Varjoliito Sisällysluettelo Lentäminen | Varjoliidin ja varusteet | Lentämisen periaate | Koulutus ja harrastusmahdollisuudet | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoIlmailuliitto

Ilma-aluksetIlmaurheiluExtremeurheilu


lentäälaskuvarjoalämpimiä nousevia ilmavirtauksiavaljaisiin lentäjän selän taakse kiinnitettyä moottoriaAlpeillavuorentermiikkejämoottorin voimallakonvektiossa





Hakusana ”varjoliidin” ohjaa tänne. Liitovarjoa käsitellään artikkelissa Laskuvarjo.



Rinnestartti Tegelbergissä


Varjoliito on ilmailulaji, jossa ihminen lentää laskuvarjoa muistuttavan kankaisen siiven, eli varjoliitimen avulla käyttäen hyväksi lämpimiä nousevia ilmavirtauksia, rinnetuulta tai valjaisiin lentäjän selän taakse kiinnitettyä moottoria. Laji on kehitetty Keski-Euroopan Alpeilla 1970-luvulla, kun laskuvarjoharrastajat halusivat liitää tavallista laskuvarjohyppyä pidempiä matkoja vuoren rinteiltä.




Sisällysluettelo





  • 1 Lentäminen


  • 2 Varjoliidin ja varusteet


  • 3 Lentämisen periaate


  • 4 Koulutus ja harrastusmahdollisuudet


  • 5 Lähteet


  • 6 Aiheesta muualla




Lentäminen |


Varjoliitäjät lähtevät liikkeelle juoksemalla rinteessä vastatuuleen, jolloin liidin täyttyy ilmalla. Liitäjä voidaan myös hinata lentoon autolla, mönkijällä, veneellä tai moottorikelkalla. Varjoliidintä ohjataan siiven takareunaan kiinnitetyillä jarruilla ja painopistettä muuttamalla.


Purjelentäjien ja riippuliitäjien tavoin varjoliitäjät käyttävät hyväkseen nousevia ilmavirtauksia, eli termiikkejä, ja voivat pysyä ilmassa tuntien ajan.[1] Varjoliitimellä voidaan lentää myös rinnetuulessa, jolloin rinnettä kohti puhaltava tuuli pitää varjoliitimen ilmassa yleensä muutamien kymmenien metrien korkeudella rinteestä.


Varjoliitimellä voidaan lentää myös moottorin voimalla.



Varjoliidin ja varusteet |




Valjaat ja kantoliinojen kiinnitys


Varjoliidin on tehty ohuesta kankaasta. Rakenne muodostuu vierekkäin ommelluista puoliksi avoimista tunneleista, joihin ilma pääsee etuosasta, mutta jää vastatuulessa loukkuun takaosaan pitäen liitimen muodossaan. Ilmalla täyttyneen varjoliitimen siipiprofiili on samanlainen kuin lentokoneen siiven profiili, ja saa aikaan nostovoiman.


Varjoliitimen siipeen on kiinnitetty 20–50 punosta, jotka yhtyvät kantoliinoihin. Kantoliinat on kiinnitetty pikalukoilla (karabiineilla) lentäjän istuimena toimiviin valjaisiin. Punokset on useimmiten valmistettu dyneemasta tai kevlarista ja valjaat paksusta nylonkudoksesta ja hihnoista.


Valjaissa on lentäjän selän takana ja alla pehmusteena paksu foam tai ilmalla täyttyvä pussi (airbag), jotka suojaavat lentäjää mahdollisessa onnettumuustilanteessa, kaatumisessa tms. Valjaissa on lisäksi pelastusvarjo, joka sijaitsee esim. lentäjän istuimen alla, sivulla tai edessä.


Lentäjän henkilökohtaisia varusteita ovat mm. kypärä, korkeusmittari/variometri, nilkkaa tukevat kengät ja hanskat.



Lentämisen periaate |




Varjoliitäjä Ranskassa.


Lentämisessä tarvittavia nousevia ilmavirtauksia eli termiikkejä syntyy kahdella tavalla: kun ilmavirtaus kohtaa rinteen tai vuoren, syntyy pakotettu nosto. Näiden vuorinostojen hyödyntäminen on helppoa, koska niiden sijainnin voi ennustaa tuulensuunnan avulla. Suomessa rinnetuulipaikkoja on vähän, mutta talvella järvien ollessa jäässä, voi varjoliitimellä lentää järven rannalla olevan jo muutamien kymmenien metrien korkuisen rinteen edessä ja päällä.


