Turun Suomalainen Säästöpankki Sisällysluettelo Historiaa | Kansallis-Osake-Pankille siirtyneet konttorit | Osuuspankeille siirtyneet konttorit | Suomen Yhdyspankille siirtyneet konttorit | Lähteet | Kirjallisuutta | NavigointivalikkoTurun Suomalainen Säästöpankki 1904–1992Turun Suomalainen Säästopankki

SäästöpankitTurun historia


Turussasäästöpankkiruotsinkielistensuomalaiskansalliseen liikkeeseenTurun KansalliseuraTurun Kansallisen KirjakaupanTurun suomalaisen yhteiskoulunTurun SäästöpankinOuluunHelsingin Suomalainen SäästöpankkiViipurin Suomalainen SäästöpankkiHovioikeudenneuvosValde von HellensinJ. V. FalckmarkankamreeriAlbert RichardtsoninErik BryggmanAarne EhojokiottolainausSäästöpankkien Keskus-Osake-PankinSuomen sisällissotaTurun Työväen SäästöpankkikultakannastaKarunaanSauvoonRaisioonParaisillePiikkiöönLiedon SäästöpankkiSuomen SäästöpankinKansallis-Osake-PankinosuuspankkienSuomen Yhdyspankin







TSSP:n logo vuodelta 1961.




Pääkonttori 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa.




Vanhan TSSP:n pääkonttorin tiloissa toimii nyt Nordea.


Turun Suomalainen Säästöpankki (TSSP) oli Turussa ja lähikunnissa vuosina 1904–1992 toiminut säästöpankki. Vuonna 1975 se oli ottolainauksella mitattuna Suomen kolmanneksi suurin säästöpankki.[1]




Sisällysluettelo





  • 1 Historiaa


  • 2 Kansallis-Osake-Pankille siirtyneet konttorit


  • 3 Osuuspankeille siirtyneet konttorit


  • 4 Suomen Yhdyspankille siirtyneet konttorit


  • 5 Lähteet


  • 6 Kirjallisuutta




Historiaa |


Pankin synty liittyy ruotsinkielisten hallitsemilla alueilla 1800-luvun lopulla syntyneeseen suomalaiskansalliseen liikkeeseen. Turussa sen keskeinen toimija oli Turun Kansalliseura, joka perusti kaupunkiin muun muassa Turun Kansallisen Kirjakaupan 1899 ja Turun suomalaisen yhteiskoulun. Seuraavaksi se ryhtyi puuhaamaan suomenkielistä säästöpankkia Turun Säästöpankin rinnalle. Vähän aiemmin oli jo perustettu Ouluun säästöpankki Sampo 1891, Helsingin Suomalainen Säästöpankki 1901 ja Viipurin Suomalainen Säästöpankki 1902. Vuonna 1904 aloittanut Turun Suomalainen Säästöpankki oli siis neljäs ”suomalainen säästöpankki”.[1]


Hovioikeudenneuvos Valde von Hellensin sanotaan tuoneen pankkiajatuksen Kansallisseuraan, jossa sitä lähti kehittämään viisimiehinen toimikunta puheenjohtajanaan hovioikeudenneuvos J. V. Falck. Listakeräyksellä saatiin kokoon 15 900 markan peruspääoma, joka täytti säästöpankkiasetuksen määräykset.[1]


Avajaispäivänä 82 asiakasta kävi tekemässä talletuksensa pankkiin, ja vähän myöhemmin pankista annettiin ensimmäinen laina. Aluksi vain pari tuntia päivässä auki ollutta pankkia hoitivat sivutoimenaan hovioikeuden kanneviskaali August Sunell ja kirjanpitäjä Urho Costiander. Vuonna 1910 pankille nimitettiin vakituinen kamreeri.[1]


Itä-Hämeenkadulta alkanut toiminta siirtyi 1905 keskemmälle, Kauppiaskatu neljään. Vuonna 1908 pankki osti pakkohuutokaupassa kiinteistön Kauppiaskadun ja Venäjänkirkkokadun (nykyisen Yliopistonkadun) kulmasta, johon nousi ensimmäinen oma pankkirakennus vuonna 1910.[1] Nykyinen tontin rakennus on alun perin Albert Richardtsonin piirtämä kivitalo vuodelta 1926, jota ovat sittemmin korottaneet ja modernisoineet kauas alkuperäisasusta Erik Bryggman ja Aarne Ehojoki.[2]


Turun Suomalaisen Säästöpankin ottolainaus kasvoi voimakkaasti kolmena ensimmäisenä toimintavuotena, minkä jälkeen kasvu hidastui. Lainoja pankki myönsi pääasiassa turkulaisia kiinteistövakuuksia vastaan. Pankki liittyi vuonna 1906 perustettuihin Suomen Säästöpankkien valtuuskuntaan ja Suomen Säästöpankkiyhdistykseen sekä vuonna 1908 perustetun Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin osakkaaksi.[1]


