Johanneksenkirkko (Helsinki) Sisällysluettelo Historia | Kirkon urut | Johanneksenkirkko fiktiossa | Kuvia | Lähteet | Kirjallisuutta | Aiheesta muualla | Navigointivalikko60°09′42.5″N, 024°56′41″E60°09′42.5″N, 024°56′41″EInfobox OKVirheellinen NIMI-arvoJohanneksenkirkkoHistoria ja arvot,Johanneksenkirkko

Helsingin kirkotSuomen kivikirkotUllanlinna


uusgoottilainenevankelis-luterilaisenHelsingin tuomiokirkkoseurakunnanHelsinginUllanlinnassaKorkeavuorenkadunAdolf Emil MelanderAlttaritaulunaEero JärnefeltinSaulus TarsolaisenPorvoon piispaCarl Henrik AlopaeusKari JuvanHelsingin suurpommituksissaUrutE. F. WalckeräänikertaaOrgelwerkstatt Christian SchefflerOskar MerikannonäänikertarakenteenArmas MaasaloTauno ÄikääAbraham OjanperäSulo SaaritsViipurin LauluveikotYle TV1:nkuori


























Johanneksenkirkko

Johanneksenkirkko pohjoisesta katsottuna.
Johanneksenkirkko pohjoisesta katsottuna.
Sijainti
Korkeavuorenkatu 12, Ullanlinna, Helsinki
Koordinaatit
60°09′42.5″N, 024°56′41″E
Seurakunta
Johannes församling
Rakentamisvuosi
1888–1891
Suunnittelija
A. E. Melander
Materiaali
kivi, tiili
Istumapaikkoja
2600
Tyylisuunta
uusgotiikka
Avoinna yleisölle

arkisin klo 10–15.

Haus LennartHell.svg

Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Johanneksenkirkko on uusgoottilainen evankelis-luterilaisen ruotsinkielisen Johannes församlingin, aiemmin Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkko Helsingin Ullanlinnassa, keskusta-alueen eteläosassa Korkeavuorenkadun varrella. Kirkko rakennettiin vuosina 1888–1891 ja sen korkeimmat osat ovat 74 metriä korkeat koillispäädyn tornit. Kirkon suunnitteli tukholmalainen arkkitehti Adolf Emil Melander, jonka ehdotus voitti vuonna 1878 järjestetyn kilpailun. Kirkkoon mahtuu 2 600 ihmistä, ja se on paikkaluvultaan Suomen suurin kivikirkko[1]. Kirkko on Suomen uusgoottilaisten kirkkojen pääesimerkki. Alttaritauluna on Eero Järnefeltin 1932 maalaama Taivaallinen näky. Sen aiheena on Jeesuksen opetuslapsia vainonneen Saulus Tarsolaisen eli apostoli Paavalin kääntyminen kristinuskoon Damaskoksen tiellä. Kelloja kirkossa on kolme. Kirkon vihki käyttöön Porvoon piispa Carl Henrik Alopaeus 13. joulukuuta 1891. Kirkon etuseinässä on Kari Juvan veistos Johannes Kastaja vuodelta 2004.


Kirkkoa ympäröi Johanneksenpuisto, jossa on nurmialueita, leikkipuisto sekä hiekkakenttä, joka jäädytetään talvisin luistinradaksi.




Sisällysluettelo





  • 1 Historia


  • 2 Kirkon urut


  • 3 Johanneksenkirkko fiktiossa


  • 4 Kuvia


  • 5 Lähteet


  • 6 Kirjallisuutta


  • 7 Aiheesta muualla




Historia |




Johanneksenkirkko rakenteilla vuonna 1890.




Johanneksenkirkko noin vuonna 1900.


Arkkitehti Melander suunnitteli itse kirkon penkit, saarnatuolin, alttarilaitteen ja kastepöydän. Koristelussa on käytetty paljon kolmiapila-aihetta, joka on tyypillinen goottilainen pyhän kolminaisuuden symboli. Kirkon sisätilat ovat hyvin koristeelliset lasimaalauksineen, kaari-ikkunoineen, virsitauluineen ja kattokruunuinen. Alun perin myös kirkon vihreänharmaissa, rapatuissa seinäpinnoissa oli niiden yläosissa ja holvikaarissa oli koristekuvioita. Myöhemmissä restauroinneissa (ensimmäisen kerran vuonna 1913) kuviot peitettiin vaalealla yhtenäisellä värillä. Kirkko restauroitiin sen satavuotisjuhlia varten ja silloin vanhasta koristemaalauskerroksesta paljastettiin osa yleisölehterin seinään.[1] Kirkko vaurioitui Helsingin suurpommituksissa helmikuussa 1944; muun muassa useita ikkunoita särkyi.



