Lapinlahden kirkko Sisällysluettelo Rakentaminen ja korjaukset | Alttaritaulu | Urut | Kirkkomuseo | Lähteet | NavigointivalikkoInfobox OKVirheellinen NIMI-arvoLapinlahden kirkon rakentaminen ja korjauksetLapinlahden kirkon alttaritauluLapinlahden kirkon urutLapinlahden kirkkomuseolaajentamalla

LapinlahtiPohjois-Savon kirkkorakennuksetSuomen puiset pitkäkirkotSuomen pitäjänkirkot


LapinlahdellaFrans Sjöströminpitkäkirkkosenaatilta11. kesäkuuta1876Ferdinand Öhman188010. lokakuutapaanukattoKauno KallionEino Sormunen29. huhtikuuta1956PietaristaOulussaPekka HalonenAlvar CawéninurutKangasalan urkutehdasUrkurakentamo Matti Erolansakastintiekirkon




















Lapinlahden kirkko

Kirkko heinäkuussa 2012
Kirkko heinäkuussa 2012
Sijainti
Mykkäläntie 6, Lapinlahti
Seurakunta
Lapinlahden seurakunta
Rakentamisvuosi
1877–1880
Suunnittelija
Frans Sjöström
Materiaali
puu
Istumapaikkoja
1 250

Haus LennartHell.svg

Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Lapinlahden kirkko on Lapinlahdella sijaitseva arkkitehti Frans Sjöströmin suunnittelema puinen länsitornillinen pitkäkirkko, joka rakennettiin vuosina 1877–1880. Kirkon runkohuoneesta ulkonee kaksi matalampaa sakaraa, itäpäädyssä on kuori ja tornin sekä runkohuoneen sisäkulmissa suorakulmaiset ulokkeet. Torni on nelipäätyinen. Kirkon sisätila on jaettu pylväiköillä kolmeen laivaan, joista keskimmäisessä on kulmikas lautakatto. Ulkoasultaan kirkko edustaa moni-ilmeistä ns. nikkarityyliä. Kirkon pinta-ala on noin 815 neliötä ja siinä on istumapaikkoja 1 250 hengelle.[1]




Sisällysluettelo





  • 1 Rakentaminen ja korjaukset


  • 2 Alttaritaulu


  • 3 Urut


  • 4 Kirkkomuseo


  • 5 Lähteet




Rakentaminen ja korjaukset |


Lapinlahdelle oli tehty rukoushuone jo vuonna 1843, sen tultua huonokuntoiseksi uuden kirkon rakentamislupa saatiin senaatilta 11. kesäkuuta 1876. Rakennusmestari Johannes Storen johtama rakennustyö alkoi vuonna 1877. Kuopion lääninarkkitehti Ferdinand Öhman piti rakennuksen lopputarkastuksen syyskuussa 1880, käyttöön kirkko vihittiin 10. lokakuuta. Kamiinalämmityksen kirkko sai vuonna 1905 ja vuonna 1913 kirkon paanukatto vaihdettiin peltiseksi. Silloin vaalean harmaaksi muutettu kirkon ulkoväri palautettiin alkuperäiseksi 1935. Arkkitehti Kauno Kallion suunnitelmien mukainen kirkon peruskorjaus tehtiin vuosina 1955–1956. Kamiinalämmitys muutettiin sähkölämmitykseksi ja kirkko sai sähkövalaistuksen. Uudistetun kirkon vihki käyttöön piispa Eino Sormunen 29. huhtikuuta 1956 kirkon 75-vuotisjuhlien yhteydessä.


