cupin finaaliin^[10]. Finaalissa Espanjaa vastaan hän hävisi kaksinpelissä Feliciano Lópezille eikä loukkaantuneena pystynyt pelaamaan toista kaksinpeliään, ja Argentiina hävisi loppuottelun pistein 1–3.^[11]

Heinäkuussa 2009 del Potro voitti Davis Cupin puolivälierissä Tšekkiä vastaan kaksinpelissä sekä Ivo Minářin että Tomáš Berdychin suoraan kolmessa erässä, mutta kun muut argentiinalaiset hävisivät ottelunsa, putosi Argentiina jatkosta.

Turnausvoitot kaksinpelissä |

N:o	Pvm	Turnaus	Kenttä	Finaalivastustaja	Erävoitot
1.	7. heinäkuuta 2008	Stuttgart, Saksa	Massa	Richard Gasquet	6–4, 7–5
2.	14. heinäkuuta 2008	Kitzbühel, Itävalta	Massa	Jürgen Melzer	6–2, 6–1
3.	4. elokuuta 2008	Los Angeles, Yhdysvallat	Kova	Andy Roddick	6–1, 7–6(2)
4.	10. elokuuta 2008	Washington DC, Yhdysvallat	Kova	Viktor Troicki	6–3, 6–3
5.	12. tammikuuta 2009	Auckland, Uusi-Seelanti	Kova	Sam Querrey	6–4, 6–4
6.	2. elokuuta 2009	Washington DC, Yhdysvallat	Kova	Andy Roddick	3–6, 7–5, 7–6(6)
7.	31. elokuuta 2009	Yhdysvaltain avoimet	Kova	Roger Federer	3–6, 7–6(5), 4–6, 7–6(4), 6–2
8.	27. helmikuuta 2011	Delray Beach, Yhdysvallat	Kova	Janko Tipsarević	6–4, 6–4
9.	1. toukokuuta 2011	Estoril, Portugali	Massa	Fernando Verdasco	6–2, 6–2
10.	20. helmikuuta 2012	Marseille, Ranska	Kova	Michaël Llodra	6–4, 6–4
11.	30. huhtikuuta 2012	Estoril, Portugali	Massa	Richard Gasquet	6–4, 6–2
12.	21. lokakuuta 2012	Wien, Itävalta	Kova (s)	Grega Žemlja	7–5, 6–3
13.	28. lokakuuta 2012	Basel, Sveitsi	Kova (s)	Roger Federer	6–4, 6–7(5), 7–6(3)
14.	17. helmikuuta 2013	Rotterdam, Alankomaat	Kova (s)	Julien Benneteau	7–6(2), 6–3
15.	4. elokuuta 2013	Washington DC, Yhdysvallat	Kova	John Isner	3–6, 6–1, 6–2
16.	6. lokakuuta 2013	Tokio, Japani	Kova	Milos Raonic	7–6(5), 7–5
17.	27. lokakuuta 2013	Basel, Sveitsi	Kova (s)	Roger Federer	7–6(3), 2–6, 6–4
18.	11. tammikuuta 2014	Sydney, Australia	Kova	Bernard Tomic	6–3, 6–1

Lähteet |

Aiheesta muualla |

• 
  Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juan Martín del Potro Wikimedia Commonsissa
  

• 
  Juan Martín del Potron tiedot ATP:n virallisilla sivuilla (englanniksi)
  


• 
  Juan Martín del Potron tiedot Davis Cupin virallisilla sivuilla (englanniksi)
  


• Del Potron kotisivut