Taidesäätiö Merita Lähteet | Kirjallisuutta | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoApurahatKokoelmaAnu KehusmaaTaidesäätiö Merita

Suomalaiset taidekokoelmatSuomalaiset säätiöt


NordeansäätiöSuomen taiteen kultakaudenMerita PankinKansallis-Osake-PankinSuomen YhdyspankinSTS-PankinHelsingin OsakepankinSuomen Teollisuuspankinavokonttorienpop upAleksanterinkadullaRobert Wilhelm EkmaninAkseli Gallen-KallelanHelene SchjerfbeckinEllen ThesleffinPekka HalosenTove JanssoninJuhana BlomstedtinErnst Mether-BorgströminSam Vannin





Taidesäätiö Merita on pankkikonserni Nordean vuonna 2002 perustama yleishyödyllinen säätiö, jonka tehtävä on huolehtia Nordean suomalaisten edeltäjäpankkien keräämistä taidekokoelmista. Taidesäätiö Meritan kokoelma koostuu lähinnä Suomen taiteen kultakauden teoksista, mutta mukana on myös suomalaisten nykytaiteilijoiden teoksia 1950-luvulta 1980-luvulle. Kokoelmaan kuuluvat Merita Pankin, Kansallis-Osake-Pankin, Suomen Yhdyspankin, STS-Pankin, Helsingin Osakepankin ja Suomen Teollisuuspankin keräämien taidekokoelmien merkittävimmät teokset. Kokoelman ylläpidon ohella säätiö myöntää apurahoja suomalaisen taiteen tukemikseksi[1].


Tällä hetkellä Taidesäätiö Meritan pysyvä kokoelma käsittää 1 038 taideteosta, joka on murto-osa Nordean aikanaan yli 10 000 teosta käsittäneistä kokoelmista. Yhtiö päätti luopua taideteoksistaan, koska pankkikonttorien lakkauttamisen ja avokonttorien yleistymisen vuoksi niitä oli entistä hankalampaa pitää esillä sen omissa tiloissa. Nordea lahjoitti säätiölle sen perustamisen yhteydessä vuonna 2002 noin 500 suomalaisen kulttuuriperinnön kannalta tärkeäksi katsottua taideteosta pankkien kokoelmista. Vuonna 2011 taidesäätiö osti Nordealta kaikki pankin jäljellä olleet suomalaiset taidekokoelmat, jotka käsittivät noin 7 000 teosta. Kauppahintaa ei julkistettu. Näistä teoksista noin 250 liitettiin säätiön pysyvään kokoelmaan. Jäljelle jääneistä yli 6 000 myytiin kauppaa seuranneiden kolmen ja puolen vuoden aikana, pääosin säätiön Helsinkiin perustamassa pop up -myymälässä. Taiteen myyntiprojekti päättyi vuoden 2015 lopussa. Taidesäätiön Meritan esimerkki on innoittanut 2000-luvulla myös monia muita suomalaisia suuryrityksiä säätiöimään taidekokoelmiaan.[2]


Taidesäätiö Meritan taideteoksiin on mahdollista tutustua etukäteen tilattavalla maksullisisella ryhmäkäynnillä Nordealle kuuluvassa Suomen Yhdyspankin vanhassa pankkisalissa Helsingin Aleksanterinkadulla. Siellä on esillä otos säätiön kokoelman Suomen taiteen kultakauden teoksista. Näyttely vaihdetaan vuosittain.[2] Kokoelman tunnetuimpia yksittäisiä teoksia ovat muun muassa Robert Wilhelm Ekmanin Sunnuntaiaamu talonpoikaistuvassa (1857), Akseli Gallen-Kallelan Purren valitus (1907) ja C. G. Mannerheimin muotokuva (1929), Helene Schjerfbeckin Linköpingin vankilan ovella vuonna 1600 (1882) ja Hiljaisuus (1907), Ellen Thesleffin Ihmisiä luonnossa (1911), Pekka Halosen Maaliskuu (1911), Tove Janssonin Fantasia (1954), Juhana Blomstedtin Dialogi (1967), Ernst Mether-Borgströmin Taivaan tikkaat (1968) sekä Sam Vannin Ekspansio (1980). Säätiö myös lainaa teoksiaan museoille.[3]


Säätiön asiamiehenä toimii FM, taidekonservaattori Anu Kehusmaa.[4]



Lähteet |



  1. Apurahat


  2. ab Jonna Vuokola: Seinät loppuivat taiteelta, Arvopaperi elokuu 2015, s. 38–40.


  3. Kokoelma Taidesäätiö Merita. Viitattu 1.8.2017.


  4. Anu Kehusmaa



Kirjallisuutta |



  • Kaksi vuosisataa suomalaista kuvataidetta – Taidesäätiön Meritan kokoelma (toim. Jarmo Laiho ym.). Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1046. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2005. ISBN 951-746-744-3


Aiheesta muualla |



  • Commons-logo.svg Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Taidesäätiö Merita Wikimedia Commonsissa
  • Taidesäätiö Merita

Popular posts from this blog

Quoting Keynes in a lectureIs differentiated instruction permitted by universities?How to make students learn prerequisitesUnsatisfactory Instructor Evaluations: balancing of expectations of engineering studentsWhat is the difference between a “statistician”, “applied statistician”, and an academic applying advanced stats within their field?Listing in reference section, but not quotingHow to efficiently use time while preparing for a class?Graduate Admissions: Teaching Emphasisstrategies for sharing teaching information with universities I don't personally have contacts withIs there an efficient way to give a large class of students feedback about their assignments?Is it unreasonable to expect students to read the lecture notes before attending the first class?

Rank groups within a grouped sequence of TRUE/FALSE and NAGrouping functions (tapply, by, aggregate) and the *apply familyCharacters counting and subletting specific patternsWhat is the purpose of setting a key in data.table?data.table vs dplyr: can one do something well the other can't or does poorly?how to make a bar plot for a list of dataframes?How to group by unique values in a list in RPandas - Alternative to rank() function that gives unique ordinal ranks for a columnRank within group in for loop in RData transformation: from dyadic to observational data in RGetting map from purrr to work with paste0

Are all passive ability checks floors for active ability checks?Does passive perception supersede active perception?Which skills can be used passively?Active Opposition with Free-Form Professions in Fate5E Trap/Ambush/Stealth Mechanics VS Passive Perception ConfusionInteraction between perception and stealth in obscured conditionsHow does Keen Sight affect Passive Perception?Are all d20 rolls either attacks, saves or ability checks?Can players declare that they are making a specific ability check?Can I see a Hidden creature that is not obscured at all?Can a Stealth check ever be made passively?Is this alternate version of the Observant feat balanced?What is the minimum amount of skill points per HD?