Trjtdtk

Hanko; Hangö;
; vaakuna; ;	; sijainti; ;
Sijainti	; 59°49′25″N, 022°58′05″E;
Maakunta	; Uudenmaan maakunta;
Seutukunta	; Raaseporin seutukunta;
Hallinnollinen keskus	; Hangon keskustaajama;
Perustettu	; 1874 (erottamalla Bromarvista);
Kuntaliitokset	; Bromarv, Tenhola ja Tammisaaren mlk (1977, osia kaikista);
Pinta-ala ilman merialueita	; 118,94 km²; 289:nneksi suurin 2019
Kokonaispinta-ala	; 799,99 km²; 143:nneksi suurin 2019
– maa	; 117,41 km²
– sisävesi	; 1,53 km²
– meri	; 681,05 km²
Väkiluku	; 8 400; 118:nneksi suurin 31.12.2018
– väestötiheys;	; 71,54 as./km² (31.12.2018);
Ikäjakauma	; 2016
– 0–14-v.	; 13,2 %
– 15–64-v.	; 57,3 %
– yli 64-v.	; 29,4 %
Äidinkieli	; 2016
– suomenkielisiä;	; 52,3 %
– ruotsinkielisiä;	; 42,9 %
– muut	; 4,7 %
Kunnallisvero	; 21,75 %; 49:nneksi suurin 2019
Kaupunginjohtaja	; Denis Strandell
Kaupunginvaltuusto	; 31 paikkaa
2017–2021; • RKP; • SDP; • Vas.; • Kok.; • Muut; • Ps.; • Vihr.; • SKP;	; ; 10; 9; 4; 2; 2; 2; 1; 1
	www.hanko.fi
	; Infobox OKNimi-testi OK;

Tämä artikkeli kertoo kaupungista. Maataloustyövälineestä kertoo heinähanko ja saaresta Hanko (Uusikaupunki).

Hangon huviloita. Kuva vesitornista.

Hangon vesitorni ja kirkko.

Hanko (ruots. Hangö) on Suomen kaupunki ja eteläisin kunta Uudellamaalla Suomenlahden rannikolla. Kaupungin sijainti on hyvin merellinen Hankoniemen kärjessä, kolmelta suunnalta meren ympäröimänä. Ominaista Hangolle ovat merenrannat ja eritoten hiekkarannat, joita kaupungissa on yli 30 kilometriä. Hanko onkin kaupunki, joka "elää" kesäisin^{kenen mukaan?}. Kesällä muun muassa ravintoloiden määrä kasvaa talveen verrattuna kaksinkertaiseksi ja vuoden tapahtumat sijoittuvat lähes poikkeuksetta kesäkuukausiin.^lähde? Tapahtumia ovat mm. Hangon Regatta, Hanko Poker Run sekä Sea Horse Week. Hangon väkiluku vähenee: vuosituhannen vaihteen aikoihin se laski alle kymmenen tuhannen.

Kaupunki on kaksikielinen. 52,3 prosentilla asukkaista on äidinkielenä suomi ja 42,9 prosentilla ruotsi.^[4]

Sisällysluettelo

1 Maantiede
- 1.1 Sijainti
- 1.2 Kaupunginosia
- 1.3 Taajamia ja kyliä

2 Historia

3 Väestönkehitys
- 3.1 Taajamat

4 Seurakunnat

5 Ilmasto

6 Elinkeinoelämä

7 Urheilu

8 Matkailu

9 Tapahtumia

10 Ruokakulttuuri

11 Ystävyyskaupungit

12 Päätöksenteko

13 Kuvagalleria

14 Katso myös

15 Lähteet

16 Aiheesta muualla

Maantiede |

Sijainti |

Hanko sijaitsee lounaisella Uudellamaalla, 127 kilometrin päässä Helsingistä ja 145 kilometrin päässä Turusta. Lähin kaupunki on Raasepori 35 kilometrin päässä.

Meri ympäröi Hankoa kolmelta puolelta, joten maarajaa on vain Raaseporin kaupunkiin muutama kilometri. Kaupungin naapurikunnat ovat Kemiönsaari ja Raasepori. Hanko on Manner-Suomen eteläisin kunta.

Sijainnin ansiosta ilmasto on lauha ja merellinen, ja lämpötilavaihtelut ovat pieniä. Vuoden 2008 keskilämpötila oli Hangossa 7,9 astetta.

