Amerikannäätä Sisällysluettelo Ulkonäkö ja koko | Levinneisyys | Elinympäristö | Käyttäytyminen | Lisääntyminen | Ravinto | Suojelu ja uhat | Lähteet | NavigointivalikkoInfobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK Martes americanaMartes americanaMartes americana – American martenAmerican Marten (Martes americana)Marten

Lupaavat artikkelitNäätäeläimet


ElinvoimainenWikispecies-logo.svgAmerikannäätä WikispeciesissäCommons-logo.svgAmerikannäätä CommonsissaPohjois-AmerikannisäkäsnäätiennäätäeläintenkanadannäätäAlaskastaYhdysvaltojenKanadanKalliovuoriaSierra NevadaanOntariossapalautusistutuksillaaarniometsissäkaikkiruokainenoraviajyrsijöitäpunaoraviaelinvoimaisenametsänhakkuut







































Amerikannäätä
American Marten.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]



Elinvoimainen


Tieteellinen luokittelu
Domeeni:
Aitotumaiset Eucarya
Kunta:
Eläinkunta Animalia
Pääjakso:
Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:
Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:
Nisäkkäät Mammalia
Lahko:
Petoeläimet Carnivora
Heimo:
Näätäeläimet Mustelidae
Alaheimo:
Varsinaiset näädät
Suku:
Näädät Martes
Laji:
americana
Kaksiosainen nimi

Martes americana
(Turton, 1806) [1]



Amerikannäädän levinneisyys
Amerikannäädän levinneisyys
Alalajit [2]

  • M. a. americana

  • M. a. abieticola

  • M. a. abietinoides

  • M. a. actuosa

  • M. a. atrata

  • M. a. caurina

  • M. a. humboldtensis

  • M. a. kenaiensis

  • M. a. nesophila

  • M. a. origensis

  • M. a. sierrae

  • M. a. vancourverensis

  • M. a. vulpina

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Amerikannäätä Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Amerikannäätä Commonsissa



Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Amerikannäätä (Martes americana) on Pohjois-Amerikan pohjois- ja länsiosista kotoisin oleva melko pienikokoinen nisäkäs, joka kuuluu näätien sukuun ja näätäeläinten heimoon. Se on pienempi ja vaaleampi kuin lähisukulaisensa kanadannäätä.[3][4]




Sisällysluettelo





  • 1 Ulkonäkö ja koko


  • 2 Levinneisyys


  • 3 Elinympäristö


  • 4 Käyttäytyminen


  • 5 Lisääntyminen


  • 6 Ravinto


  • 7 Suojelu ja uhat


  • 8 Lähteet




Ulkonäkö ja koko |




Amerikannäätä on luonteeltaan arka mutta utelias.


Amerikannäädällä on pitkänomainen, hoikka keho, matalat jalat ja tuuhea häntä, jonka pituus on noin kolmasosan sen koko pituudesta.[3][4][5] Uros on naarasta kookkaampi: sen pituus on 36–45 senttimetriä ja paino 470–1300 grammaa. Naaras on yleensä vain 32–40 senttimetrin pituinen ja 280–850 gramman painoinen.[3]


Amerikannäädällä on kiilanmuotoinen pää, lyhyt kuono ja suuret, pyöreähköt korvat. Käpälissä on viisi varvasta, joissa on käyrät ja terävät kynnet.[5] Tuuhea, kiiltävä turkki on selästä vaaleanruskea, rinnasta kermanvaalea tai oranssi, päästä harmaa sekä jaloista ja hännästä tummanruskea.[3][4] Kummankin silmän sisäkulmasta otsalle ulottuu musta pystyjuova.[4]



Levinneisyys |


Amerikannäätä on kotoisin Pohjois-Amerikan pohjoisosista. Sen levinneisyysalue ulottuu Alaskasta Yhdysvaltojen koillisreunalle ja käsittää lähes koko Kanadan metsävyöhykkeen. Mantereen länsiosissa se on levittäytynyt etelään Kalliovuoria pitkin Sierra Nevadaan asti.[1] Metsien häviäminen on romahduttanut sen kannan levinneisyysalueen kaakkoisreunalla, missä se oli melko yleinen vielä Britannian siirtomaavallan aikana. Minnesotassa ja Ontariossa kantoja on yritetty elvyttää palautusistutuksilla.[3]



Elinympäristö |


Amerikannäätää tavataan eniten pohjoisissa aarniometsissä, niin alavilla mailla kuin vuoristoissakin.[3] Se suosii erityisesti vanhoja havu- ja sekametsiä, joiden pohjakerroksessa on runsaasti kantoja, puunjuuria ja kaatuneita puita.[4] Se tekee reviirilleen yleensä useita pesiä onttoihin puunrunkoihin, kallionhalkeamiin tai toisten eläinten hylkäämiin pesäkoloihin, ja vuoraa ne lehdillä, sammalella ja muilla kasvinosilla.[3][4][5]


Amerikannäätä ei siedä muita oman sukupuolensa yksilöitä omalla reviirillään.[4] Reviirin koko vaihtelee suuresti ympäristön ja ravinnon saatavuuden mukaan: uroksilla sen pinta-ala on noin 8 neliökilometriä ja naarailla 2 neliökilometriä.[3] Näätä koluaa alueen läpi kerran 8–10 päivässä pyyntiretkillään.[4]



Käyttäytyminen |




Amerikannäätä viettää suuren osan elämästään puussa.


