Leppälovimittari Sisällysluettelo Koko ja ulkonäkö | Levinneisyys ja lentoaika | Elinympäristö ja elintavat | Ravintokasvi | Lähteet | NavigointivalikkoInfobox OKNimi-testi OK
Lovimittarit
Leppälovimittari CommonsissaKaukasukselleOulunlepillä
Leppälovimittari | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
Yläheimo: | Mittarimaiset Geometroidea |
Heimo: | Mittarit Geometridae |
Alaheimo: | Lovimittarit Ennominae |
Suku: | Ennomos |
Laji: | alniarius |
Kaksiosainen nimi | |
Ennomos alniarius | |
Synonyymit | |
| |
Katso myös | |
Leppälovimittari Commonsissa | |
Infobox OKNimi-testi OK |
Leppälovimittari (Ennomos alniarius) on kellertävä, loppukesän ja syksyn mittariperhoslaji.
Sisällysluettelo
1 Koko ja ulkonäkö
2 Levinneisyys ja lentoaika
3 Elinympäristö ja elintavat
4 Ravintokasvi
5 Lähteet
Koko ja ulkonäkö |
Leppälovimittari on yksi monista kuollutta lehteä jäljittelevistä perhosista. Se eroaa kuitenkin selvästi muista samankaltaisista lajeista keskiruumin räikeänkeltaisen karvotuksen perustella. Siipien pohjaväri on kellanruskea, ja etusiiven poikki kulkee kaksi tummanruskeaa poikkiviirua, takasiivessä viiruja on yksi. Viirujen väliin jää tumma, siiven poikki suuntautuva keskitäplä, joka on takasiivessä melko laaja ja sulautuu usein poikkiviiruun. Siivillä on lisäksi pienempien tummanruskeiden pisteiden muodostamaa kirjailua, ja siipien ulkosyrjä on selvästi mutkitteleva ja muuta siipeä tummempi. Siipiväli on 36–43 mm.[1][2][3]
Lepäävä perhonen pitää siipiään päiväperhosmaisesti koholla ruumiin yläpuolella, ei kuitenkaan aivan yhdessä, mikä voimistaa vaikutelmaa käpristyneestä lehdestä.
Levinneisyys ja lentoaika |
Levinneisyydeltään eurooppalainen perhonen, joka esiintyy idässä Kaukasukselle asti.[3] Suomessa leppälovimittari on sukunsa selvästi yleisin laji, ja sitä tavataan rannikkoa pitkin Oulun korkeudelle saakka, mutta sisämaassa levinneisyys jää etelään. Perhoset aloittavat lentonsa elokuun keskivaiheilla ja lento jatkuu syyskuun lopulle.[4]
Elinympäristö ja elintavat |
Leppälovimittari on lehtimetsien, metsänreunojen, puistojen ja puutarhojen laji, joka voi olla paikoitellen hyvinkin runsaslukuinen. Perhoset lentävät yöllä ja koiras tulee helposti valolle. Naaras ei ilmeisesti juuri liiku ja niitä tavataan harvoin. Täysikasvuisena toukka koteloituu yhteensitomiensa lehtien väliin. Muna on talvehtiva elämänvaihe.[3]
Ravintokasvi |
Toukka elää pääasiassa lepillä (Alnus), mutta syö myös muita lehtipuita.
Lähteet |
↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/e/ennomos_alniaria.html
↑ http://ukmoths.org.uk/show.php?bf=1913
↑ abc Mikkola K, Jalas I, Peltonen O. 1989. Suomen perhoset. Mittarit 2. Recallmed Oy. Suomen Perhostutkijain Seura. Hangon Kirjapaino. ISBN 951-9221-23-9
↑ http://www.insects.fi/Lepidoptera/Geometridae/Ennomos/alniarius/Ennomos%20alniarius.htm