Kaupunginosia |

Hangon keskusta (Hangö centrum), Hangonkylä (Hangöby) ja Hanko Pohjoinen (Hangö Norra).

Taajamia ja kyliä |

Henriksberg, Koverhar, Krogars, Tvärminne, Täktom, Lappohja (Lappvik), Santala (Sandö) ja Öby.

Historia |

Hangossa on tehty satunnaisia viikinki- ja ristiretkiajan irtolöytöjä, muttei kalmistoja.^[8] Hanko mainitaan ensimmäisen kerran 1200-luvun puolivälissä Tallinnassa kirjoitetussa tanskalaisessa itineraariossa satamapaikkana nimeltään Hangethe. Vanha suomenkielinen nimi Hankoniemelle oli Kumionpää, josta on säilynyt myös tanskankielinen versio Cuminpe.^[9] Niemenkärki oli ollut jo sitä ennenkin tärkeä pysähdyspaikka purjelaivoille, jotka joutuivat odottelemaan suotuisampia tuulia joskus viikkojakin.

Ruotsalaiset tekivät hämäläisiä vastaan niin sanotun toisen ristiretken 1200-luvun puolivälissä. Sotaretken jälkeen tapahtunut ruotsalaisten Uudenmaan kolonisaatio toi siirtolaisia myös Hankoon. Näin sai alkunsa myös alueen ruotsinkielinen nimistö. 1400-luvulla Hangossa alettiin käyttää satamana Tulliniemen kärkeä, jonka edustalla sijaitsee Gambla Tullen- ja Kobben-luotojen välissä Hauensuoli, kapea, mutkitteleva salmi. Sinne merenkulkijat tekivät aikansa kuluksi kalliopiirustuksia. Hauensuolessa on 650 tunnettua vanhaa kalliokaiverrusta, joista vanhimmat ovat 1500-luvulta. Monet ovat merenkulkijoiden jättämiä nimikirjoituksia ja muita merkintöjä, kuten kuvia ja vaakunoita, ja joukossa on myös paikalla käyneiden kuuluisuuksien jättämiä merkintöjä. Tulliniemessä sijaitsee Hangon ulkosatama ja Suomen Vapaasatama.

Kun Ruotsin armeija oli tuhottu suuressa Pohjan sodassa Pultavassa vuonna 1709, Suomen valloituksen esti ainoastaan Hankoniemen edustalle koottu laivasto. Venäjä löi Ruotsin laivaston 1714 Riilahden taistelussa Pietari Suuren johdolla, mikä oli Venäjän laivaston ensimmäinen voitto. Taistelun voiton kunniaksi useat Venäjän taistelulaivat saivat myöhemmin nimekseen "Gangut"^lähde?. Tapahtumat toistuivat 1743.

Vuonna 1747 Augustin Ehrensvärd suunnitteli Hangon aseistamista tykistöpattereilla. Varojen puutteessa linnoitustyöt jäivät kuitenkin tekemättä.^[10]

Kun Venäjän laivasto saapui James Trevenenin johdolla kolmannen kerran puolustamattoman Hankoniemen edustalla elokuussa 1780, Ruotsin kuninkaan veli, Kaarle-herttua antoi viimein rakennuskäskyn. Majuri G. Hans von Kierting, myöhemmin aateloituna Wärnhjelm, sai suunnitelmansa valmiiksi tammikuussa 1789.^[10]

Hankoniemen edustalla oleville kallioille rakennettiin vuosina 1789–1808 linnoitus, joka siirtyi Suomen sodan aikana 1808 venäläisten haltuun. Linnoitus puolusti ansiokkaasti Hangon satamaa Krimin sodan aikana kesällä 1854, mutta elokuussa 1854 linnoituksen varusväki räjäytti sen peläten Ahvenanmaan Bomarsundin kohtaloa.

Hankoniemen sijainti ja muoto pitkänä Itämereen työntyvänä sormena, mahdollistivat talvimerenkulun vielä kun maan muut satamat olivat jäätilanteen takia suljettuna. Tämän vuoksi niemelle rakennettiin vuosina 1871–1873 satama sekä rautatie Hyvinkäälle tarkoituksena turvata kuljetukset talviaikaan Pietariin.

Sataman ja rautatien myötä perustettiin Hangon kaupunki vuonna 1874, koska ulkomaankauppaa sai harjoittaa vain tapulikaupungeista.