Tasaisella maalla voimaikkaimmat nostot syntyvät konvektiossa, auringon lämmittäessä maanpintaa. Tällöin ilma manpinnan yläpuolella lämpiää ja alkaa nousta ylöspäin. Varjoliitäjä pyrkii etsimään ylöspäin nousevaa ilmaa esim. kohdista, joissa maanpinta lämpiää tai kumpupilvien alapuolelta. Onnistuneen lennon aikana termiikin avulla noustaan pilvien alareunaan saakka ja liu'utaan sieltä seuraavaan mahdolliseen termiikkiin, joten tuntien ja satojen kilometrien mittaiset lennot ovat mahdollisia jopa Suomessa keväästä syksyyn.


Tasamaalla varjoliidin hinataan autolla, mönkijällä, veneellä tai moottorikelkalla muutaman sadan metrin korkeuteen, jonka jälkeen lentäjä irrottaa hinausnarun ja lähtee etsimään termiikkejä. Lentäjällä on mukanaan variometri, joka mittaa nousu- ja laskunopeutta (m/s), ja jota hyödyntämällä lentäjä pyrkii etsimään nousevia ilmavirtauksia.



Koulutus ja harrastusmahdollisuudet |




Varjoliitimen hinausstartti


Suomessa on satoja varjoliitäjiä ja lentämään pääsee kerhojen ja yhdistysten järjestämien peruskurssien kautta. Varjoliitokerhoja on ympäri Suomea. Joillain kerhoilla ja alan yrityksillä on käytössään myös tandem-liitimiä, jolloin lentämistä pääsee kokeilemaan kokeneen lentäjän mukana.


Peruskurssilla noudatetaan Suomen Ilmailuliiton koulutusohjelmaa ja kouluttajina toimivat kokeneet opettajat. Kurssiin kuuluu sekä teoriaa että vähintään 45 lentoa, ja sen hyväksytysti suoritettuaan saa itsenäisen pilotin kelposuustodistuksen. Kurssi etenee vaiheittain siten, että teorian ja varusteisiin tutustumisen jälkeen lenneään viisi matalaa lentoa alle 5m korkeudella tavoitteena tutustua ohjaamiseen ja saada turvallisesti lentotuntumaa. Ensimmäisen vaiheen jälkeen oppilas saavuttaa ns. PP1 tason. Toisella jaksolla lennetään 40 korkeaa lentoa, joiden jälkeen oppilas saavuttaa ns. PP2 tason ja saa kelpoisuustodistuksen.


Kokemuksen, lentojen määrän ja lentotuntien karttuessa varjoliitäjä voi saavuttaa PP3, PP4 ja PP5 kelpoisuustodistukset.


Nykyisin voi osallistua suoraan vapaalentokurssin yhteydessä myös moottorivarjoliidon kurssille, jossa opetellaan lentämään paramoottorin avulla.



Lähteet |



  1. Ilmailuliitto



Aiheesta muualla |



  • Commons-logo.svg Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta varjoliito Wikimedia Commonsissa

Popular posts from this blog

Marja Vauras Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoMarja Vauras Turun yliopiston tutkimusportaalissaInfobox OKSuomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenetKasvatustieteiden tiedekunnan dekaanit ja muu johtoMarja VaurasKoulutusvienti on kestävyys- ja ketteryyslaji (2.5.2017)laajentamallaWorldCat Identities0000 0001 0855 9405n86069603utb201588738523620927

Which is better: GPT or RelGAN for text generation?2019 Community Moderator ElectionWhat is the difference between TextGAN and LM for text generation?GANs (generative adversarial networks) possible for text as well?Generator loss not decreasing- text to image synthesisChoosing a right algorithm for template-based text generationHow should I format input and output for text generation with LSTMsGumbel Softmax vs Vanilla Softmax for GAN trainingWhich neural network to choose for classification from text/speech?NLP text autoencoder that generates text in poetic meterWhat is the interpretation of the expectation notation in the GAN formulation?What is the difference between TextGAN and LM for text generation?How to prepare the data for text generation task

Is this part of the description of the Archfey warlock's Misty Escape feature redundant?When is entropic ward considered “used”?How does the reaction timing work for Wrath of the Storm? Can it potentially prevent the damage from the triggering attack?Does the Dark Arts Archlich warlock patrons's Arcane Invisibility activate every time you cast a level 1+ spell?When attacking while invisible, when exactly does invisibility break?Can I cast Hellish Rebuke on my turn?Do I have to “pre-cast” a reaction spell in order for it to be triggered?What happens if a Player Misty Escapes into an Invisible CreatureCan a reaction interrupt multiattack?Does the Fiend-patron warlock's Hurl Through Hell feature dispel effects that require the target to be on the same plane as the caster?What are you allowed to do while using the Warlock's Eldritch Master feature?