Turun Suomalainen Säästöpankki Sisällysluettelo Historiaa | Kansallis-Osake-Pankille siirtyneet konttorit | Osuuspankeille siirtyneet konttorit | Suomen Yhdyspankille siirtyneet konttorit | Lähteet | Kirjallisuutta | NavigointivalikkoTurun Suomalainen Säästöpankki 1904–1992Turun Suomalainen Säästopankki

SäästöpankitTurun historia


Turussasäästöpankkiruotsinkielistensuomalaiskansalliseen liikkeeseenTurun KansalliseuraTurun Kansallisen KirjakaupanTurun suomalaisen yhteiskoulunTurun SäästöpankinOuluunHelsingin Suomalainen SäästöpankkiViipurin Suomalainen SäästöpankkiHovioikeudenneuvosValde von HellensinJ. V. FalckmarkankamreeriAlbert RichardtsoninErik BryggmanAarne EhojokiottolainausSäästöpankkien Keskus-Osake-PankinSuomen sisällissotaTurun Työväen SäästöpankkikultakannastaKarunaanSauvoonRaisioonParaisillePiikkiöönLiedon SäästöpankkiSuomen SäästöpankinKansallis-Osake-PankinosuuspankkienSuomen Yhdyspankin







TSSP:n logo vuodelta 1961.




Pääkonttori 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa.




Vanhan TSSP:n pääkonttorin tiloissa toimii nyt Nordea.


Turun Suomalainen Säästöpankki (TSSP) oli Turussa ja lähikunnissa vuosina 1904–1992 toiminut säästöpankki. Vuonna 1975 se oli ottolainauksella mitattuna Suomen kolmanneksi suurin säästöpankki.[1]




Sisällysluettelo





  • 1 Historiaa


  • 2 Kansallis-Osake-Pankille siirtyneet konttorit


  • 3 Osuuspankeille siirtyneet konttorit


  • 4 Suomen Yhdyspankille siirtyneet konttorit


  • 5 Lähteet


  • 6 Kirjallisuutta




Historiaa |


Pankin synty liittyy ruotsinkielisten hallitsemilla alueilla 1800-luvun lopulla syntyneeseen suomalaiskansalliseen liikkeeseen. Turussa sen keskeinen toimija oli Turun Kansalliseura, joka perusti kaupunkiin muun muassa Turun Kansallisen Kirjakaupan 1899 ja Turun suomalaisen yhteiskoulun. Seuraavaksi se ryhtyi puuhaamaan suomenkielistä säästöpankkia Turun Säästöpankin rinnalle. Vähän aiemmin oli jo perustettu Ouluun säästöpankki Sampo 1891, Helsingin Suomalainen Säästöpankki 1901 ja Viipurin Suomalainen Säästöpankki 1902. Vuonna 1904 aloittanut Turun Suomalainen Säästöpankki oli siis neljäs ”suomalainen säästöpankki”.[1]


Hovioikeudenneuvos Valde von Hellensin sanotaan tuoneen pankkiajatuksen Kansallisseuraan, jossa sitä lähti kehittämään viisimiehinen toimikunta puheenjohtajanaan hovioikeudenneuvos J. V. Falck. Listakeräyksellä saatiin kokoon 15 900 markan peruspääoma, joka täytti säästöpankkiasetuksen määräykset.[1]


Avajaispäivänä 82 asiakasta kävi tekemässä talletuksensa pankkiin, ja vähän myöhemmin pankista annettiin ensimmäinen laina. Aluksi vain pari tuntia päivässä auki ollutta pankkia hoitivat sivutoimenaan hovioikeuden kanneviskaali August Sunell ja kirjanpitäjä Urho Costiander. Vuonna 1910 pankille nimitettiin vakituinen kamreeri.[1]