Kaupunkiin perustettiin kylpylä vuonna 1879. 1900-luvun alkupuolella Hanko olikin vilkas kylpyläkaupunki. Kaupunkiin rakennettiin ravintolarakennus Hangon Casino kylpylävieraille; villoja eli huviloita ja täysihoitoloita rikkaille venäläisille, joita saapui kesänviettoon junilla ja laivoilla.

Hangon pohjoisosaan kasvoi huomattava teollisuusalue 1880-luvulta alkaen. Maineikkain sen yrityksistä lienee Suomalais-Englantilainen Biscuittehdas Oy, myöhemmin Hangon Keksi – Hangö Kex, jonka tehdasrakennukset ovat vanhimmilta osin vuodelta 1916. Toinen merkittävä yritys on ollut 1934 perustettu Hangon lasitehdas, jonka tehdasrakennus on samalta ajalta.^[11]

Hanko oli merkittävä kaupunki ensimmäisen maailmansodan aikana. Elokuussa 1914 venäläiset räjäyttivät eräitä satamalaitteita sekä rautatien konepajan saksalaisten tuloa peläten, mutta Hangon tullinhoitaja kapteeni Wikström sai tuhotyöt pysäytettyä. Hanko toimi vuodesta 1914 vuoteen 1918 ainoastaan sotasatamana. 3. huhtikuuta 1918 kenraali Rüdiger von der Goltzin komentama Saksan Itämeren divisioona nousi Hangossa maihin Svinhufvudin itsenäisyyssenaatin kutsumana ja alkoi edetä kohti Helsinkiä, joka vallattiin 13. huhtikuuta 1918. Loviisaan 7. huhtikuuta maihinnoussut eversti Otto von Brandensteinin komentama Osasto Brandenstein eteni Uudenkylän asemalle Nastolaan ja Lahteen Itä-Uudenmaan kautta.

Hankoon ja sen lähisaarille linnoitettiin rannikkotykistöön kuulunut joukko-osasto Hangon Rannikkopatteristo (HanRPsto). Se toimi vuodesta 1921 alkaen erilaisissa kokoonpanoissa ja lakkautettiin vuonna 2002.^[12]^[13]

Toisen maailmansodan aikana vuonna 1940 Hankoniemi kaupunkeineen vuokrattiin Neuvostoliitolle talvisodan rauhanehtojen mukaisesti sotilastukikohdaksi. Tukikohdasta on nykyisinkin nähtävinä monia umpeutuneita juoksuhautoja, bunkkereita ja tykkiasemia. Jatkosodan alkuvaiheissa Hankoniemellä ja sen saaristossa taisteltiin lukuisia mittakaavaltaan pieniä, mutta verisiä taisteluita. Syksyllä 1941 Hangon tukikohta oli jäänyt kauas rintaman taakse ja Neuvostoliitto päätti evakuoida sen väen Leningradiin (nyk. Pietariin). Joukkojen evakuointi alkoi lokakuun lopussa ja viimeinen evakuointialus lähti Hangosta 2. joulukuuta 1941.

Vuoden 1977 alussa Hankoon liitettiin Bromarvin kunnasta Santalan ja Täktomin kylät sekä Lappohja Tenholasta ja Tvärminne Tammisaaren maalaiskunnasta.^[14] Hankoniemellä sijainnut osa Bromarvin kunnan alueesta oli jo vuonna 1909 päätetty erottaa Hangon maalaiskunnaksi, mutta käytännössä tämä ei koskaan toiminut itsenäisenä kuntana.

Väestönkehitys |

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Hangon väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			12 163
1985			12 071
1990			11 458
1995			10 825
2000			10 044
2005			9 827
2010			9 462
2015			8 864
Lähde: Tilastokeskus.^[15]

Taajamat |

Vuoden 2017 lopussa Hangossa oli 8 517 asukasta, joista 8 100 asui taajamissa, 285 haja-asutusalueilla ja 132 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Hangon taajama-aste on 96,6 %.^[16] Hangon taajamaväestö jakaantuu kahden eri taajaman kesken:^[17]

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Hangon keskustaajama	7 632
2	Lappohja	468

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat |

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Hangossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:^[18]

Hangon suomalainen seurakunta

Hangö svenska församling

Nämä seurakunnat muodostavat Hangon seurakuntayhtymän (ruots. Hangö kyrkliga samfällighet). Seurakuntayhtymän jäsenten enemmistökieli on ruotsi ja se kuuluu Porvoon hiippakunnan alaisuuteen, vaikka kaupungin enemmistökieli onkin suomi.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Hangon alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.^[19]

