Battenbergin prinsessa Alice Sisällysluettelo Nuoruus ja perhe | Sairastumisjakso | Paranemisen jälkeen | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoLouis Alexander Mountbatten, 1st marquess of Milford HavenThe other Queen mother: She spent two years in an asylum, then became a nun. A new documentary explores the unconventional life of the Queen’s mother-in-law, Princess AliceBattenbergin prinsessa Alice
Englannin kuninkaallisetKreikan kuninkaallisetKuurot henkilötTanskan kuninkaallisetVanhurskaat kansakuntien joukossaVuonna 1885 syntyneetVuonna 1969 kuolleet
25. helmikuuta18855. joulukuuta1969Edinburghin herttuan, Prinssi PhilipinPrinssi Andreasinkuningatar ViktoriaBattenbergin prinssi LouisHessenin prinsessa ViktoriakuuroKreikanEdward VII:nPariisiinalmuillastressasiääniäJeesuksenskitsofreniaSigmund FreudröntgensädehoitoaRivieralleKölnissäNatsit miehittivät KreikanjuutalaisiaGestapontiarastaanMartanMarianluostarinlastenkodinAteenanabbedissaksitupakoicanastaasotilasjunttaBuckinghamin palatsiinvanhurskaana kansakuntien joukossaholokaustin
Battenbergin prinsessa Alice | |||||
---|---|---|---|---|---|
Kreikan ja Tanskan prinsessa Andreas | |||||
Syntynyt | 25. helmikuuta 1885 Windsorin linna | ||||
Kuollut | 5. joulukuuta 1969 (84 vuotta) Buckinghamin palatsi | ||||
Hautapaikka |
| ||||
Puoliso | Kreikan ja Tanskan prinssi Andreas (vih. 1903; ero. 1944) | ||||
Lapset |
| ||||
| |||||
Suku | Battenberg | ||||
Isä | Battenbergin prinssi Louis | ||||
Äiti | Hessenin prinsessa Viktoria | ||||
Allekirjoitus |
Battenbergin prinsessa Alice (Victoria Alice Elizabeth Julia Marie, myöhemmin Kreikan ja Tanskan prinsessa; 25. helmikuuta 1885 – 5. joulukuuta 1969) oli Edinburghin herttuan, Prinssi Philipin äiti ja Prinssi Andreasin puoliso vuodesta 1903 alkaen. Hänen isoisoäitinsä oli kuningatar Viktoria.[1]
Sisällysluettelo
1 Nuoruus ja perhe
2 Sairastumisjakso
3 Paranemisen jälkeen
4 Lähteet
5 Aiheesta muualla
Nuoruus ja perhe |
Alicen vanhemmat olivat Battenbergin prinssi Louis ja Hessenin prinsessa Viktoria.[2] He olivat saksalaisia, mutta hänelle annettiin brittiläisen prinsessan kasvatus.[3] Alice oli syntymästään asti kuuro, mutta hän osasi lukea huulilta englantia ja saksaa.[1]
Vuonna 1902 Alice ihastui prinssi Andreakseen, Kreikan kuninkaan nuorimpaan poikaan, jonka hän tapasi 17-vuotiaana kuningas Edward VII:n kruunajaisissa. Alice meni naimisiin ja sai hänen kanssaan neljä tytärtä, Margaritan, Theodoran, Cecilien ja Sophien, sekä kuopuksena pojan, prinssi Philipin. Vuonna 1921 Kreikan kuningasperhe, johon Alice kuului, karkotettiin Kreikasta, ja he pakenivat Britannian sota-aluksella Pariisiin. Alice perheineen joutui elämään sukulaisten almuilla, mikä stressasi häntä.[3]
Sairastumisjakso |
