Lääninlampuri Sisällysluettelo Toiminnan alku | Suomalaiset lääninlampurit | Toiminnan lopettaminen | Lähteet | Navigointivalikko
AmmatitMaatalouden historiaSuomen asutus- ja yhteiskuntahistoria
RuotsissamaatalousneuvojialammastaloudenSkaraborgin lääninvaltiopäivilläPohjanmaanTurun ja PorinUudenmaan ja HämeenJohan David Cneiff Pehr Adrian Gaddhattupuolueenmerkantilistisessamyssypuolueenvaltiopäivillä
Lääninlampurit olivat Ruotsissa, ja siis myös nykyisen Suomen alueella, vuosina 1739–1766 toimivia maatalousneuvojia, joiden erityistehtävänä oli lammastalouden ja erityisesti hienovillaisten ulkolaisten lammasrotujen kasvatuksen edistäminen raaka-aineen tuottamiseksi villamanufaktuureille.
Sisällysluettelo
1 Toiminnan alku
2 Suomalaiset lääninlampurit
3 Toiminnan lopettaminen
4 Lähteet
Toiminnan alku |
Jonas Alström (myöhemmin aateloituna Alströmer) perusti vuonna 1724 Alingsåsin villamanufaktuurin. Vuonna 1727 hän sai käyttöönsä Alingsåsin läheltä Höjentorpin kuninkaankartanon, johon hän perusti ulkolaisten esikuvien mukaisen lammastarhan. Hän palkkasi kartanoon saksalaisen opettajan opettamaan Skaraborgin läänin nuorukaisille lammastaloutta. Opetus- ja neuvontatoimintaa pyrittiin edelleen laajentamaan valtakunnalliseksi ehdottamalla valtiopäivillä 1734, että kuhunkin lääniin tulisi lammastalouden neuvoja, lääninlampuri. Valtiopäivät hyväksyivät ehdotuksen vuonna 1739 talouskomission lisäselvitysten perusteella.
Suomalaiset lääninlampurit |
Suomessa toimi lääninlampuri kolmessa läänissä: Pohjanmaan, Turun ja Porin sekä Uudenmaan ja Hämeen läänissä. Pohjanmaan läänissä toimi koko lääninlampurien toiminta-ajan Johan David Cneiff ja Uudenmaan ja Hämeen läänissä Anders Nathanael Wetterstrahl. Turun ja Porin läänissä toimi aluksi Matthias Samstedt, mutta tämä joutui eroamaan viran huonon hoidon vuoksi vuonna 1751, minkä jälkeen hänen seuraajakseen tuli Pehr Adrian Gadd. Gaddin siirryttyä talousopin professoriksi vuonna 1761 tuli hänen tilalleen Carl Barck.
Toiminnan lopettaminen |
Lääninlampurilaitos oli osa hattupuolueen ajamaa teollisuuspolitiikkaa, jolla tuettiin kotimaista tuotantoa merkantilistisessa hengessä. Kun myssypuolueen kannatus kasvoi niin, että nämä saivat enemmistön kaikissa säädyissä vuoden 1765 valtiopäivillä, alkoivat nämä ajaa alas elinkeinoelämän tukia. Tässä yhteydessä lakkautettiin myös lääninlampurilaitos vuonna 1766. Lääninlampurit Cneiff, Wetterstrahl ja Barck elivät loppuikänsä virkojensa lakkauttamispalkalla.
Lähteet |
- Niemelä, Jari: Lääninlampurit, Suomen ensimmäiset maatalousneuvojat. s 88–120. julkaisussa Turun Historiallinen Arkisto 44, Turun Historiallinen Yhdistys, 1989 Turku.