Ilmasto |

Hangon ilmastotilastoa

	tammi	helmi	maalis	huhti	touko	kesä	heinä	elo	syys	loka	marras	joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C)	−0,6	−1,5	1,3	6,3	12,8	17,4	20,7	19,4	14,5	9,3	4,3	1,3	ka.	8,8
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C)	−5,4	−6,6	−4,1	0,4	5,6	10,3	13,9	13,4	9,3	5,0	0,5	−3,2	ka.	3,3
Vrk:n keskilämpötila (°C)	−2,8	−4,0	−1,3	3,2	9	13,7	17,2	16,3	11,9	7,2	2,5	−0,8	ka.	6

Sademäärä (mm)	55	36	39	30	35	45	51	79	55	75	72	62	Σ	634

Sadepäivät (d)	18	14	14	11	10	11	11	14	14	17	17	18	Σ	169

L
ä
m
p
ö
t
i
l
a

−0,6

−5,4

−1,5

−6,6

1,3

−4,1

6,3

0,4

12,8

5,6

17,4

10,3

20,7

13,9

19,4

13,4

14,5

9,3

9,3

5,0

4,3

0,5

1,3

−3,2

S
a
d
a
n
t
a

55

36

39

30

35

45

51

79

55

75

72

62

Lähde: Tilastoja Suomen ilmastosta 1981–2010

Elinkeinoelämä |

Hangon Itäsataman ravintoloita makasiineissa.

Palvelutehtävissä työskentelee hankolaisista noin 60 % ja teollisuuden ja rakentamisen parissa noin 40 %. Suurimpia työpaikkoja Hangon kaupungin lisäksi ovat Assistor, Helkama sekä satamassa toimiva Hangö Stevedoring. Erikoisuuksina voi mainita joulukoristevalmistaja Koristeviennin, dynamiittitehdas Forcitin, makkarankuoria tuottavan Visko Teepakin ja teollisuuden pyöriä valmistavan Mannerin konepajan.

Hangon satama on Hangon kaupungin osakeyhtiö. Se on Suomen eteläisin ja viidenneksi suurin satama.^[20] Hangon satama koostuu kolmesta satamanosasta: Länsisatamasta, Ulkosatamasta ja Koverharin satamasta, jotka kuuluvat Hangon Satama Oy:n yhtiön hallintaan.^[21] Hangon satama on perustettu vuonna 1872.^[22] Eniten Hangossa toimiva varustamo on Transfennica.^[23] Hangon sataman ulkomaan tavaraliikenteen tuonti 1 767 054 tonnia ja vienti 1 879 117 tonnia vuonna 2008.^[24]

Hangon yksi suurista työllistäjistä on myös KoneCranesin ^[25] tytäryhtiönä toimiva Levator Oy, raskaiden teräsrakenteiden, sekä nostureiden valmistukseen keskittynyt yritys, joka perustettu 1969. Yritys työllistää suoraan ja välillisesti noin sata henkilöä.^[26]

Urheilu |

Hangö IK on yleisseura, jonka käsipallojaosto HC HIK nousi vuonna 2017 käsipallon miesten pääsarjaan.^[27] Hangossa on ratsastuskoulu HunR Hankoniemenratsastajat ry-Hangöuddsryttare rf. Hanko riding teamiin kuuluu kolme seuraa, Hankoniemenratsastajat ry, South Coast riders ja Ghost Riders. Kesäsin on myös Sea Horse Week.

Matkailu |

Hanko on kesäkaupunki ja ennen kaikkea merikaupunki. Tämä näkyy parhaiten Itäsataman vierasvenesatamassa, jossa yöpyy veneilykauden aikana noin 7 000 venekuntaa. Purjehduskisoja on lähes joka viikonloppu ja auringonottajia ja uimareita riittää kilometrien pituisille hiekkarannoille.^{kenen mukaan?}

Hangossa on myös hyvät majoitusmahdollisuudet. Tyypillinen hankolainen majoitusvaihto on kylpyläpuiston vanha huvila, esimerkiksi Villa Tellina, Villa Thalatta, Villa Maija tai Villa Doris. Itäsatamassa on hotellilaiva ja perinteikäs hotelli Regatta on avattu uudistettuna vuonna 2012. Muita hotelleja mm.Villa Maija,Hotell Boulevard. Neljän kilometrin päässä keskustasta, Hankoniemen pohjoisrannalla on Hopeahietikon leirintäalue motelleineen. Hangossa on myös hyvä yksityismajoitustarjonta.^lähde?

