Minna Lindgren Palkinnot | Teoksia | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoEhtoolehdon vanhukset Runeberg-palkintoehdokkaana.Minna LindgrenAamun kirja: Kuolema ehtoolehdossa.Minna Lindgren.WorldCat IdentitiesXX5499172cb169578443(data)0000 0000 2084 3575nb2015014224osa201588648728173364
Suomalaiset toimittajatSuomalaiset musiikkitieteilijätVuonna 1963 syntyneet
22. tammikuuta1963HelsinkisuomalainentoimittajakirjailijaYleisradiossa1986pakinakokoelmaamusiikkitieteilijäHelsingin yliopistostaKirkon tiedonvälityspalkinnonBonnierinsuuren journalistipalkinnonKaj LindgreninhoitotahdonantibioottihoidonkeuhkokuumeensaattohoitoonAleksis Kiven SeuraEskon puumerkkiRuneberg-kirjallisuuspalkintoehdokkaaksi
Minna-Liisa Gabriela Lindgren (s. 22. tammikuuta 1963 Helsinki) on suomalainen toimittaja ja kirjailija.
Lindgren on työskennellyt Yleisradiossa vuodesta 1986 lähtien toimittajana, toimituspäällikkönä, tuottajana ja ohjelmistopäällikkönä. Vuodesta 2008 hän on ollut vapaa kirjoittaja. Lindgreniltä on ilmestynyt kolme romaania, kaksi pakinakokoelmaa, ja hän on kirjoittanut vuonna 2005 ilmestyneen elämäkerran Leif Segerstam nyt! Lindgren on tehnyt myös juontajan töitä pääasiassa klassisen musiikin tilaisuuksissa. Koulutukseltaan hän on musiikkitieteilijä (filosofian maisteri Helsingin yliopistosta 1993).
Palkinnot |
Lindgren sai Antti Pajamon kanssa Kirkon tiedonvälityspalkinnon vuonna 2007. Palkinto myönnettiin YLE Radio 1:n Jumalainen heinäkuu -projektin toteuttamisesta.
Lindgren sai Bonnierin suuren journalistipalkinnon 2009 artikkelista, joka käsitteli hänen isänsä, emeritusprofessori Kaj Lindgrenin (1922–2007) elämän loppuvaiheita; artikkeli julkaistiin Helsingin Sanomain kuukausiliitteessä. Isä halusi kuolla rauhassa ilman viivytyksiä ja turhaa hoitoa, kun aika koittaa. Hoitokodin ja sairaalan byrokratia vaikeutti kuitenkin käytännössä kuolevan tahdon toteuttamista. Isä oli allekirjoittanut hoitotahdon, jonka mukaan hän kieltäytyi kaikesta muusta kuin kipulääkityksestä. Erityisesti hän kielsi antibioottihoidon, jos hän saa keuhkokuumeen. Tilanteen muuttuessa vakavaksi oli siirryttävä saattohoitoon. Isä joutui kuitenkin erilaisten byrokraattisten toimenpiteiden kohteiksi, koska ”palvelutalossa ei saa kuolla” ja hoitotahdon toteuttaminen oli vierasta usein vaihtuville lääkäreille. Isä sai lopulta tahtonsa läpi: hän kuoli helsinkiläisessä saattohoitokodissa 84-vuotiaana. — Yleisradio muokkasi artikkelista dramatisoidun dokumentin ”Isän kuolema”, joka esitettiin TV1:ssä 25. huhtikuuta 2011.
Aleksis Kiven Seura myönsi Minna Lindgrenille Eskon puumerkki -palkinnon 2014.[1]
Lindgrenin Ehtoolehdon pakolaiset on valittu vuoden 2015 Runeberg-kirjallisuuspalkintoehdokkaaksi.[2] Trilogian ensimmäisestä osasta Kuolema Ehtoolehdossa (2013) on tekeillä elokuva.[3]
Teoksia |
- Jean Sibeliuksen viulukonsertto: Alkuperäinen ja lopullinen versio. Pro gradu. Helsinki: Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitos, 1993.
- Musiikki on vakava asia. Pakinat on aiemmin julkaistu Suomen kuvalehdessä ja Radio Ylen ykkösessä. Helsinki: Loki-kirjat, 1998. ISBN 952-9646-66-6.
- Pianon palkeilta orkesterin koskettimille. Helsinki: Tammi, 2002. ISBN 951-31-2493-2.
- Leif Segerstam nyt!. Helsinki: Teos, 2005. ISBN 951-851-022-9.
- Sivistyksen turha painolasti. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-147-5.
- Lindgren, Minna & Löytty, Olli: Sinfoniaanisin terveisin: kirjekurssi klassisen musiikin maailmaan. Helsinki: Teos, 2014. ISBN 978-951-851-532-9.
- Vihainen leski. Helsinki: Teos, 2018. ISBN 978-951-851-845-0.
- Ehtoolehto-trilogia
- Kuolema Ehtoolehdossa. Helsinki: Teos, 2013. ISBN 978-951-851-505-3.
- Ehtoolehdon pakolaiset. Helsinki: Teos, 2014. ISBN 978-951-851-584-8.
- Ehtoolehdon tuho. Helsinki: Teos, 2015. ISBN 978-951-851-646-3.
Lähteet |
↑ Eskon puumerkki Minna Lindgrenille. Helsingin Sanomat, 11.10.2014.
↑ Rinta-Tassi, Minna: Ehtoolehdon vanhukset Runeberg-palkintoehdokkaana. Ylen uutiset. Viitattu 10.12.2014.
↑ Minna Lindgren Teos. Viitattu 7.1.2018.
Aiheesta muualla |
Aamun kirja: Kuolema ehtoolehdossa. Yle Areena.
Minna Lindgren. 375 humanistia 11.4.2015. Helsingin yliopisto.
|