Boris Godunov Sisällysluettelo Aika ennen tsaariutta | Godunov tsaarina | Boris Godunov kulttuurin kuvaamana | Perhe | Lähteet | NavigointivalikkoWorldCat Identitiescb120056934(data)1186379400000 0000 8070 3160n5004206014ccc1e1-a283-42b3-8849-e477d8388b56w6p01kmh02816802X19144648176270760325laajentamalla
Venäjän tsaaritSijaishallitsijatVuonna 1552 syntyneetVuonna 1605 kuolleet
ven.155223. huhtikuuta1605MoskovaVenäjäntsaariFjodor ItataariväestönRurikiinVale-DimitrinIivana JulmanMaljuta SkuratovinIrinanFjodorinpajarinNikita RomanovitšinVasili ŠuiskinDmitri IvanovitšUglitšiinNikita Romanovitšinrurikilaistaortodoksisen kirkonpatriarkka JobZemski soborAleksandr PuškinModest Musorgskioopperan
Boris Fjodorovitš Godunov (ven. Борис Фёдорович Годунов; 1552 – 23. huhtikuuta (J: 13. huhtikuuta) 1605 Moskova) oli Venäjän tsaari vuosina 1598–1605. Hän oli jo edeltäjänsä Fjodor I:n aikana de facto valtakunnan asioiden johtaja.[1] Godunov-suvun alkuperä on tataariväestön parissa, ja siten Boris oli ensimmäinen tsaari, jolla ei ollut sukulaisuussidettä myyttiseen Rurikiin. Tämä aiheutti hänelle jatkuvia sisäpoliittisia vaikeuksia, varsinkin hänen poikiensa periytymiskysymyksessä. Hänen hallitusaikaansa leimasivat monet vaikeat kriisit kuten esimerkiksi Vale-Dimitrin tapaus[1].
Sisällysluettelo
1 Aika ennen tsaariutta
2 Godunov tsaarina
3 Boris Godunov kulttuurin kuvaamana
4 Perhe
5 Lähteet
Aika ennen tsaariutta |
Godunov aloitti valtion palvelemisen jo Iivana Julman hovin alaisuudessa. Vuonna 1571 hän vahvisti asemaansa naimalla tsaarin suosikin Maljuta Skuratovin tyttären Marian. 1580 valitsi Iivana Boriksen sisaren, Irinan, kruununperijä Fjodorin vaimoksi, minkä myötä Boris sai pajarin arvon. Kuolinvuoteellaan Iivana nimitti Boris Godunovin yhdessä Nikita Romanovitšin ja Vasili Šuiskin kanssa tuolloin jo täysi-ikäisen kruununperijän kaitsijaksi - määräys, joka pohjautui pitkälti tämän heikkoihin älynlahjoihin.lähde?
Fjodorin hallitsijakausi alkoi kapinan merkeissä. Sen tarkoitus oli nostaa prinssi Dmitri Ivanovitš valtaistuimelle Fjodorin sijaan, mutta lopputuloksena hänet ja hänen perheensä karkotettiin Uglitšiin. Fjodorin kruunauksen yhteydessä myös Boris sai osansa kullasta ja kunniasta, ja Godunovin tärkeimmän kilpailijan Nikita Romanovitšin kuoleman jälkeen ei hänellä ollut merkittäviä kilpailijoita. Käytännössä valta keskittyi Boriksen käsiin kun heikosta Fjodorista ei ollut valtionasioiden hoitajaksi.
Godunov tsaarina |
Ilman miespuolista jälkeläistä jääneen Fjodorin kuoltua tammikuussa 1598 Boris näki tilaisuutensa tulleen, ja anasti vallan itselleen. Vaikka Boris ei ennenkuulumattomasti ollutkaan rurikilaista sukujuurta, puolsi ortodoksisen kirkon patriarkka Job silti hänen valintaansa, koska uskoi Boriksen olevan oikea vaihtoehto luotsaamaan maan läpi senhetkisestä epävakaasta kaudesta. Boris ei kuitenkaan suostunut ottamaan tsaariutta vastaan ilman maapäivien (Zemski sobor) tukea. Maapäivät kuitenkin valitsi Boriksen hallitsijakseen yksimielisesti ja Godunov kruunattiin syyskuussa 1598 tsaariksi. Tsaarina hän muun muassa perusti Tobolskin kaupungin ja kutsui avukseen asiantuntijoita Länsi-Euroopasta.[1].
Boris Godunov kulttuurin kuvaamana |
Aleksandr Puškin kirjoitti Boris Godunovista kuuluisan näytelmän ja Modest Musorgski tähän perustuen oopperan.
Perhe |
Vaimo noin vuodesta 1570 Maria Grigorjevna Skuratova, murhattiin vuonna 1605. Liitosta syntyi kaksi lasta:
Fjodor II (s. 1589)- Ksenia
Lähteet |
↑ abc Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 687. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
Edeltäjä: Fjodor I | Venäjän tsaari 1598–1605 | Seuraaja: Fjodor II |
|