Kirkon urut |


Urut rakensi alun perin saksalainen urkutehdas E. F. Walcker vuonna 1891, ja niitä on uudistettu vuosina 1921, 1937, 1956 ja 1974. Niissä on 66 äänikertaa, jotka jakautuvat kolmelle sormiolle ja jalkiolle. Vuonna 2005 saksalainen urkurakentamo Orgelwerkstatt Christian Scheffler entisti urut ja palautti Oskar Merikannon suunnitteleman disposition eli äänikertarakenteen.


Kirkon urkureina ovat toimineet muiden muassa Oskar Merikanto, Armas Maasalo, Tauno Äikää ja Pertti Eerola. Kirkon ensimmäinen kanttori oli Abraham Ojanperä, ja hänen jälkeensä kanttorin tehtävää on hoitanut muun muassa Sulo Saarits.


Johanneksenkirkolla on merkittävä osa monen helsinkiläisen adventinvietossa. Viipurin Lauluveikot -mieskuoron adventtikonsertit on alusta alkaen lähes joka vuosi pidetty Johanneksenkirkossa. Kuoron 50. adventtikonsertti pidettiin Johanneksenkirkossa vuonna 2003. Konserttien urkureina ovat toimineet muun muassa Tauno Äikää ja Pertti Eerola.[2]



Johanneksenkirkko fiktiossa |


Johanneksenkirkko on ollut monen kotimaisen televisio- ja elokuvatuotannon kuvauspaikka. Tunnetuin on Yle TV1:n draamasarja Kotikatu (1995–2012), joka sijoittui alkuaikoinaan kirkon ympäristöön, ja kirkko toimi yhtenä sarjan henkilöitä yhdistävänä tekijänä.



Kuvia |



Lähteet |



  1. ab Johanneksenkirkko helsinginseurakunnat.fi.


  2. Historia ja arvot, Viipurin Lauluveikot, viitattu 17.2.2019



Kirjallisuutta |


  • Nuutinen, Heikki: Johanneksen kirkko 100 vuotta 1891–1991. Helsinki: Rakentajain Kustannus Oy, 1991. ISBN 951-676-521-1.


Aiheesta muualla |



  • Commons-logo.svg Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Johanneksenkirkko Wikimedia Commonsissa
  • Johanneksenkirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.







Popular posts from this blog

Quoting Keynes in a lectureIs differentiated instruction permitted by universities?How to make students learn prerequisitesUnsatisfactory Instructor Evaluations: balancing of expectations of engineering studentsWhat is the difference between a “statistician”, “applied statistician”, and an academic applying advanced stats within their field?Listing in reference section, but not quotingHow to efficiently use time while preparing for a class?Graduate Admissions: Teaching Emphasisstrategies for sharing teaching information with universities I don't personally have contacts withIs there an efficient way to give a large class of students feedback about their assignments?Is it unreasonable to expect students to read the lecture notes before attending the first class?

Rank groups within a grouped sequence of TRUE/FALSE and NAGrouping functions (tapply, by, aggregate) and the *apply familyCharacters counting and subletting specific patternsWhat is the purpose of setting a key in data.table?data.table vs dplyr: can one do something well the other can't or does poorly?how to make a bar plot for a list of dataframes?How to group by unique values in a list in RPandas - Alternative to rank() function that gives unique ordinal ranks for a columnRank within group in for loop in RData transformation: from dyadic to observational data in RGetting map from purrr to work with paste0

Are all passive ability checks floors for active ability checks?Does passive perception supersede active perception?Which skills can be used passively?Active Opposition with Free-Form Professions in Fate5E Trap/Ambush/Stealth Mechanics VS Passive Perception ConfusionInteraction between perception and stealth in obscured conditionsHow does Keen Sight affect Passive Perception?Are all d20 rolls either attacks, saves or ability checks?Can players declare that they are making a specific ability check?Can I see a Hidden creature that is not obscured at all?Can a Stealth check ever be made passively?Is this alternate version of the Observant feat balanced?What is the minimum amount of skill points per HD?