Taideteollisuus Sisällysluettelo Taideteollisuudesta innovaatioihin | Katso myös | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTaideteollinen korkeakouluTeoksen verkkoversioLuksus 23.8.2002Designmuseo, HelsinkiTaideteollisuus Valtion taidemuseon kokoelmissaKuopion muotoiluakatemian asiasanastoSuomen Taideteollisuusyhdistyksen Design Forum Finlandlaajentamalla

Soveltavat taiteet


engl.käsityötäteollistumiseensarjatuotantonamanufaktuuriteollisuudenRenessanssitaiteenneronkeskiaikaiseenkäsityöntaideakatemiatakateemistaJohn RuskininWilliam Morrisinarts and craftsart nouveaumodernismindemokratiantasavaltalaisiaBauhauskonstruktivisminJosif Stalinsosialistisen realisminmuotoiluDesignmuseoksiTaideteollinen korkeakouluviestinnäntaidekasvatuksentaiteenyliopistoAalto-yliopistoksi








Antti Nurmesniemi, Pehtoori-kahvipannu, 1957.


Taideteollisuus (engl. applied arts tai applied art) on käyttö- ja koriste-esineiden suunnittelua ja valmistusta. Taideteollisuus voi olla käsityötä, mutta materiaalien muokkaamiseen voidaan käyttää myös erilaisia apuvälineitä. Sana viittaa teollistumiseen, jonka seurauksena alettiin tuottaa taiteellisesti suunniteltuja esineitä teollisena sarjatuotantona aikaisemman manufaktuuriteollisuuden sijaan.




Sisällysluettelo





  • 1 Taideteollisuudesta innovaatioihin

    • 1.1 Henki ja aine


    • 1.2 Korkea ja matala


    • 1.3 Muotoilu ja innovaatio



  • 2 Katso myös


  • 3 Lähteet

    • 3.1 Viitteet



  • 4 Aiheesta muualla




Taideteollisuudesta innovaatioihin |



Henki ja aine |




Elizabeth Calnanin suunnittelema huivi.


Renessanssi vahvisti käsitystä, jonka mukaan voitaisiin jakaa taiteen tekeminen neron henkisesti painottuneeseen sekä sitä vanhempaan keskiaikaiseen käsityön perinteisiin. Sitä vahvisti myös myöhemmin yleistynyt taidekoulutus, jossa Eurooppaan perustetut taideakatemiat tähdensivät taiteen tekemisen akateemista ja ”käsitteellistä” puolta erottaen sen materiaalien kanssa tekemisissä olleista käsityöstä ja koristetaiteista.[1]


Reagoidessaan teollistumisen seurauksena syntyneisiin tuotteisiin useat taiteilijat pyrkivät yhdistämään taiteen, käsityön ja teollisuuden. Ensimmäinen merkittävä hanke oli John Ruskinin ja William Morrisin ajatusten pohjalta luotu arts and crafts -liike Englannissa 1800-luvun lopulla. Vastaavia taideteollisuusliikkeinä tunnettuja pyrkimyksiä oli lähes kaikissa anglosaksisissa maissa.


Taideteollisuusliikkeisiin saattoi liittyä erilaisia painotuksia. Esimerkiksi art nouveau korosti taidekäsityötä, mutta 1900-luvun alkuvuosikymmeninä varsinkin Saksassa tuotiin esille modernismin ja demokratian periaatteiden mukaista joukkotuotantoa. Taideteollisuuteen liittyi usein ajatus yhteiskunnan uudistamisesta – kauneutta kaikille, ei vain yläluokalle.[2]



Korkea ja matala |


Näitä tasavaltalaisia ajatuksia ”korkean” ja ”matalan” taiteen yhdistämisestä viljeli myös Bauhaus-koulu Saksassa vuosina 1919–1933. Venäjällä ja Neuvostoliitossa ajatus taiteen ja teollisuuden liitosta sai vastineen tuotantotaiteeksi kutsutun konstruktivismin piirissä, jota harjoitettiin ennen kuin Josif Stalin määräsi sosialistisen realismin ainoaksi sallituksi taidesuunnaksi.


Toisen maailmansodan jälkeen taideteollisuudesta tuli useissa maissa, kuten myös Suomessa, kansallinen kilpailuvaltti. [3]



Muotoilu ja innovaatio |


Taideteollisuus-sanan sijasta on alettu käyttämään yhä useammin sanoja muotoilu tai sen synonyymia design. Esimerkiksi vuonna 1873 perustettu Helsingissä sijaitseva Taideteollisuusmuseo muutti nimensä Designmuseoksi vuonna 2002. [4]


Taideteollinen korkeakoulu Helsingissä määrittelee olevansa ”muotoilun, audiovisuaalisen viestinnän,
taidekasvatuksen ja taiteen kansainvälinen yliopisto”. Koulu yhdistyi vuonna 2009 kahden muun yliopiston kanssa Aalto-yliopistoksi.



Katso myös |


  • Teollinen muotoilija

  • Suomen taide


Lähteet |



  • Taideteollinen korkeakoulu.


Viitteet |



  1. Paul Duro&Michael Greenhalgh, Essential Art History, Bloomsbury, 1992 s. 101 Decorative Art


  2. Heinänen, Seija: Käsityö - taide - teollisuus. Näkemyksiä käsityöstä taideteollisuuteen 1900-luvun alun ammatti- ja aikakauslehdissä, s. 32. Väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2006. ISBN 951-39-2437-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 27.1.2008).


  3. emt. s. 32.


  4. Luksus 23.8.2002, uutinen viitattu 27.1.2008



Aiheesta muualla |



  • Designmuseo, Helsinki.


  • Taideteollisuus Valtion taidemuseon kokoelmissa.


  • Kuopion muotoiluakatemian asiasanasto.


  • Suomen Taideteollisuusyhdistyksen Design Forum Finland.


Tämä taiteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.






Popular posts from this blog

Marja Vauras Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoMarja Vauras Turun yliopiston tutkimusportaalissaInfobox OKSuomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenetKasvatustieteiden tiedekunnan dekaanit ja muu johtoMarja VaurasKoulutusvienti on kestävyys- ja ketteryyslaji (2.5.2017)laajentamallaWorldCat Identities0000 0001 0855 9405n86069603utb201588738523620927

Which is better: GPT or RelGAN for text generation?2019 Community Moderator ElectionWhat is the difference between TextGAN and LM for text generation?GANs (generative adversarial networks) possible for text as well?Generator loss not decreasing- text to image synthesisChoosing a right algorithm for template-based text generationHow should I format input and output for text generation with LSTMsGumbel Softmax vs Vanilla Softmax for GAN trainingWhich neural network to choose for classification from text/speech?NLP text autoencoder that generates text in poetic meterWhat is the interpretation of the expectation notation in the GAN formulation?What is the difference between TextGAN and LM for text generation?How to prepare the data for text generation task

Is this part of the description of the Archfey warlock's Misty Escape feature redundant?When is entropic ward considered “used”?How does the reaction timing work for Wrath of the Storm? Can it potentially prevent the damage from the triggering attack?Does the Dark Arts Archlich warlock patrons's Arcane Invisibility activate every time you cast a level 1+ spell?When attacking while invisible, when exactly does invisibility break?Can I cast Hellish Rebuke on my turn?Do I have to “pre-cast” a reaction spell in order for it to be triggered?What happens if a Player Misty Escapes into an Invisible CreatureCan a reaction interrupt multiattack?Does the Fiend-patron warlock's Hurl Through Hell feature dispel effects that require the target to be on the same plane as the caster?What are you allowed to do while using the Warlock's Eldritch Master feature?