Taideteollisuus Sisällysluettelo Taideteollisuudesta innovaatioihin | Katso myös | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTaideteollinen korkeakouluTeoksen verkkoversioLuksus 23.8.2002Designmuseo, HelsinkiTaideteollisuus Valtion taidemuseon kokoelmissaKuopion muotoiluakatemian asiasanastoSuomen Taideteollisuusyhdistyksen Design Forum Finlandlaajentamalla

Soveltavat taiteet


engl.käsityötäteollistumiseensarjatuotantonamanufaktuuriteollisuudenRenessanssitaiteenneronkeskiaikaiseenkäsityöntaideakatemiatakateemistaJohn RuskininWilliam Morrisinarts and craftsart nouveaumodernismindemokratiantasavaltalaisiaBauhauskonstruktivisminJosif Stalinsosialistisen realisminmuotoiluDesignmuseoksiTaideteollinen korkeakouluviestinnäntaidekasvatuksentaiteenyliopistoAalto-yliopistoksi








Antti Nurmesniemi, Pehtoori-kahvipannu, 1957.


Taideteollisuus (engl. applied arts tai applied art) on käyttö- ja koriste-esineiden suunnittelua ja valmistusta. Taideteollisuus voi olla käsityötä, mutta materiaalien muokkaamiseen voidaan käyttää myös erilaisia apuvälineitä. Sana viittaa teollistumiseen, jonka seurauksena alettiin tuottaa taiteellisesti suunniteltuja esineitä teollisena sarjatuotantona aikaisemman manufaktuuriteollisuuden sijaan.




Sisällysluettelo





  • 1 Taideteollisuudesta innovaatioihin

    • 1.1 Henki ja aine


    • 1.2 Korkea ja matala


    • 1.3 Muotoilu ja innovaatio



  • 2 Katso myös


  • 3 Lähteet

    • 3.1 Viitteet



  • 4 Aiheesta muualla




Taideteollisuudesta innovaatioihin |



Henki ja aine |




Elizabeth Calnanin suunnittelema huivi.


Renessanssi vahvisti käsitystä, jonka mukaan voitaisiin jakaa taiteen tekeminen neron henkisesti painottuneeseen sekä sitä vanhempaan keskiaikaiseen käsityön perinteisiin. Sitä vahvisti myös myöhemmin yleistynyt taidekoulutus, jossa Eurooppaan perustetut taideakatemiat tähdensivät taiteen tekemisen akateemista ja ”käsitteellistä” puolta erottaen sen materiaalien kanssa tekemisissä olleista käsityöstä ja koristetaiteista.[1]


Reagoidessaan teollistumisen seurauksena syntyneisiin tuotteisiin useat taiteilijat pyrkivät yhdistämään taiteen, käsityön ja teollisuuden. Ensimmäinen merkittävä hanke oli John Ruskinin ja William Morrisin ajatusten pohjalta luotu arts and crafts -liike Englannissa 1800-luvun lopulla. Vastaavia taideteollisuusliikkeinä tunnettuja pyrkimyksiä oli lähes kaikissa anglosaksisissa maissa.


Taideteollisuusliikkeisiin saattoi liittyä erilaisia painotuksia. Esimerkiksi art nouveau korosti taidekäsityötä, mutta 1900-luvun alkuvuosikymmeninä varsinkin Saksassa tuotiin esille modernismin ja demokratian periaatteiden mukaista joukkotuotantoa. Taideteollisuuteen liittyi usein ajatus yhteiskunnan uudistamisesta – kauneutta kaikille, ei vain yläluokalle.[2]



Korkea ja matala |


Näitä tasavaltalaisia ajatuksia ”korkean” ja ”matalan” taiteen yhdistämisestä viljeli myös Bauhaus-koulu Saksassa vuosina 1919–1933. Venäjällä ja Neuvostoliitossa ajatus taiteen ja teollisuuden liitosta sai vastineen tuotantotaiteeksi kutsutun konstruktivismin piirissä, jota harjoitettiin ennen kuin Josif Stalin määräsi sosialistisen realismin ainoaksi sallituksi taidesuunnaksi.


Toisen maailmansodan jälkeen taideteollisuudesta tuli useissa maissa, kuten myös Suomessa, kansallinen kilpailuvaltti. [3]



Muotoilu ja innovaatio |


Taideteollisuus-sanan sijasta on alettu käyttämään yhä useammin sanoja muotoilu tai sen synonyymia design. Esimerkiksi vuonna 1873 perustettu Helsingissä sijaitseva Taideteollisuusmuseo muutti nimensä Designmuseoksi vuonna 2002. [4]


Taideteollinen korkeakoulu Helsingissä määrittelee olevansa ”muotoilun, audiovisuaalisen viestinnän,
taidekasvatuksen ja taiteen kansainvälinen yliopisto”. Koulu yhdistyi vuonna 2009 kahden muun yliopiston kanssa Aalto-yliopistoksi.



Katso myös |


  • Teollinen muotoilija

  • Suomen taide


Lähteet |



  • Taideteollinen korkeakoulu.


Viitteet |



  1. Paul Duro&Michael Greenhalgh, Essential Art History, Bloomsbury, 1992 s. 101 Decorative Art


  2. Heinänen, Seija: Käsityö - taide - teollisuus. Näkemyksiä käsityöstä taideteollisuuteen 1900-luvun alun ammatti- ja aikakauslehdissä, s. 32. Väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2006. ISBN 951-39-2437-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 27.1.2008).


  3. emt. s. 32.


  4. Luksus 23.8.2002, uutinen viitattu 27.1.2008



Aiheesta muualla |



  • Designmuseo, Helsinki.


  • Taideteollisuus Valtion taidemuseon kokoelmissa.


  • Kuopion muotoiluakatemian asiasanasto.


  • Suomen Taideteollisuusyhdistyksen Design Forum Finland.


Tämä taiteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.






Popular posts from this blog

Adding axes to figuresAdding axes labels to LaTeX figuresLaTeX equivalent of ConTeXt buffersRotate a node but not its content: the case of the ellipse decorationHow to define the default vertical distance between nodes?TikZ scaling graphic and adjust node position and keep font sizeNumerical conditional within tikz keys?adding axes to shapesAlign axes across subfiguresAdding figures with a certain orderLine up nested tikz enviroments or how to get rid of themAdding axes labels to LaTeX figures

Tähtien Talli Jäsenet | Lähteet | NavigointivalikkoSuomen Hippos – Tähtien Talli

Do these cracks on my tires look bad? The Next CEO of Stack OverflowDry rot tire should I replace?Having to replace tiresFishtailed so easily? Bad tires? ABS?Filling the tires with something other than air, to avoid puncture hassles?Used Michelin tires safe to install?Do these tyre cracks necessitate replacement?Rumbling noise: tires or mechanicalIs it possible to fix noisy feathered tires?Are bad winter tires still better than summer tires in winter?Torque converter failure - Related to replacing only 2 tires?Why use snow tires on all 4 wheels on 2-wheel-drive cars?