Trjtdtk

Suomi

Osa politiikan artikkelisarjaa: Suomen politiikka

Valtion hallinto Perustuslaki Tasavallan presidentti Pääministeri Valtioneuvosto Ministeriöt Lainsäädäntö Eduskunta Eduskunnan puhemies Kansanedustajat Puolueet Vaalit Eduskuntavaalit 1999 · 2003 · 2007 · 2011 · 2015 Presidentinvaalit 1994 · 2000 · 2006 · 2012 · 2018 Europarlamenttivaalit 1996 · 1999 · 2004 · 2009 · 2014 Kuntavaalit 2000 · 2004 · 2008 · 2012 · 2017 Neuvoa-antavat kansanäänestykset Kieltolaki · EU-jäsenyys Oikeuslaitos Yleiset tuomioistuimet Korkein oikeus Hovioikeus Käräjäoikeus Hallintotuomioistuimet Korkein hallinto-oikeus Hallinto-oikeus Valtakunnansyyttäjä Oikeuskansleri Aluehallinto Aluehallintovirastot Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Maakunnat Seutukunnat Kunnat Ulkopolitiikka Eurooppa-politiikka Euroopan unionin energiapolitiikka Suurlähettiläät Energiapolitiikka Ympäristöpolitiikka Teemasivu:Politiikka n • k • m

Suomen hallinto perustuu Suomen valtiomuotoon tasavaltaan. Se koostuu valtion ylimmistä toimielimistä, valtion hallintojärjestelmästä, kuntien itsehallinnosta, riippumattomasta tuomioistuinlaitoksesta, muusta itsehallinnosta ja välillisestä valtionhallinnosta.^[1] Hallitusvaltaa käyttävät valtionpäämies eli presidentti ja valtioneuvosto, joka puolestaan on vastuuvelvollinen eduskunnalle. Aluehallintoa varten Suomi on puolestaan jaettu kuuteen aluehallintovirastoon ja Ahvenanmaan itsehallinnolliseen maakuntaan. Tuomioistuimet käyttävät itsenäisesti tuomiovaltaa. Hallinnon hoitajat jakautuvat työ- tai virkasuhteessa oleviin nimitettyihin viranhaltijoihin sekä vaaleilla valittuihin ja valtuutettuihin edustajiin.

Suomessa on lisäksi joitakin itsehallinnollisia toimijoita. Kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöiden itsehallinto perustuu uskonnon vapauteen, ja yliopistojen itsehallinto koskee sekä tutkimusta ja opetusta että taloudellis-hallinnollisia asioita.

Valtion ylimmät toimielimet |

Pääartikkelit: Eduskunta, Suomen valtioneuvosto ja Suomen tasavallan presidentti

Eduskunnan istuntosali.

Suomen valtionpäämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Presidentti on myös puolustusvoimain ylipäällikkö.^[2]

Pääministerin johtama valtioneuvosto käyttää yhdessä tasavallan presidentin kanssa hallitusvaltaa (toimeenpanovaltaa) eli huolehtii hallinnon toteuttamisesta. Valtioneuvostoon kuuluu myös noin tusina muita ministereitä ja oikeuskansleri. Valtioneuvosto ja tasavallan presidentti muodostavat yhdessä hallituksen, mutta yleensä arkikielessä pelkkää valtioneuvostoa kutsutaan Suomen hallitukseksi. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä.^[2]

Hallitus on vastuuvelvollinen eduskunnalle. Perustuslain mukaisesti korkeinta valtaa Suomessa käyttävä, kansan eduskuntavaaleissa valitsema eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin.^[2]

Valtion hallintojärjestelmä |

Valtion aluehallinto |

Pääartikkeli: Aluehallintovirasto

Suomen aluehallintovirastojen toimialueet.

Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu kuuteen aluehallintovirastoon ja Ahvenanmaan itsehallinnolliseen maakuntaan. Aluehallintovirastoa johtaa ylijohtaja. Aluehallintovirastojen yleishallinnollinen ohjaus kuuluu valtiovarainministeriölle.^[3][4]

• Etelä-Suomen aluehallintovirasto


• Itä-Suomen aluehallintovirasto


• Lapin aluehallintovirasto


• Lounais-Suomen aluehallintovirasto


• Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto


• Pohjois-Suomen aluehallintovirasto


• Ahvenanmaan valtionvirasto

Lisäksi keskeisiä aluehallinnollisia toimijoita ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset).^[5]

Paikallinen aluehallinto |

Pääartikkeli: Suomen maakunnat

Kunnallista itsehallintoa alueellisella tasolla toteuttavat maakunnat. Suomen kunnat ovat jaettu on 19 maakuntaan, joista Ahvenanmaalla on erityisasema.^[6] Maakunnan johtava suunnittelu- ja edunvalvontayksikkö on maakunnan liitto. Ne ovat kunnallisen itsehallinnon periaatteiden mukaan toimivia lakisääteisiä kuntayhtymiä. Aluehallinnon uudistuksessa vahvistettiin niiden roolia aluekehittämisviranomaisena.^[7] Liitot toimivat kansainvälisesti ja vastaavat suurelta osin EU:n rakennerahasto-ohjelmista ja niiden täytäntöönpanosta. ^[8]

