Taideteollisuus Sisällysluettelo Taideteollisuudesta innovaatioihin | Katso myös | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTaideteollinen korkeakouluTeoksen verkkoversioLuksus 23.8.2002Designmuseo, HelsinkiTaideteollisuus Valtion taidemuseon kokoelmissaKuopion muotoiluakatemian asiasanastoSuomen Taideteollisuusyhdistyksen Design Forum Finlandlaajentamalla

Soveltavat taiteet


engl.käsityötäteollistumiseensarjatuotantonamanufaktuuriteollisuudenRenessanssitaiteenneronkeskiaikaiseenkäsityöntaideakatemiatakateemistaJohn RuskininWilliam Morrisinarts and craftsart nouveaumodernismindemokratiantasavaltalaisiaBauhauskonstruktivisminJosif Stalinsosialistisen realisminmuotoiluDesignmuseoksiTaideteollinen korkeakouluviestinnäntaidekasvatuksentaiteenyliopistoAalto-yliopistoksi








Antti Nurmesniemi, Pehtoori-kahvipannu, 1957.


Taideteollisuus (engl. applied arts tai applied art) on käyttö- ja koriste-esineiden suunnittelua ja valmistusta. Taideteollisuus voi olla käsityötä, mutta materiaalien muokkaamiseen voidaan käyttää myös erilaisia apuvälineitä. Sana viittaa teollistumiseen, jonka seurauksena alettiin tuottaa taiteellisesti suunniteltuja esineitä teollisena sarjatuotantona aikaisemman manufaktuuriteollisuuden sijaan.




Sisällysluettelo





  • 1 Taideteollisuudesta innovaatioihin

    • 1.1 Henki ja aine


    • 1.2 Korkea ja matala


    • 1.3 Muotoilu ja innovaatio



  • 2 Katso myös


  • 3 Lähteet

    • 3.1 Viitteet



  • 4 Aiheesta muualla




Taideteollisuudesta innovaatioihin |



Henki ja aine |




Elizabeth Calnanin suunnittelema huivi.


Renessanssi vahvisti käsitystä, jonka mukaan voitaisiin jakaa taiteen tekeminen neron henkisesti painottuneeseen sekä sitä vanhempaan keskiaikaiseen käsityön perinteisiin. Sitä vahvisti myös myöhemmin yleistynyt taidekoulutus, jossa Eurooppaan perustetut taideakatemiat tähdensivät taiteen tekemisen akateemista ja ”käsitteellistä” puolta erottaen sen materiaalien kanssa tekemisissä olleista käsityöstä ja koristetaiteista.[1]


Reagoidessaan teollistumisen seurauksena syntyneisiin tuotteisiin useat taiteilijat pyrkivät yhdistämään taiteen, käsityön ja teollisuuden. Ensimmäinen merkittävä hanke oli John Ruskinin ja William Morrisin ajatusten pohjalta luotu arts and crafts -liike Englannissa 1800-luvun lopulla. Vastaavia taideteollisuusliikkeinä tunnettuja pyrkimyksiä oli lähes kaikissa anglosaksisissa maissa.


Taideteollisuusliikkeisiin saattoi liittyä erilaisia painotuksia. Esimerkiksi art nouveau korosti taidekäsityötä, mutta 1900-luvun alkuvuosikymmeninä varsinkin Saksassa tuotiin esille modernismin ja demokratian periaatteiden mukaista joukkotuotantoa. Taideteollisuuteen liittyi usein ajatus yhteiskunnan uudistamisesta – kauneutta kaikille, ei vain yläluokalle.[2]



Korkea ja matala |


Näitä tasavaltalaisia ajatuksia ”korkean” ja ”matalan” taiteen yhdistämisestä viljeli myös Bauhaus-koulu Saksassa vuosina 1919–1933. Venäjällä ja Neuvostoliitossa ajatus taiteen ja teollisuuden liitosta sai vastineen tuotantotaiteeksi kutsutun konstruktivismin piirissä, jota harjoitettiin ennen kuin Josif Stalin määräsi sosialistisen realismin ainoaksi sallituksi taidesuunnaksi.


Toisen maailmansodan jälkeen taideteollisuudesta tuli useissa maissa, kuten myös Suomessa, kansallinen kilpailuvaltti. [3]



Muotoilu ja innovaatio |


Taideteollisuus-sanan sijasta on alettu käyttämään yhä useammin sanoja muotoilu tai sen synonyymia design. Esimerkiksi vuonna 1873 perustettu Helsingissä sijaitseva Taideteollisuusmuseo muutti nimensä Designmuseoksi vuonna 2002. [4]


Taideteollinen korkeakoulu Helsingissä määrittelee olevansa ”muotoilun, audiovisuaalisen viestinnän,
taidekasvatuksen ja taiteen kansainvälinen yliopisto”. Koulu yhdistyi vuonna 2009 kahden muun yliopiston kanssa Aalto-yliopistoksi.



Katso myös |


  • Teollinen muotoilija

  • Suomen taide


Lähteet |



  • Taideteollinen korkeakoulu.


Viitteet |



  1. Paul Duro&Michael Greenhalgh, Essential Art History, Bloomsbury, 1992 s. 101 Decorative Art


  2. Heinänen, Seija: Käsityö - taide - teollisuus. Näkemyksiä käsityöstä taideteollisuuteen 1900-luvun alun ammatti- ja aikakauslehdissä, s. 32. Väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2006. ISBN 951-39-2437-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 27.1.2008).


  3. emt. s. 32.


  4. Luksus 23.8.2002, uutinen viitattu 27.1.2008



Aiheesta muualla |



  • Designmuseo, Helsinki.


  • Taideteollisuus Valtion taidemuseon kokoelmissa.


  • Kuopion muotoiluakatemian asiasanasto.


  • Suomen Taideteollisuusyhdistyksen Design Forum Finland.


Tämä taiteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.






Popular posts from this blog

Quoting Keynes in a lectureIs differentiated instruction permitted by universities?How to make students learn prerequisitesUnsatisfactory Instructor Evaluations: balancing of expectations of engineering studentsWhat is the difference between a “statistician”, “applied statistician”, and an academic applying advanced stats within their field?Listing in reference section, but not quotingHow to efficiently use time while preparing for a class?Graduate Admissions: Teaching Emphasisstrategies for sharing teaching information with universities I don't personally have contacts withIs there an efficient way to give a large class of students feedback about their assignments?Is it unreasonable to expect students to read the lecture notes before attending the first class?

Rank groups within a grouped sequence of TRUE/FALSE and NAGrouping functions (tapply, by, aggregate) and the *apply familyCharacters counting and subletting specific patternsWhat is the purpose of setting a key in data.table?data.table vs dplyr: can one do something well the other can't or does poorly?how to make a bar plot for a list of dataframes?How to group by unique values in a list in RPandas - Alternative to rank() function that gives unique ordinal ranks for a columnRank within group in for loop in RData transformation: from dyadic to observational data in RGetting map from purrr to work with paste0

Are all passive ability checks floors for active ability checks?Does passive perception supersede active perception?Which skills can be used passively?Active Opposition with Free-Form Professions in Fate5E Trap/Ambush/Stealth Mechanics VS Passive Perception ConfusionInteraction between perception and stealth in obscured conditionsHow does Keen Sight affect Passive Perception?Are all d20 rolls either attacks, saves or ability checks?Can players declare that they are making a specific ability check?Can I see a Hidden creature that is not obscured at all?Can a Stealth check ever be made passively?Is this alternate version of the Observant feat balanced?What is the minimum amount of skill points per HD?