Amerikannäätä elää yleensä yksinään, vaikka luonnossa tavataankin silloin tällöin näätäpariskuntia poikasineen.[3] Se on luonteeltaan arka mutta utelias ja liikkuu etupäässä öisin.[4] Se pysyttelee päivät pesässään ja saalistaa auringonlaskujen ja -nousujen aikoihin, jolloin myös sen saaliseläimet ovat liikkeellä. Se on aktiivinen läpi talven ja kaivaa lumihankeen käytäviä löytääkseen pikkunisäkkäitä ravinnokseen.[3][4]


Amerikannäätä kiipeilee taitavasti ja viettää suuren osan elämästään puussa, vaikka saalistaakin enimmäkseen maassa. Se osaa myös uida ja sukeltaa hyvin. Muiden näätäeläinten tavoin se viestii lajitovereilleen vartalon asennoilla, ääntelemällä ja jättämällä voimakkaita hajujälkiä ympäristöönsä.[3]



Lisääntyminen |




Amerikannäätä ei nuku talviunta.


Amerikannäädän lisääntymiskausi kestää kesäkuusta elokuuhun, minä aikana naaraalla on yhdestä neljään 1–4 päivän mittaista kiimajaksoa. Kiiman aikana naaras jättää ympäristöönsä hajujälkiä merkiksi seksuaalisuudesta valmiudestaan. Kosiskelumenot kestävät pitkään ja niihin sisältyy piehtarointia, leikkimistä ja painia.[3] Sekä urokset että naaraat saattavat paritella useiden kumppaneiden kanssa lisääntymiskauden aikana.[4]


Raskaus kestää 220–275 päivää, vaikka varsinainen kantoaika on vain 28 päivää. Tämä johtuu siitä, että hedelmöityneet munasolut kiinnittyvät kohdunseinämään viiveellä – yleensä vasta helmikuussa. Naaras synnyttää pesäänsä 1–5 sokeaa poikasta maaliskuun lopussa tai huhtikuun alussa.[3] Uros ei auta naarasta poikasten hoivaamisessa.[4] Poikasten silmät avautuvat noin 40 päivän kuluttua syntymästä ja pian tämän jälkeen ne vieroittuvat emostaan.[3] Ne poistuvat emonsa reviiriltä loppukesästä tai alkusyksystä perustaakseen oman reviirinsä.[4]


Amerikannäätä on kasvanut täyteen mittaansa noin 3,5 kuukauden iässä ja saavuttaa sukukypsyyden 15–24 kuukauden iässä. Vankeudessa se voi elää jopa 17 vuoden ikäiseksi, mutta luonnossa keskimääräinen elinikä on todennäköisesti huomattavasti lyhyempi.[3]



Ravinto |


Amerikannäätä on kaikkiruokainen petoeläin, joka pyydystää ruoakseen pääasiassa oravia, jyrsijöitä ja muita pikkunisäkkäitä. Usein sen voi nähdä ajattamassa mielisaalistaan punaoravia puunoksalta toiselle.[3] Lisäksi se syö lintuja, hyönteisiä ja haaskoja ja etenkin syyskesällä marjoja ja siemeniä.[3][5] Se tappaa saaliinsa nopealla, voimakkaalla puraisulla niskaan.[3]



Suojelu ja uhat |


Amerikannäätä on pysynyt lajina elinvoimaisena, vaikka sitä metsästetään paljon arvokkaan turkkinsa vuoksi. Metsästyksen lisäksi sitä uhkaavat metsänhakkuut. Sillä ei ole varsinaisesti luonnollisia vihollisia.[3]



Lähteet |



  1. abc Reid, F. & Helgen, K.: Martes americana IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.7.2014. (englanniksi)


  2. Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Martes americana Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 14.1.2012. (englanniksi)


  3. abcdefghijklmnopqrs Eric J. Ellis: Martes americana – American marten Animal Diversity Web. University of Michigan Museum of Zoology. Viitattu 11.11.2011. (englanniksi)


  4. abcdefghijklm American Marten (Martes americana) Endangered Resources Program Species Information. Wisconsin Department of Natural Resources. Viitattu 11.11.2011. (englanniksi)


  5. abcd Marten Adirondack Ecosystem. State University of New York College of Environmental Science and Forestry. Viitattu 11.11.2011. (englanniksi)







Popular posts from this blog

Quoting Keynes in a lectureIs differentiated instruction permitted by universities?How to make students learn prerequisitesUnsatisfactory Instructor Evaluations: balancing of expectations of engineering studentsWhat is the difference between a “statistician”, “applied statistician”, and an academic applying advanced stats within their field?Listing in reference section, but not quotingHow to efficiently use time while preparing for a class?Graduate Admissions: Teaching Emphasisstrategies for sharing teaching information with universities I don't personally have contacts withIs there an efficient way to give a large class of students feedback about their assignments?Is it unreasonable to expect students to read the lecture notes before attending the first class?

Rank groups within a grouped sequence of TRUE/FALSE and NAGrouping functions (tapply, by, aggregate) and the *apply familyCharacters counting and subletting specific patternsWhat is the purpose of setting a key in data.table?data.table vs dplyr: can one do something well the other can't or does poorly?how to make a bar plot for a list of dataframes?How to group by unique values in a list in RPandas - Alternative to rank() function that gives unique ordinal ranks for a columnRank within group in for loop in RData transformation: from dyadic to observational data in RGetting map from purrr to work with paste0

Are all passive ability checks floors for active ability checks?Does passive perception supersede active perception?Which skills can be used passively?Active Opposition with Free-Form Professions in Fate5E Trap/Ambush/Stealth Mechanics VS Passive Perception ConfusionInteraction between perception and stealth in obscured conditionsHow does Keen Sight affect Passive Perception?Are all d20 rolls either attacks, saves or ability checks?Can players declare that they are making a specific ability check?Can I see a Hidden creature that is not obscured at all?Can a Stealth check ever be made passively?Is this alternate version of the Observant feat balanced?What is the minimum amount of skill points per HD?