Tapahtumia |

Hangö Teaterträff -teatterifestivaali kesäkuussa

Hangon Regatta heinäkuussa

Hangon Musiikkijuhlat heinäkuussa

Seahorse week, esteratsastuskilpailu heinäkuun lopulla^[28]

Hanko Pride elokuussa^[29]

Valssifestivaalit elokuussa^lähde?

Hangon tennisviikko heinäkuussa^[30]

Hangon elokuvajuhlat loka–marraskuussa.^[31]

Ruokakulttuuri |

Hangon pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla hiillostetut silakat sekä lanttumuhennos sianlihan kera.^[32]

Ystävyyskaupungit |

Gentofte (Tanska)

Haapsalu (Viro)

Halmstad (Ruotsi)

Stord (Norja) ^[33]

Päätöksenteko |

Hanko kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin, ja sen kaupunginvaltuustossa on 35 kaupunginvaltuutettua.^[34]

Kuvagalleria |

Itäsataman rantaa

Ravintola HSF Itäsatamassa

Itäsataman makasiineja

Hangon rautatieasema

Hangon kirkko ja vesitorni

Hangon kirkko vesitornista kuvattuna

Långsandan ranta

kahvila Neljän Tuulen Tupa

Leijalautailua Hangon Lilla Tallholmen ja Råuddenin välillä

Lumpeikko lammessa Hangon keskustan koulun vieressä

Itäsatamasta ilmakuvaa

Vesitorni ja Kirkko - Ilmakuva

Itäsatama, ilmakuva

Itäsatama, ilmakuva näköalatorni

Hangon kirkko, Ilmakuva

Panoraama kesäisestä Hangosta.

Katso myös |

Luettelo Hangon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet |

↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.

↑ Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.

↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.

↑ ^a^b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.

↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.

↑ Hanko – Kaupunginkanslia hanko.fi. Viitattu 21.12.2015.

↑ Kuntavaalit 2017, Hanko Oikeusministeriö. Viitattu 7.6.2017.

↑ Georg Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet, s. 324. Gaudeamus, 2015.

↑ http://www.wsoy.fi/oppi/dl/historianakatemia/index.jsp?c=ark23

↑ ^a^b Kustaanvarustuksen ja Kustaa Aadolfin linnoitukset Hanko. Viitattu 15.6.2016.

↑ http://www.nba.fi/rky1993/kohde834.htm

↑ Pekka Silvast: HanRPsto Hangon Rannikkopatteristo 1921-98. Jyväskylä: Gummerus, 1998. ISBN 952-90-5240-5. suomeksi

↑ Yhdistyksen toiminta Hangon Rannikkopatteriston Perinneyhdistys ry. Viitattu 15.6.2016.

↑ ”Valtioneuvoston päätös (680/1975) Tammisaaren maalaiskunnan Tvärminnen kylän ja eräiden Tenholan ja Bromarvin kunnan kylien ja yksinäistalojen siirtämistä Hangon kaupunkiin ja muiden Bromarvin kunnan alueiden siirtämisestä Tenholan kuntaan”, Suomen asetuskokoelma 1975. Valtion painatuskeskus, 1976.

↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 29.1.2018.

↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.

↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.

↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.

↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta

↑ Tietoa Hangosta Hangon kaupunki. Viitattu 2.4.2010.

↑ Satamakäsikirja 9.2.2005. Hangon satama. Viitattu 2.4.2010.

↑ Hangon sataman logistiikkaselvitys (pdf) 2007. Uudenmaanliitto. Viitattu 2.4.2010.

↑ laivalista Hangon satama. Viitattu 2.4.2010.

↑ Satamien ulkomaan tavaraliikenne vuosina 2006-2008 Merenkulkulaitos. Viitattu 2.4.2010.

↑ Konecranes Suomi Konecranes Suomi. Viitattu 9.12.2016.

↑ Levator Oy in brief Levator Oy. Viitattu 25.8.2017.

↑ https://www.vastranyland.fi/artikel/hickens-ligalicens-beviljades/

↑ Seahorse week SeaHorse Week ry. Viitattu 4.8.2017.

↑ Hanko pride Hanko Pride. Viitattu 4.8.2017.