Alice oli uskonnollinen, mutta hänen uskomuksensa alkoivat muuttua yhä erikoisemmiksi. Hän kuuli kuuroudestaan huolimatta päänsisäisiä ääniä ja uskoi niiden perusteella harrastavansa seksiä Jeesuksen ja muiden uskonnollisten hahmojen kanssa.[3] Vuonna 1930 hänellä diagnosoitiin skitsofrenia, ja sairautta hoidettiin Berliinissä. Lääkäri Sigmund Freud piti sairauden aiheuttajana seksuaalisia turhaumia, minkä vuoksi Alice sai kohtuunsa röntgensädehoitoa.[3]
Kun hoito huomattiin tehottomaksi, prinsessa vietiin vasten tahtoaan sveitsiläiseen parantolaan. Hän ei saanut hyvästellä lapsiaan, kuten tuolloin yhdeksänvuotiasta Philipiä, joka vietiin lähdön hetkellä piknikille. Alice oli pakkohoidossa kaksi ja puoli vuotta, ja asia pidettiin salassa. Aviomies Andreas ei virallisesti eronnut vaimostaan mutta muutti rakastajansa kanssa Rivieralle. Philip vietti sisäoppilaitoksen lomat eri sukulaisten hoivissa vailla vakinaista asuntoa.[3]
Paranemisen jälkeen |
Vapauduttuaan vuonna 1932 Alice asui yksin vaatimattomissa saksalaisissa majataloissa, esimerkiksi Kölnissä. Hän tapasi poikansa vuonna 1936 käydessään tyttärensä Cecilien hautajaisissa, sillä Cecilie kuoli lento-onnettomuudessa 26-vuotiaana. Kreikkaan oli palannut monarkia edellisenä vuonna, joten Alice muutti sinne. 16-vuotias Philip ei halunnut tulla mukaan vaan lähti armeijaan. Natsit miehittivät Kreikan vuonna 1941. Alice välitti veljensä lähettämiä ruokapaketteja eteenpäin ja piilotti juutalaisia kotiinsa lähellä Gestapon päämajaa. Hän käytti kuurouttaan tekosyynä olla vastaamatta heränneisiin epäilyihin.[3]
Toisen maailmansodan jälkeen Alice antoi tiarastaan timantteja poikansa kihlasormusta vasten. Vuonna 1949 Alice myi loput jalokivet ja perusti varoilla uskonnollisen järjestön nimeltä "Martan ja Marian kristitty sisarkunta" sekä luostarin ja lastenkodin Ateenan köyhään lähiöön. Hän ryhtyi luostarin abbedissaksi, mihin hänen äitinsä suhtautui ihmetellen sitä, millainen nunna tupakoi ja pelaa canastaa.[3]
Vuonna 1967 sotilasjuntta teki Kreikassa vallankaappauksen. Alice oli ensin vastahakoinen lähtemään Kreikasta, mutta Philip lähetti lentokoneen ja vaimonsa kuningatar Elisabetin kehotuksen tulla Britanniaan. Alice muutti Buckinghamin palatsiin Englantiin. Hänellä oli tapana polttaa Woodbine-tupakkaa, ja tupakanhaju tuulahti portaista alakertaan jo ennen häntä itseään. Alice asui palatsissa kaksi vuotta, kunnes hän kuoli 84-vuotiaana vuonna 1969.[3]
Israelin korkein oikeus palkitsi Alicen kuolemansa jälkeen vanhurskaana kansakuntien joukossa hänen työstään holokaustin uhrien puolesta.[3][4]
Lähteet |
↑ ab Antti Lähde: Rikas, rakas, oma suku. Aamulehti su ihmiset, 17.4.2011, s. 17.
↑ Louis Alexander Mountbatten, 1st marquess of Milford Haven (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 30.1.2018.
↑ abcdefghi The other Queen mother: She spent two years in an asylum, then became a nun. A new documentary explores the unconventional life of the Queen’s mother-in-law, Princess Alice Mail Online. Viitattu 9.3.2016.
↑ Battenbergin prinsessa Alice - Yad Vashem. (englanniksi)
Aiheesta muualla |
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Battenbergin prinsessa Alice Wikimedia Commonsissa