Kuningasalbatrossi Sisällysluettelo Koko ja ulkonäkö | Esiintyminen | Elinympäristö | Lisääntyminen | Ravinto | Lähteet | NavigointivalikkoInfobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OKADWBirdLife Suomi Diomedea epomophora

UlappalinnutUhanalaiset linnut


VaarantunutWikispecies-logo.svgKuningasalbatrossi WikispeciesissäCommons-logo.svgKuningasalbatrossi CommonsissajättiläisalbatrossinulappalintuRené-Primevère LessonalalajiaLintutieteilijätTyynellämerelläIntian valtamerelläUuden-SeelanninAntarktiksenOtagonhybridejäalbatrossitkalastustapojenmunanrottamustekalatäyriäiset





























Kuningasalbatrossi
070226 southern royal albatross off Kaikoura 2.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Vaarantunut [1]



Vaarantunut


Tieteellinen luokittelu
Kunta:
Eläinkunta Animalia
Pääjakso:
Selkäjänteiset Chordata
Luokka:
Linnut Aves
Lahko:
Ulappalinnut Procellariiformes
Heimo:
Albatrossit Diomedeidae
Suku:
Albatrossit Diomedea
Laji:
epomophora
Kaksiosainen nimi

Diomedea epomophora
(René-Primevère Lesson, 1825)


Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Kuningasalbatrossi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kuningasalbatrossi Commonsissa



Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Kuningasalbatrossi (Diomedea epomophora) on lähes jättiläisalbatrossin kokoinen ulappalintu. Lajin nimesi ja kuvaili René-Primevère Lesson 1825.




Sisällysluettelo





  • 1 Koko ja ulkonäkö


  • 2 Esiintyminen


  • 3 Elinympäristö


  • 4 Lisääntyminen


  • 5 Ravinto


  • 6 Lähteet

    • 6.1 Viitteet





Koko ja ulkonäkö |


Linnun vartalon pituus on 107–122 cm, siipien kärkiväli keskimäärin 3,25 m ja paino keskimäärin 9 kg. Sukupuolet ovat saman kokoisia ja näköisiä, koiraat tosin ovat keskimäärin hieman suurempia. Nokka on vaaleanpunertava ja koivet ovat lihanväriset.


Lajista tunnetaan 2 alalajia, eteläinen epomophora, joka on väriltään pääosin valkoinen siipien yläpinnan ollessa harmaat ja mustaa on vain kapealti aivan siipien kärjissä, sekä pohjoinen sanfordi, jonka siipien yläpinta on kokonaan hyvin tumma, lähes musta. 1998 laji jaettiin kahdeksi eri lajiksi, D. epomophora (Southern Royal Albatross) ja D. sanfordi (Northern Royal Albatross). Lintutieteilijät eivät kuitenkaan ole lainkaan yksimielisiä jakoperusteista, ja suomalainen lintutiede tuntee, ainakin toistaiseksi, vain yhden kuningasalbatrossin, joka on jaettu kahteen alalajiin.


Laji on tavallisesti äänetön, mutta ruokaillessa esimerkiksi kalastuslaivojen ympärillä ja pesällä se ääntelee voimakkaasti raakkuen tai kirkuen. Varoitusäänenä se kalisuttaa nokkaansa.


Laji voi mahdollisesti elää 80-vuotiaaksi. Toistaiseksi vanhin yksilö on ollut 58-vuotias.



Esiintyminen |


Kuningasalbatrossi elää eteläisellä Tyynellämerellä ja eteläisellä Intian valtamerellä. Pääosan elämästään se viettää Uuden-Seelannin ja Etelä-Amerikan välisellä merialueella sekä Antarktiksen vesillä. Pesimäalueet sijaitsevat Uuden-Seelannin tuntumassa. Epomophora pesii pääosin Campbellsaarilla (Campbell Islands), jonka populaatio on noin 8 200–8 600 paria. Aucklandsaarilla (Auckland Islands) pesii pienempiä yhdyskuntia. Uuden-Seelannin Otagon niemimaalla pesii pieni yhdyskunta ilmeisesti epomophoraXsanfordi hybridejä. Sanfordi pesii pääosin Chathamsaarilla (Chatham Islands) ja myös Enderbyn saarella, joka kuuluu Aucklandsaariin, sekä Otagon niemimaalla.