↑ Hangon tapahtumat Hangon kaupunki. Viitattu 4.5.2018.

↑ Hangon Elokuvajuhlat Olympian Ystävät ry. Viitattu 4.8.2017.

↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 51. Helsinki: Patakolmonen Ky.

↑ http://www.kaupunkiopas.com/kaupunki/Hanko/

↑ Kaupunginvaltuusto Hangon kaupunki. Viitattu 15.6.2016.

Aiheesta muualla |

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hanko.

Hangon kaupungin kotisivut

Tilastokeskus - Hangon avainluvut

Hangon matkailun kotisivut

Hangon sataman sivut

Rintamamuseo Hankoniemellä

Hangon venesatama

YLE Elävä arkisto – Hangon kylpylässä 1934 – nettivideo

Hangon rintama

Kuvia Hangosta Flickr sivustolla

Ilmakuvaa Hangosta, satama, kirkko ja vesitorni

Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet

Kokonaan luovutetut kunnat^[1]
kaupungit	Käkisalmi \| Sortavala \| Viipuri
kauppalat	Koivisto \| Lahdenpohja
maalaiskunnat	Antrea \| Harlu \| Heinjoki \| Hiitola \| Impilahti \| Jaakkima \| Johannes \| Kanneljärvi \| Kaukola \| Kirvu \| Kivennapa \| Koiviston maalaiskunta \| Kuolemajärvi \| Kurkijoki \| Käkisalmen maalaiskunta \| Lavansaari \| Lumivaara \| Metsäpirtti \| Muolaa^[2] \| Petsamo^[3] \| Pyhäjärvi Vpl \| Rautu \| Ruskeala \| Räisälä \| Sakkola \| Salmi \| Seiskari \| Soanlahti \| Sortavalan maalaiskunta \| Suistamo \| Suojärvi \| Suursaari \| Terijoki \| Tytärsaari \| Uusikirkko \| Valkjärvi \| Viipurin maalaiskunta \| Vuoksela \| Vuoksenranta \| Äyräpää
Osin luovutetut kunnat
sittemmin lakkautetut^[4]	Jääski^[5] \| Korpiselkä^[6] \| Pälkjärvi^[6] \| Säkkijärvi^[6] \| Vahviala^[6]
toimintaansa jatkaneet^[7]	Ilomantsi \| Inari^[8] \| Kitee \| Kuusamo \| Lappee \| Nuijamaa \| Parikkala \| Rautjärvi \| Ruokolahti \| Saari \| Salla \| Simpele \| Tohmajärvi \| Vehkalahti \| Virolahti \| Uukuniemi \| Värtsilä \| Ylämaa
Vuokra-alueeseen sisältyneet kunnat
kokonaan	Hanko^[9]
osin	Bromarv^[9] \| Degerby^[10]^[11] \| Espoo^[10] \| Inkoo^[10] \| Kirkkonummi^[10] \| Siuntio^[10]
Yksittäisiä mainittavia paikkoja luovutetuilla alueilla
	Elisenvaara \| Enso \| Ihantala \| Ilmee \| Kolosjoki \| Konevitsa \| Kyyrölä \| Liinahamari \| Pitkäranta \| Pölläkkälä \| Uuras \| Valamo

↑ Lakkautuivat kuntina maantieteellisesti 1940 (paitsi Petsamo), lakkautettiin hallintoyksikköinä 1948

↑ Muolaaseen liitettiin Kyyrölän kunta vuonna 1934

↑ Petsamon koillisosa luovutettiin 1940 (alue linjalle Kuavlajärven länsipuoli - Pieni Tšerdekaisi - Hukkalahti Maattivuonon Punaisessalahdessa, johon kuului myös Kalastajasaarennon luoteisosa ja Keskisaarennon suurempi osa, ilman edustan Heinäsaaria). Petsamo lakkautui kuntana maantieteellisesti 1944

↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa ja jotka lakkautettiin 1948

↑ Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntiin 1948, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948

↑ ^a^b^c^d Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntaan/kuntiin 1946, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948

↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa mutta kuntaa ei lakkautettu 1948

↑ Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin 1947

↑ ^a^b Hangon vuokra-aluetta 1940-1944 (palautui käytännössä 1941)

↑ ^a^b^c^d^e Porkkalan vuokra-aluetta 1944-1956

↑ Liitettiin naapurikuntaan 1946 (vuokra-alueella ollut osa käytännössä 1957)

[pinta-ala-1] Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.