Itä-Hämeenkadulta alkanut toiminta siirtyi 1905 keskemmälle, Kauppiaskatu neljään. Vuonna 1908 pankki osti pakkohuutokaupassa kiinteistön Kauppiaskadun ja Venäjänkirkkokadun (nykyisen Yliopistonkadun) kulmasta, johon nousi ensimmäinen oma pankkirakennus vuonna 1910.[1] Nykyinen tontin rakennus on alun perin Albert Richardtsonin piirtämä kivitalo vuodelta 1926, jota ovat sittemmin korottaneet ja modernisoineet kauas alkuperäisasusta Erik Bryggman ja Aarne Ehojoki.[2]


Turun Suomalaisen Säästöpankin ottolainaus kasvoi voimakkaasti kolmena ensimmäisenä toimintavuotena, minkä jälkeen kasvu hidastui. Lainoja pankki myönsi pääasiassa turkulaisia kiinteistövakuuksia vastaan. Pankki liittyi vuonna 1906 perustettuihin Suomen Säästöpankkien valtuuskuntaan ja Suomen Säästöpankkiyhdistykseen sekä vuonna 1908 perustetun Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin osakkaaksi.[1]


Vuonna 1918 käyty Suomen sisällissota ei aluksi vaikuttanut pankin toimintaan, vaikka kaupunki oli punaisten hallinnassa. Pian kuitenkin lama johti korkojen nostoon ja vaikeutti pankin toimintaa, kunnes tilanne parani 1920-luvun puolivälissä. Uuden torinkulman toimitalon myötä pankin henkilökunnan määrä kasvoi 1920-luvulla neljästä kahdeksaan, ja pankki nousi Suomen kymmenen suurimman säästöpankin joukkoon. Se oli pienempi kuin tuolloin jo satavuotias Turun Säästöpankki, mutta suurempi kuin vuonna 1914 perustettu Turun Työväen Säästöpankki.[1]


Uusi säästöpankkilaki vuonna 1919 toi säästöpankit pitkälti samaan asemaan kuin liikepankit. 1920- ja 1930-lukujen vaihteen pula-ajasta ja kultakannasta luopumisen aiheuttamasta talletuspaosta 1931 Turun Suomalainen Säästöpankki selviytyi varsin hyvin. Se meni mukaan ottolainauksen maksimikoron määrittävään korkosopimukseen, jonka rahalaitokset tekivät julkisen vallan painostamana 1931. Vuosikymmenen loppu oli taloudellisesti hyvää aikaa. Talletusten määrällä mitattuna Turun Suomalainen Säästöpankki oli vuoteen 1940 mennessä kasvanut Suomen kuudenneksi suurimmaksi säästöpankiksi, kun se kymmenen vuotta aikaisemmin oli ollut kahdeksas.[1]


1950-luvun puolivälissä Turun Suomalainen Säästöpankki oli jo maan neljänneksi suurin, ja ohitti Turun Säästöpankin. Vuonna 1975 se oli ottolainauksella mitattuna jo Suomen kolmanneksi suurin säästöpankki ja 1978 kaikista Suomen pankeista yhdestoista.[1]


Sivukonttoriverkon laajentaminen alkoi 1950-luvun puolivälissä.
Niitä syntyi 1960-luvun puoliväliin mennessä Turun kaupunginosien lisäksi Karunaan, Sauvoon, Raisioon, Paraisille ja Piikkiöön, osin ympäristön säästöpankkien fuusioiduttua Turun Suomalaisen kanssa. 1990-luvulle tultaessa miltei kaikki lähikuntien säästöpankit olivat liittyneet siihen.[1] Vain Liedon Säästöpankki jäi jäljelle, ja se hoitaakin nykyisin säästöpankkitoimintaa Turun seudulla.