Aluehallinnon historia |

Ennen vuotta 2010 oli käytössä lääninhallitus. Lääninhallinnossa ei ollut vaaleilla valittuja edustajia vaan presidentti nimitti lääninhallituksen johtajan, maaherran. Uudistunut läänijako oli voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus vuoteen 2009 asti. Ennen uudistusta läänejä oli 11 tai 12 riippuen siitä, laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi.^[9][10][11]

Valtion paikallishallintoa varten läänit oli jaettu edelleen 90 kihlakuntaan. Kihlakuntajako oli käytössä 1. joulukuuta 1996 – 31. joulukuuta 2007. Paikallishallinnon kihlakuntajakoa ei kuitenkaan ole täysin lopetettu, sillä kihlakuntia on käytetty valtionhallinnon uudistuksia koskevien päätösten pohjana myöhemminkin. Esimerkiksi Valtioneuvoston asetus maistraattien toimialueista (2016) nojaa yhä kihlakuntajakoon.^[12]

Kuntien itsehallinto |

Pääartikkeli: Suomen kunnat

Suomen maakuntien ja kuntien rajat vuonna 2015.

Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita oli vuonna 2017 yhteensä 311.^[13] Kuntajaon tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, jossa kukin kunta kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on riittävät edellytykset vastata kunnan asukkaiden palveluista.^[14]

Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kuntavaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus^[15], jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakautumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kokoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä.^[16]

Kuntien lukumäärä on pienentynyt kuntaliitosten myötä varsinkin 2000-luvulla.^[13][17]

Tuomioistuinlaitos |

Tuomioistuimet käyttävät itsenäisesti tuomiovaltaa. Ne ratkaisevat yksittäisessä tapauksessa, mikä on lainmukaista.^[18]

Suomen tuomioistuinjärjestelmä jakautuu yleisiin tuomioistuimiin, hallintotuomioistuimiin ja erityistuomioistuimiin. Yleisiä tuomioistuimia ovat oikeusaste- eli instanssijärjestyksessä käräjäoikeudet, hovioikeudet ja ylimpänä korkein oikeus. Yleisissä tuomioistuimissa käsitellään rikos- ja riita-asioita sekä eräitä hakemusasioita. Prosessilajeista niissä tulevat siis sovellettavaksi siviili- ja rikosprosessi.^[19]

Hallintotuomioistuimia ovat hallinto-oikeudet sekä korkein hallinto-oikeus. Ne ovat yleisiä tuomioistuimia hallinto-oikeudellisissa asioissa ja menettely niissä on hallintoprosessia.^[19]

Muu itsehallinto |

Itsehallinnollisia organisaatioita Helsingissä: kirkko taustalla, sen edessä korkein oikeus ja vasemmalla yliopisto (kirjaston kupoli näkyy).

Kunnallisen itsehallinnon lisäksi itsehallinnon omaavia yhteisöjä tai organisaatioita Suomessa ovat Ahvenanmaan itsehallinto, kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen itsehallinto sekä yliopistojen itsehallinto.^[20]

Kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöiden itsehallinto perustuu perustuslaissa määriteltyyn uskonnon vapauteen. Evankelis-luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla on Suomessa julkisoikeudellinen erityisasema.^[20]

Yliopistojen itsehallinto koskee sekä tutkimusta ja opetusta että taloudellis-hallinnollisia asioita. Yliopistoilla on asema opettajiensa ja hallintoelintensä nimittämisessä.^[21]

Välillinen julkishallinto |

Välilliseksi julkishallinnoksi kutsutaan niitä organisaatioita, jotka eivät ole viranomaisia, mutta jotka hoitavat julkisia tehtäviä tai käyttävät julkista valtaa. Tällaisia ovat esimerkiksi riistanhoitopiirit, metsänhoitoyhdistykset ja autojen katsastajat.^[22]

Katso myös |

• Suomen poliittinen järjestelmä


• Suomen puolustusvoimat


• Suomen valtiontalous


• Hallintolaki


• Hallintolainkäyttö

Lähteet |

• Valtio ja kunnat (julkisen hallinnon neuvontapalvelu) Suomi.fi -Kansalaisneuvonta. Valtiokonttori. Viitattu 3.4.2016.


• Pasi Saukkonen: Valtionhallinto (toim. Pasi Saukkonen, Tuomas Leikkonen ja Kari Paakkunainen) Suomen poliittinen järjestelmä – verkkokirja. 2008. Helsingin yliopisto. Viitattu 31.3.2016.

Viitteet |