Vuonna 1918 käyty Suomen sisällissota ei aluksi vaikuttanut pankin toimintaan, vaikka kaupunki oli punaisten hallinnassa. Pian kuitenkin lama johti korkojen nostoon ja vaikeutti pankin toimintaa, kunnes tilanne parani 1920-luvun puolivälissä. Uuden torinkulman toimitalon myötä pankin henkilökunnan määrä kasvoi 1920-luvulla neljästä kahdeksaan, ja pankki nousi Suomen kymmenen suurimman säästöpankin joukkoon. Se oli pienempi kuin tuolloin jo satavuotias Turun Säästöpankki, mutta suurempi kuin vuonna 1914 perustettu Turun Työväen Säästöpankki.[1]


Uusi säästöpankkilaki vuonna 1919 toi säästöpankit pitkälti samaan asemaan kuin liikepankit. 1920- ja 1930-lukujen vaihteen pula-ajasta ja kultakannasta luopumisen aiheuttamasta talletuspaosta 1931 Turun Suomalainen Säästöpankki selviytyi varsin hyvin. Se meni mukaan ottolainauksen maksimikoron määrittävään korkosopimukseen, jonka rahalaitokset tekivät julkisen vallan painostamana 1931. Vuosikymmenen loppu oli taloudellisesti hyvää aikaa. Talletusten määrällä mitattuna Turun Suomalainen Säästöpankki oli vuoteen 1940 mennessä kasvanut Suomen kuudenneksi suurimmaksi säästöpankiksi, kun se kymmenen vuotta aikaisemmin oli ollut kahdeksas.[1]


1950-luvun puolivälissä Turun Suomalainen Säästöpankki oli jo maan neljänneksi suurin, ja ohitti Turun Säästöpankin. Vuonna 1975 se oli ottolainauksella mitattuna jo Suomen kolmanneksi suurin säästöpankki ja 1978 kaikista Suomen pankeista yhdestoista.[1]


Sivukonttoriverkon laajentaminen alkoi 1950-luvun puolivälissä.
Niitä syntyi 1960-luvun puoliväliin mennessä Turun kaupunginosien lisäksi Karunaan, Sauvoon, Raisioon, Paraisille ja Piikkiöön, osin ympäristön säästöpankkien fuusioiduttua Turun Suomalaisen kanssa. 1990-luvulle tultaessa miltei kaikki lähikuntien säästöpankit olivat liittyneet siihen.[1] Vain Liedon Säästöpankki jäi jäljelle, ja se hoitaakin nykyisin säästöpankkitoimintaa Turun seudulla.


Vuonna 1992 Turun Suomalaisesta Säästöpankista tuli Suomen Säästöpankin (SSP) Turun suomalainen säästöpankkialue. Vuonna 1993 kilpailijapankit ostivat SSP Oy:n, ja konttoriverkosto jaettiin Kansallis-Osake-Pankin, osuuspankkien ja Suomen Yhdyspankin kesken.[1]



Kansallis-Osake-Pankille siirtyneet konttorit |


[1]






  • Alastaro

  • Alastaro, Virttaa


  • Kaarina, Piispanristi

  • Karinainen

  • Loimaa

  • Naantali


  • Turku, Hannunniittu

  • Turku, Humalisto

  • Turku, Kauppatori

  • Turku, Kupittaa



  • Turku, Kärsämäki

  • Turku, Länsikeskus

  • Turku, Martti

  • Turku, Paattinen

  • Turku, Patteri

  • Turku, Peltola

  • Turku, Tortinmäki

  • Turku, Vasaramäki

  • Turku, Yrityspankki TSSP



Osuuspankeille siirtyneet konttorit |


[1]







  • Askainen

  • Aura

  • Lemu

  • Loimaa, Kojonkulma


  • Loimaan kunta, Hirvikoski

  • Loimaan kunta, Metsämaa

  • Masku

  • Mellilä

  • Merimasku



  • Mynämäki

  • Mynämäki, Karjala

  • Nousiainen

  • Oripää

  • Paimio

  • Piikkiö


  • Pöytyä, kirkonkylä


  • Pöytyä, Riihikoski

  • Rusko



  • Rymättylä

  • Rymättylä, Röölä

  • Sauvo

  • Tarvasjoki

  • Vahto

  • Vampula

  • Vampula, Kukonharja

  • Vampula, Rutava

  • Yläne



Suomen Yhdyspankille siirtyneet konttorit |


[1]


  • Raisio


Lähteet |



  1. ↑ abcdefghijklmn Luoma-Aho, Jarmo: Turun Suomalainen Säästöpankki 1904–1992, Elinkeinoelämän keskusarkisto 1995. Viitattu 17.8.2014.


  2. ↑ Turun Suomalainen Säästopankki, Nostalgiapläjäys: Turun kauppatorin puretut talot, Julius Murtojärvi 2011. Viitattu 17.8.2014.