Vuonna 1992 Turun Suomalaisesta Säästöpankista tuli Suomen Säästöpankin (SSP) Turun suomalainen säästöpankkialue. Vuonna 1993 kilpailijapankit ostivat SSP Oy:n, ja konttoriverkosto jaettiin Kansallis-Osake-Pankin, osuuspankkien ja Suomen Yhdyspankin kesken.[1]



Kansallis-Osake-Pankille siirtyneet konttorit |


[1]






  • Alastaro

  • Alastaro, Virttaa


  • Kaarina, Piispanristi

  • Karinainen

  • Loimaa

  • Naantali


  • Turku, Hannunniittu

  • Turku, Humalisto

  • Turku, Kauppatori

  • Turku, Kupittaa



  • Turku, Kärsämäki

  • Turku, Länsikeskus

  • Turku, Martti

  • Turku, Paattinen

  • Turku, Patteri

  • Turku, Peltola

  • Turku, Tortinmäki

  • Turku, Vasaramäki

  • Turku, Yrityspankki TSSP



Osuuspankeille siirtyneet konttorit |


[1]







  • Askainen

  • Aura

  • Lemu

  • Loimaa, Kojonkulma


  • Loimaan kunta, Hirvikoski

  • Loimaan kunta, Metsämaa

  • Masku

  • Mellilä

  • Merimasku



  • Mynämäki

  • Mynämäki, Karjala

  • Nousiainen

  • Oripää

  • Paimio

  • Piikkiö


  • Pöytyä, kirkonkylä


  • Pöytyä, Riihikoski

  • Rusko



  • Rymättylä

  • Rymättylä, Röölä

  • Sauvo

  • Tarvasjoki

  • Vahto

  • Vampula

  • Vampula, Kukonharja

  • Vampula, Rutava

  • Yläne



Suomen Yhdyspankille siirtyneet konttorit |


[1]


  • Raisio


Lähteet |



  1. abcdefghijklmn Luoma-Aho, Jarmo: Turun Suomalainen Säästöpankki 1904–1992, Elinkeinoelämän keskusarkisto 1995. Viitattu 17.8.2014.


  2. Turun Suomalainen Säästopankki, Nostalgiapläjäys: Turun kauppatorin puretut talot, Julius Murtojärvi 2011. Viitattu 17.8.2014.



Kirjallisuutta |


  • Mikko Ossa: Turun Suomalainen Säästöpankki 75 vuotta: 1904–1979. Turun Suomalainen Säästöpankki 1979.

  • Einar W. Juva: Turun Suomalaisen Säästöpankin kuudes vuosikymmen. Turun Suomalainen Säästöpankki 1964.

  • Einar W. Juva: Turun Suomalainen Säästöpankki 1904-1954. Turun Suomalainen Säästöpankki 1954.


Popular posts from this blog

Rank groups within a grouped sequence of TRUE/FALSE and NAGrouping functions (tapply, by, aggregate) and the *apply familyCharacters counting and subletting specific patternsWhat is the purpose of setting a key in data.table?data.table vs dplyr: can one do something well the other can't or does poorly?how to make a bar plot for a list of dataframes?How to group by unique values in a list in RPandas - Alternative to rank() function that gives unique ordinal ranks for a columnRank within group in for loop in RData transformation: from dyadic to observational data in RGetting map from purrr to work with paste0

Are all passive ability checks floors for active ability checks?Does passive perception supersede active perception?Which skills can be used passively?Active Opposition with Free-Form Professions in Fate5E Trap/Ambush/Stealth Mechanics VS Passive Perception ConfusionInteraction between perception and stealth in obscured conditionsHow does Keen Sight affect Passive Perception?Are all d20 rolls either attacks, saves or ability checks?Can players declare that they are making a specific ability check?Can I see a Hidden creature that is not obscured at all?Can a Stealth check ever be made passively?Is this alternate version of the Observant feat balanced?What is the minimum amount of skill points per HD?

Quoting Keynes in a lectureIs differentiated instruction permitted by universities?How to make students learn prerequisitesUnsatisfactory Instructor Evaluations: balancing of expectations of engineering studentsWhat is the difference between a “statistician”, “applied statistician”, and an academic applying advanced stats within their field?Listing in reference section, but not quotingHow to efficiently use time while preparing for a class?Graduate Admissions: Teaching Emphasisstrategies for sharing teaching information with universities I don't personally have contacts withIs there an efficient way to give a large class of students feedback about their assignments?Is it unreasonable to expect students to read the lecture notes before attending the first class?