Vuonna 1984 uusittiin sisämaalaus ja vuonna 1998 ulkomaalaus ja katon maalaus. Vuonna 2002 kirkossa tehtiin useita sisätilojen korjauksia, kirkkosalin ilmettä silti muuttamatta. Kirkon kahden kellon soittolaitteisto automatisoitiin 2014. Ensimmäinen kelloista hankittiin Pietarista 1837 ja toisen valoi 1880 Claes Engelbrecht Helander Oulussa. Automatisoinnin yhteydessä molempien kellojen kielet korvattiin vasaramekanismeilla ja kyläseppä Eino Pauluksen valmistama kirkontornin luukkujen hydraulinen avauslaitteisto huollettiin.[2]



Alttaritaulu |


Kirkon alttaritauluna oli aluksi sammalista tai jäkälistä sommiteltu risti, joka korvattiin myöhemmin puuristillä. Pekka Halonen lupautui 1895 maalaamaan kotipitäjänsä kirkkoon alttaritaulun edellisenä vuonna tekemäänsä luonnokseen Kolme pyhää miestä perustuen, mutta seurakunta ei kelpuuttanut koivumetsään sijoitettuja tietäjiä alttaritaulun aiheeksi. Vaikka piispa J. R. Forsman huomautti jo vuonna 1900 tarkastuksessaan alttaritaulun puuttumisesta, sen hankinta aloitettiin vasta 1929. Taulun aiheeksi päätettiin Kristuksen kirkastuminen. Kolmen pyydetyn ja yhden oma-aloitteisesti ehdotuksensa lähettäneen taiteilijan ehdotuksista valittiin Alvar Cawénin työ, joka valmistui vuonna 1931.[3]



Urut |


Kirkkoon hankittiin ensimmäiset urut 1908, ne olivat 17-äänikertaiset ja ne valmisti Kangasalan urkutehdas. Uudet urut hankittiin 1984, ne ovat puolestaan Urkurakentamo Matti Erolan tekemät ja 26-äänikertaiset. Alkuperäisten urkujen julkisivu säilytettiin uudistuksen yhteydessä.[4]



Kirkkomuseo |


Kirkon sakastin yläkerrassa on esillä vanhoja kirkollisia esineitä ns. Bassin kirkkomuseossa. Se on auki kesäisin tiekirkon aukiolon yhteydessä.[5]



Lähteet |



  1. Markku Haapio, Laura Luostarinen (toim.): Suomen kirkot ja kirkkotaide 2, s. 171. Etelä-Suomen Kustannus, 1980. ISBN 951-9064-28-1.


  2. Lapinlahden kirkon rakentaminen ja korjaukset Lapinlahden seurakunta. Viitattu 22.3.2015.


  3. Lapinlahden kirkon alttaritaulu Lapinlahden seurakunta. Viitattu 22.3.2015.


  4. Lapinlahden kirkon urut Lapinlahden seurakunta. Viitattu 22.3.2015.


  5. Lapinlahden kirkkomuseo Lapinlahden seurakunta. Viitattu 22.3.2015.



Tämä kirkkoihin tai muihin uskonnollisiin rakennuksiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.







Popular posts from this blog

Adding axes to figuresAdding axes labels to LaTeX figuresLaTeX equivalent of ConTeXt buffersRotate a node but not its content: the case of the ellipse decorationHow to define the default vertical distance between nodes?TikZ scaling graphic and adjust node position and keep font sizeNumerical conditional within tikz keys?adding axes to shapesAlign axes across subfiguresAdding figures with a certain orderLine up nested tikz enviroments or how to get rid of themAdding axes labels to LaTeX figures

Tähtien Talli Jäsenet | Lähteet | NavigointivalikkoSuomen Hippos – Tähtien Talli

Do these cracks on my tires look bad? The Next CEO of Stack OverflowDry rot tire should I replace?Having to replace tiresFishtailed so easily? Bad tires? ABS?Filling the tires with something other than air, to avoid puncture hassles?Used Michelin tires safe to install?Do these tyre cracks necessitate replacement?Rumbling noise: tires or mechanicalIs it possible to fix noisy feathered tires?Are bad winter tires still better than summer tires in winter?Torque converter failure - Related to replacing only 2 tires?Why use snow tires on all 4 wheels on 2-wheel-drive cars?