Yksityisoikeus Jaottelu | Lähteet | Navigointivalikko

Yksityisoikeus


FinanssioikeusHallinto-oikeusKansainvälinen oikeusProsessioikeusRikosoikeusValtiosääntöoikeusKansainvälinen yksityisoikeusKauppaoikeusPerhe-jäämistöoikeusTyöoikeusUrheiluoikeusVarallisuusoikeusYmpäristöoikeusEurooppaoikeusLääkintä-bio-oikeusOikeuden ja sukupuolen tutkimusOikeushistoriaOikeusinformatiikkaOikeussosiologiaOikeustaloustiedeOikeusteoriaoikeustieteenoikeudenalaoikeussuhteetjulkisoikeusjulkisyhteisöjenjulkisen vallansynonyyminäoikeuskeinotoikeusseuraamuksetvahingonkorvaussopimuksen purkurangaistuksiatoimiluvansopimusjulkiset palvelutlainsäädännönsystematiikkaatuomioistuinhallintotuomioistuimetmaatalousoikeuslääkintäoikeusympäristöoikeusnormistonpohjoismaiseenoikeusjärjestyksenoikeussäännösten





Yksityisoikeus, ”siviilioikeus” on oikeustieteen tutkima oikeudenala, jonka mielenkiinnon kohteena ovat yksityishenkilöiden väliset oikeussuhteet.[1] Sille rinnakkainen oikeudenala on julkisoikeus, joka sääntelee julkisyhteisöjen toimintaa julkisen vallan haltijoina. Näiden kahden perinteinen jyrkkä ero on kaventunut ja oikeudenalat ovat lähentyneet toisiaan.[2] Siviilioikeus-nimitystä käytetään usein yksityisoikeuden synonyyminä. Toisaalta siviilioikeudella tarkoitetaan yleistä yksityisoikeutta, joka on vain yksityisoikeuden osa.[3]


Yksityisoikeutta ja julkisoikeutta erottaa useampi tekijä. Julkisoikeus sääntelee oikeussuhteita, joissa yhtenä osapuolena on julkisyhteisö. Yksityisoikeuden lähtökohtana on yksityisten etujen kunnioittaminen yhteisten etujen sijaan. Oikeudenalojen oikeuskeinot ja oikeusseuraamukset ovat erilaiset. Yksityisoikeudellisia seuraamuksia ovat esimerkiksi vahingonkorvaus ja sopimuksen purku, kun taas julkisoikeudessa käytetään rangaistuksia ja vaikkapa toimiluvan peruuttamista. Näitä kahta oikeudenalaa erottaa myös historiallinen perinne sekä niiden käyttämät erilaiset käsitteet ja periaatteet. Tyypillisesti sopimus kuuluu yksityisoikeuteen ja julkiset palvelut julkisoikeuteen.[4] Jaottelu ei koske vain lainsäädännön systematiikkaa, vaan jako on perustana myös tuomioistuinlaitoksen toiminnalle. Yksityisoikeuteen liittyvät asiat käsittelee yleinen tuomioistuin, kun taas julkisoikeudellisia oikeussuhteita ratkovat hallintotuomioistuimet.[5]


On myös oikeudenaloja, jotka eivät sijoitu julkisoikeuteen eivätkä yksityisoikeuteen, koska niiden normiaines on peräisin kummaltakin alueelta. Tällaisia ovat maatalousoikeus, lääkintäoikeus ja osittain myös ympäristöoikeus. Uusien oikeudenalojen muodostuminen on haaste perinteiselle jaottelulle. Jaottelua ei myöskään vakiinnuta normiston tarkastelu toiminnallisissa yhteyksissään.[6]



Jaottelu |


Jaottelu voidaan tehdä usealla eri tavalla,[7] mutta perinteisesti yksityisoikeus on jaettu erityiseen ja yleiseen yksityisoikeuteen. Jako on sopimuksenvarainen ja perustuu pohjoismaiseen oikeusperinteeseen. Jaon lähtökohtana on Saksassa 1800-luvulla syntynyt tapa erotella käsitteet toisistaan. Nykyään jaolla on melko vähän merkitystä. Yleisesti katsoen oikeudenalajaottelu on tarpeellinen varsinkin opetuskäytössä, jotta ihminen pystyy ottamaan haltuunsa laajan normiston.[3] Jaottelun avulla voidaan osoittaa oikeusjärjestyksen yleisiä periaatteita, jolloin yksittäisten oikeussäännösten soveltaminen on vaivattomampaa.[5]


Yksityisoikeus on perinteisesti jaettu


  • yleiseen yksityisoikeuteen eli varsinaiseen siviilioikeuteen sekä

  • erityiseen yksityisoikeuteen.

Yleinen yksityisoikeus jaetaan seuraavasti:


  • Henkilöoikeus


  • Varallisuusoikeus (katso jakoa alla)

  • Perheoikeus

  • Jäämistöoikeus

Erityiseen yksityisoikeuteen kuuluvat:


  • Ympäristöoikeus

  • Kauppaoikeus

  • Työoikeus


  • Markkinaoikeus (mm. osittain immateriaalioikeus)

Yleiseen yksityisoikeuteen kuuluva varallisuusoikeus jaetaan lisäksi seuraavasti:


  • Esineoikeus

  • Velvoiteoikeus

  • Immateriaalioikeus


Lähteet |



  1. Factum, Weilin+Göös 2003–2005.


  2. Pekka Timonen (toimittanut): Johdatus Suomen oikeusjärjestelmään. Nide 1. Yksityisoikeus, Kauppakaari 1999, ISBN 952-14-0000-5.


  3. ab Timonen s. 118.


  4. Timonen s. 109–110.


  5. ab Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa I palsta 735.


  6. Encyclopædia iuridica fennica, osa VII palsta 638.


  7. Encyclopædia iuridica fennica, osa I palsta 736.







Popular posts from this blog

Quoting Keynes in a lectureIs differentiated instruction permitted by universities?How to make students learn prerequisitesUnsatisfactory Instructor Evaluations: balancing of expectations of engineering studentsWhat is the difference between a “statistician”, “applied statistician”, and an academic applying advanced stats within their field?Listing in reference section, but not quotingHow to efficiently use time while preparing for a class?Graduate Admissions: Teaching Emphasisstrategies for sharing teaching information with universities I don't personally have contacts withIs there an efficient way to give a large class of students feedback about their assignments?Is it unreasonable to expect students to read the lecture notes before attending the first class?

Rank groups within a grouped sequence of TRUE/FALSE and NAGrouping functions (tapply, by, aggregate) and the *apply familyCharacters counting and subletting specific patternsWhat is the purpose of setting a key in data.table?data.table vs dplyr: can one do something well the other can't or does poorly?how to make a bar plot for a list of dataframes?How to group by unique values in a list in RPandas - Alternative to rank() function that gives unique ordinal ranks for a columnRank within group in for loop in RData transformation: from dyadic to observational data in RGetting map from purrr to work with paste0

Are all passive ability checks floors for active ability checks?Does passive perception supersede active perception?Which skills can be used passively?Active Opposition with Free-Form Professions in Fate5E Trap/Ambush/Stealth Mechanics VS Passive Perception ConfusionInteraction between perception and stealth in obscured conditionsHow does Keen Sight affect Passive Perception?Are all d20 rolls either attacks, saves or ability checks?Can players declare that they are making a specific ability check?Can I see a Hidden creature that is not obscured at all?Can a Stealth check ever be made passively?Is this alternate version of the Observant feat balanced?What is the minimum amount of skill points per HD?