Vesilisko Sisällysluettelo Koko ja ulkonäkö | Levinneisyys | Elinympäristö | Lisääntyminen | Ravinto | Lähteet | NavigointivalikkoInfobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OKSammakkolampi.fi - vesilisko Lissotriton vulgarisEuroopan sammakkoeläinten ja matelijoiden suomalaiset nimet

Salamanterieläimet


ElinvoimainenWikispecies-logo.svgVesilisko WikispeciesissäCommons-logo.svgVesilisko Commonsissavesiliskojensammakkoeläinrupiliskoonhiidenkirnuissa




































Vesilisko
Smooth newt.jpeg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]



Elinvoimainen


Tieteellinen luokittelu
Domeeni:
Aitotumaiset Eucarya
Kunta:
Eläinkunta Animalia
Pääjakso:
Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:
Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:
Sammakkoeläimet Amphibia
Lahko:
Pyrstösammakot Caudata
Alalahko:
Salamandroidea
Heimo:
Vesiliskot Salamandridae
Suku:
Lissotriton
Laji:
vulgaris
Kaksiosainen nimi

Lissotriton vulgaris
(Linnaeus, 1758)



Vesiliskon levinneisyys
Vesiliskon levinneisyys
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Vesilisko Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Vesilisko Commonsissa



Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Vesilisko (uusi nimiehdotus manteri[2], Lissotriton vulgaris, ent. Triturus vulgaris) on vesiliskojen heimoon kuuluva sammakkoeläin[3]. Se on yksi viidestä Suomessa elävästä sammakkoeläinlajista[4].




Sisällysluettelo





  • 1 Koko ja ulkonäkö


  • 2 Levinneisyys


  • 3 Elinympäristö


  • 4 Lisääntyminen


  • 5 Ravinto


  • 6 Lähteet

    • 6.1 Viitteet





Koko ja ulkonäkö |


Vesiliskolla on rupiliskoon verrattuna sileä iho. Laji on päältä vihertävän ruskea ja vatsapuolelta oranssinkeltainen. Vatsapuolella on mustia pyöreitä täpliä. Häntä muodostaa lähes puolet pituudesta. Suomessa tavattavat vesiliskot ovat täysikasvuisina korkeintaan 10 senttimetriä pitkiä.


Kutuaikaan koiraan päähän ilmestyy juovia ja selkään laajoja tummia laikkuja. Takajalkojen varpaisiin muodostuu räpylät. Selkäharja jatkuu yhtenäisenä pyrstössä ja hännässä on vaaleansininen juova.[5]




Urospuolinen vesilisko



Levinneisyys |


Vesiliskoja tavataan lähes koko Keski- ja Pohjois-Euroopassa sekä Aasian länsiosissa. Valtaosa Suomen vesiliskoista elää maan eteläosissa.



Elinympäristö |


Vesiliskot elävät yleensä maalla, mutta lisääntymisaikana ne elävät vedessä. Niiden elinympäristöjä ovat erilaiset rehevät vesistöt kuten lammet ja ojat, mutta myös pellonreunat ja puutarhat kelpaavat usein niille. Parhaiten ne viihtyvät matalissa virtaamattomissa vesissä. Vesiliskot karttavat suoraa auringonvaloa, mutta toisaalta eivät viihdy myöskään täysin varjossa. Talvella vesilisko on horroksessa.



Lisääntyminen |


Vesiliskot lisääntyvät toukokuussa. Kosiotanssin jälkeen uros pudottaa siittiöpaketin, jonka naaras poimii omaan viemärisuoleensa. Naaras munii ja kiinnittää munat vesikasveihin tai kiviin, minkä jälkeen 2–3 viikon päästä nuijapäät kuoriutuvat. Aluksi nuijapäät hengittävät ulkokiduksilla, mutta kidukset surkastuvat, kun keuhkot kehittyvät. Tämän jälkeen myös jalat kasvavat, ja vesiliskosta tulee kykeneväinen elämään myös maalla. Nuijapäät eivät muistuta mitenkään sammakon nuijapäitä, toisaalta eivät myöskään lainkaan aikuista vesiliskoa, ainakaan varhaisvaiheissa. Isoissa hiidenkirnuissa ja metsälammissa voi tavata paljonkin toukkia.



Ravinto |


Vesiliskot ovat lihansyöjiä. Ne saalistavat erilaisia hyönteisiä ja muita suuhun sopivia selkärangattomia otuksia. Vedessä ne löytävät saaliinsa liikkeen ja hajun perusteella ja iskevätkin kiinni lähes kaikkeen liikkuvaan.



Lähteet |


  • Sammakkolampi.fi - vesilisko


Viitteet |



  1. Jan Willem Arntzen, Sergius Kuzmin, Trevor Beebee, Theodore Papenfuss, Max Sparreboom, Ismail H. Ugurtas, Steven Anderson, Brandon Anthony, Franco Andreone, David Tarkhnishvili, Vladimir Ishchenko, Natalia Ananjeva, Nikolai Orlov, Boris Tuniyev: Lissotriton vulgaris IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2009. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 7.8.2014. (englanniksi)


  2. Euroopan sammakkoeläinten ja matelijoiden suomalaiset nimet Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunta. Viitattu 4.4.2016.


  3. http://luontoliitto.fi/kevatseuranta/vesilisko.html


  4. http://www.yle.fi/kouluportti/ekolokero/jakso/13/ohjaamo.shtml


  5. Arnold, E. N. & Burton, J. A.: Euroopan matelijat ja sammakkoeläimet, s. 53–55. Suomentanut Viitanen, Pertti; Koskela, Pentti & Lindholm, Esko. Helsinki: Tammi, 1981. ISBN 951-30-4354-1.








Popular posts from this blog

Adding axes to figuresAdding axes labels to LaTeX figuresLaTeX equivalent of ConTeXt buffersRotate a node but not its content: the case of the ellipse decorationHow to define the default vertical distance between nodes?TikZ scaling graphic and adjust node position and keep font sizeNumerical conditional within tikz keys?adding axes to shapesAlign axes across subfiguresAdding figures with a certain orderLine up nested tikz enviroments or how to get rid of themAdding axes labels to LaTeX figures

Tähtien Talli Jäsenet | Lähteet | NavigointivalikkoSuomen Hippos – Tähtien Talli

Do these cracks on my tires look bad? The Next CEO of Stack OverflowDry rot tire should I replace?Having to replace tiresFishtailed so easily? Bad tires? ABS?Filling the tires with something other than air, to avoid puncture hassles?Used Michelin tires safe to install?Do these tyre cracks necessitate replacement?Rumbling noise: tires or mechanicalIs it possible to fix noisy feathered tires?Are bad winter tires still better than summer tires in winter?Torque converter failure - Related to replacing only 2 tires?Why use snow tires on all 4 wheels on 2-wheel-drive cars?