[vakilukuviite-2] Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.

[demografiaviite-3] Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.

[kieliviite-4] Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.

[veroviite-5] Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.

[6] Hanko – Kaupunginkanslia hanko.fi. Viitattu 21.12.2015.

[7] Kuntavaalit 2017, Hanko Oikeusministeriö. Viitattu 7.6.2017.

[8] Georg Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet, s. 324. Gaudeamus, 2015.

[9] ttp://www.wsoy.fi/oppi/dl/historianakatemia/index.jsp?c=ark23

[LINNA-10] Kustaanvarustuksen ja Kustaa Aadolfin linnoitukset Hanko. Viitattu 15.6.2016.

[11] ttp://www.nba.fi/rky1993/kohde834.htm

[12] Pekka Silvast: HanRPsto Hangon Rannikkopatteristo 1921-98. Jyväskylä: Gummerus, 1998. ISBN 952-90-5240-5. suomeksi

[13] Yhdistyksen toiminta Hangon Rannikkopatteriston Perinneyhdistys ry. Viitattu 15.6.2016.

[14] ”Valtioneuvoston päätös (680/1975) Tammisaaren maalaiskunnan Tvärminnen kylän ja eräiden Tenholan ja Bromarvin kunnan kylien ja yksinäistalojen siirtämistä Hangon kaupunkiin ja muiden Bromarvin kunnan alueiden siirtämisestä Tenholan kuntaan”, Suomen asetuskokoelma 1975. Valtion painatuskeskus, 1976.

[15] Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 29.1.2018.

[16] Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.

[taajamat_kunnittain_2011-17] Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.

[seurakunnat-18] Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.

[19] ttps://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta

[20] Tietoa Hangosta Hangon kaupunki. Viitattu 2.4.2010.

[21] Satamakäsikirja 9.2.2005. Hangon satama. Viitattu 2.4.2010.

[Hangon_sataman_logistiikkaselvitys-22] Hangon sataman logistiikkaselvitys (pdf) 2007. Uudenmaanliitto. Viitattu 2.4.2010.

[23] valista Hangon satama. Viitattu 2.4.2010.

[24] Satamien ulkomaan tavaraliikenne vuosina 2006-2008 Merenkulkulaitos. Viitattu 2.4.2010.

[25] Konecranes Suomi Konecranes Suomi. Viitattu 9.12.2016.

[26] Levator Oy in brief Levator Oy. Viitattu 25.8.2017.

[27] ttps://www.vastranyland.fi/artikel/hickens-ligalicens-beviljades/

[28] Seahorse week SeaHorse Week ry. Viitattu 4.8.2017.

[29] Hanko pride Hanko Pride. Viitattu 4.8.2017.

[30] Hangon tapahtumat Hangon kaupunki. Viitattu 4.5.2018.

[31] Hangon Elokuvajuhlat Olympian Ystävät ry. Viitattu 4.8.2017.

[32] Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 51. Helsinki: Patakolmonen Ky.

[33] ttp://www.kaupunkiopas.com/kaupunki/Hanko/

[34] Kaupunginvaltuusto Hangon kaupunki. Viitattu 15.6.2016.

[35] Lakkautuivat kuntina maantieteellisesti 1940 (paitsi Petsamo), lakkautettiin hallintoyksikköinä 1948

[36] Muolaaseen liitettiin Kyyrölän kunta vuonna 1934

[37] Petsamon koillisosa luovutettiin 1940 (alue linjalle Kuavlajärven länsipuoli - Pieni Tšerdekaisi - Hukkalahti Maattivuonon Punaisessalahdessa, johon kuului myös Kalastajasaarennon luoteisosa ja Keskisaarennon suurempi osa, ilman edustan Heinäsaaria). Petsamo lakkautui kuntana maantieteellisesti 1944

[38] Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa ja jotka lakkautettiin 1948

[39] Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntiin 1948, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948

[naapuri-40] Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntaan/kuntiin 1946, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948

[41] Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa mutta kuntaa ei lakkautettu 1948

[42] Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin 1947

[Hanko-43] Hangon vuokra-aluetta 1940-1944 (palautui käytännössä 1941)

[Porkkala-44] Porkkalan vuokra-aluetta 1944-1956

[Degerby-45] Liitettiin naapurikuntaan 1946 (vuokra-alueella ollut osa käytännössä 1957)

搜尋此網誌