Kuningasalbatrossi on uhanalainen kuten kaikki albatrossit. Kehittyneempien kalastustapojen ansiosta lajin väheneminen on pysähtynyt. Nykyinen maailman populaatio on noin 10 000 paria.[1]



Elinympäristö |


Eteläiset valtameret. Pesimäsaaret ovat karuja, puuttomia saaria.



Lisääntyminen |


Kuningasalbatrossi on sukukypsä 9–11 vuoden ikäisenä. Laji on yksiavioinen ja parin erottaa toisistaan vain kuolema. Avioeroja ei varmuudella ole havaittu. Pesintä tapahtuu kahden vuoden välein. Koiras saapuu ensimmäisenä vanhalle pesäpaikalle ja alkaa rakentaa maahan pesää ruohoista ja muista tarjolla olevista materiaaleista. Naaraan saavuttua ne kosiskelevat ja parittelevat ja lentävät sitten merelle keräämään vararavintoa elimistöönsä syömällä runsaasti. Ne palaavat pesälle juuri ennen munintaa. Naaras munii yhden suuren munan, jonka paino on 205–487 g, mikä on 5–11 % naaraan painosta. Muninta on lokakuussa. Muninnan jälkeen naaras lentää merelle ruokailemaan ja jättää koiraan 2–3 viikoksi hautomaan. Näin ne vaihtavat vuoroa säännöllisesti, kunnes poikanen ei enää 6 viikon ikäisenä tarvitse lämmitystä. Haudonta kestää 79 päivää. Poikanen on valkoinen ja nuoret linnut ovat saman värisiä kuin vanhat. Poikanen on lentokykyinen keskimäärin 8 kuukauden ikäisenä. Uusintapesintää ei tapahdu, jos muna tai poikanen tuhoutuu.


Pesinnän epäonnistumisen syynä ovat usein saarille tuodut vieraat lajit, pahimpana rotta.



Ravinto |


Pääravintona ovat mustekalat ja äyriäiset. Ruokailee pääasiassa öisin.



Lähteet |


  • ADW

  • BirdLife Suomi


Viitteet |



  1. ab BirdLife International: Diomedea epomophora IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 17.6.2014. (englanniksi)








Popular posts from this blog

Quoting Keynes in a lectureIs differentiated instruction permitted by universities?How to make students learn prerequisitesUnsatisfactory Instructor Evaluations: balancing of expectations of engineering studentsWhat is the difference between a “statistician”, “applied statistician”, and an academic applying advanced stats within their field?Listing in reference section, but not quotingHow to efficiently use time while preparing for a class?Graduate Admissions: Teaching Emphasisstrategies for sharing teaching information with universities I don't personally have contacts withIs there an efficient way to give a large class of students feedback about their assignments?Is it unreasonable to expect students to read the lecture notes before attending the first class?

Rank groups within a grouped sequence of TRUE/FALSE and NAGrouping functions (tapply, by, aggregate) and the *apply familyCharacters counting and subletting specific patternsWhat is the purpose of setting a key in data.table?data.table vs dplyr: can one do something well the other can't or does poorly?how to make a bar plot for a list of dataframes?How to group by unique values in a list in RPandas - Alternative to rank() function that gives unique ordinal ranks for a columnRank within group in for loop in RData transformation: from dyadic to observational data in RGetting map from purrr to work with paste0

Are all passive ability checks floors for active ability checks?Does passive perception supersede active perception?Which skills can be used passively?Active Opposition with Free-Form Professions in Fate5E Trap/Ambush/Stealth Mechanics VS Passive Perception ConfusionInteraction between perception and stealth in obscured conditionsHow does Keen Sight affect Passive Perception?Are all d20 rolls either attacks, saves or ability checks?Can players declare that they are making a specific ability check?Can I see a Hidden creature that is not obscured at all?Can a Stealth check ever be made passively?Is this alternate version of the Observant feat balanced?What is the minimum amount of skill points per HD?