Kirjallisuutta |


  • Mikko Ossa: Turun Suomalainen Säästöpankki 75 vuotta: 1904–1979. Turun Suomalainen Säästöpankki 1979.

  • Einar W. Juva: Turun Suomalaisen Säästöpankin kuudes vuosikymmen. Turun Suomalainen Säästöpankki 1964.

  • Einar W. Juva: Turun Suomalainen Säästöpankki 1904-1954. Turun Suomalainen Säästöpankki 1954.


-

Popular posts from this blog

Adding axes to figuresAdding axes labels to LaTeX figuresLaTeX equivalent of ConTeXt buffersRotate a node but not its content: the case of the ellipse decorationHow to define the default vertical distance between nodes?TikZ scaling graphic and adjust node position and keep font sizeNumerical conditional within tikz keys?adding axes to shapesAlign axes across subfiguresAdding figures with a certain orderLine up nested tikz enviroments or how to get rid of themAdding axes labels to LaTeX figures

Image
Fear of getting stuck on one programming language / technology that is not used in my country Is there a single word describing earning money through any means? Why do we read the Megillah by night and by day? Pre-mixing cryogenic fuels and using only one fuel tank Is the U.S. Code copyrighted by the Government? Should I outline or discovery write my stories? What is this called? Old film camera viewer? Does the expansion of the universe explain why the universe doesn't collapse? Removing files under particular conditions (number of files, file age) Argument list too long when zipping large list of certain files in a folder When a Cleric spontaneously casts a Cure Light Wounds spell, will a Pearl of Power recover the original spell or Cure Light Wounds? Non-trope happy ending? Is it better practice to read straight from sheet music rather than memorize it? Do Legal Documents Require Signing In Standard Pen Colors? Does an advisor owe his/her student anyt
Read more

Luettelo Yhdysvaltain laivaston lentotukialuksista Lähteet | Navigointivalikko

Image
Yhdysvaltain lentotukialuksetLuettelot YhdysvalloistaLuettelot laivoista Yhdysvaltain laivastonlentotukialuksetsaattuetukialuksetluettelossa Tämä on luettelo Yhdysvaltain laivaston lentotukialuksista , jossa on lueteltuna luokitukseltaan CV-, CVA-, CVB-, CVL- ja CVN-tyyppiset Yhdysvaltain laivaston lentotukialukset. Pienemmät saattuetukialukset on listattu erillisessä luettelossa. USS Enterprise (CV-6) USS Langley (CV-1), 1920, vaurioitui ilmahyökkäyksessä, upotettu 1942 Lexington-luokka [1] USS Lexington (CV-2), 1925, vaurioitui ilmahyökkäyksessä, upotettu 1942 USS Saratoga (CV-3), 1925, upotettu atomipommitestissä 1946 USS Ranger (CV-4), 1933, ensimmäinen alun alkaen lentotukialukseksi rakennettu Yhdysvaltain laivaston alus, poistettu käytöstä 1946 [2] Yorktown-luokka [3] USS Yorktown (CV-5), 1936, upposi Midwayn taistelun seurauksena 1942 USS Enterprise (CV-6), 1936, poistettu käytöstä 1947 USS Hornet (CV-8), 1940, japanilaisten upottama 1942 USS Wasp (CV-7), 1939, sukell
Read more

Gary (muusikko) Sisällysluettelo Historia | Rockin' High | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoInfobox OKTuomas "Gary" Keskinen Ancaran kitaristiksiProjekti Rockin' High

Image
Suomalaiset kitaristitSuomalaiset rockmuusikotVuonna 1980 syntyneet 18. syyskuuta1980LappajärvenTechnicolourNegativenAncaranJimmy WesterlundinUnirecordsinTechnicolourMondayNegativen Tuomas Keskinen Henkilötiedot Syntynyt 18. syyskuuta 1980 (ikä 38) Ammatti muusikko tuottaja säveltäjä Muusikko Taiteilijanimet Gary Tyylilajit rock Soittimet kitara Yhtyeet Technicolour Monday Ancara Negative Levy-yhtiöt EMI Warner Infobox OK Tuomas Mikael ”Gary” Keskinen (s. 18. syyskuuta 1980) on suomalainen kitaristi ja toimii nykyisin muusikkona freelancerina, sekä omassa Forte Silence yhtyeessä. Hänelle myönnettiin Lappajärven kulttuuripalkinto itsenäisyyspäivänä 2006. Keskinen soitti kitaraa myös Technicolour-yhtyeessä. Kevään ja kesän 2008 Keskinen toimi rockyhtye Negativen keikkakitaristina ja 2009 alusta lähtien Ancaran kitaristina. Ancara yhtyeessä Gary lopetti vuonna 2016. [1] . Gary omisti oman levy-yhtiön (Scandal Music Company), jonka artisteihin kuuluvat muun muassa Suomen eturivin Idols
Read more