Henrik Wrede Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoWrede, Henrik (K 1605)Wrede (1200 - )Henrik Wrede ja kuninkaan pelastuminen609

BaltiansaksalaisetAatelisetVuonna 1605 kuolleet


17. syyskuuta1605KirkholmLiivinmaabaltiansaksalainenratsumestariKirkholman taistelussaPuolan sodassaWrede af Elimäsaksalaista ritarikuntaahovijunkkariSalaspilsiäLiivinmaallaLatviassaKaarle IXGertrud von UngernillerälssimaaksiKymenlaaksostaElimäenPorvoonMäntsälänsäteriCarl Henrik WredeTurun lääninKristiinavapaaherralliseen





Tämä artikkeli käsittelee ratsumestari Henrik Wredeä. Agronomi, turvalaitoksen johtaja ja muistelmakirjailija Henrik Wredestä (1854–1929) on eri artikkeli.




Kirkholman taistelun muistomerkki. Taistelu käytiin 27. syyskuuta 1605 Kirkholmassa Liivinmaalla, eli nykyisen Salaspilsin lähistöllä Latviassa.




Wredes epitafi Björklingen kirkossa Uppsalassa.


Heinrich (Henrik) Wrede till Wredenhof (k. 17. syyskuuta 1605 Kirkholm, Liivinmaa)[1] oli Ruotsin armeijassa palvellut baltiansaksalainen ratsumestari, joka muistetaan lähinnä sankarillisesta kuolemastaan Kirkholman taistelussa Puolan sodassa. Hän on Ruotsin ja Suomen Wrede af Elimä -aatelissuvun kantaisä.


Wreden vanhemmat olivat baltiansaksalaiseen aatelissukuun kuulunut ja saksalaista ritarikuntaa palvellut liivinmaalainen hovijunkkari Caspar Wrede sekä Könna Henrichintytär von Kropp. Puolan ja Ruotsin sotiessa Liivinmaan omistuksesta Henrik Wrede pestautui 1600-luvun alussa Ruotsin ratsuväkeen ja kohosi pian ratsumestariksi. Syyskuussa 1605 hän osallistui Kirkholman taisteluun (lähellä nykyistä Salaspilsiä Liivinmaalla nykyisessä Latviassa), jossa Puolan ratsuväki löi helposti kuningas Kaarle IX:n henkilökohtaisesti johtamat ruotsalaiset. Kun hevonen ammuttiin kuninkaan alta ja hän uhkasi jäädä puolalaisen ratsuväen saartamaksi, paikalle osunut Wrede tarjosi hänelle oman ratsunsa. Kuningas onnistui sen avulla pakenemaan, mutta Wrede jäi ilman ratsuaan vihollisen ympäröimäksi ja sai surmansa. Kiitollisuuden osoituksena henkensä pelastamisesta Kaarle lahjoitti Wreden leskelle Gertrud von Ungernille ja heidän lapsilleen ikuisella omistusoikeudella rälssimaaksi Suomen Kymenlaaksosta lähes kokonaan niin sanotun Elimäen neljänneskunnan ja vielä lisämaita Porvoon ja Mäntsälän pitäjistä. Lahjoitukseen sisältyi oikeus perustaa säteri haluamaansa paikkaan kyseisillä mailla.[1][2] Wreden aatelissuku omistaa vielä tänäkin päivänä useita kyseisille maille perustamiaan kartanoita.


Henrik Wredellä oli kaksi poikaa, Casper ja Carl Henrik Wrede, joista jälkimmäisestä tuli myöhemmin Turun läänin maaherra. Kuningatar Kristiina korotti heidät molemmat vuonna 1654 vapaaherralliseen säätyyn palkkiona isänsä urotyöstä.[1]



Lähteet |



  1. abc Veli-Matti Syrjö: Wrede, Henrik (K 1605) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 12.2.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.


  2. Veli-Matti Autio: Wrede (1200 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 30.7.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.



Aiheesta muualla |



  • Henrik Wrede ja kuninkaan pelastuminen Ratsumestarin perintö: 400 vuotta Elimäen kartanohistoriaa.

Popular posts from this blog

Quoting Keynes in a lectureIs differentiated instruction permitted by universities?How to make students learn prerequisitesUnsatisfactory Instructor Evaluations: balancing of expectations of engineering studentsWhat is the difference between a “statistician”, “applied statistician”, and an academic applying advanced stats within their field?Listing in reference section, but not quotingHow to efficiently use time while preparing for a class?Graduate Admissions: Teaching Emphasisstrategies for sharing teaching information with universities I don't personally have contacts withIs there an efficient way to give a large class of students feedback about their assignments?Is it unreasonable to expect students to read the lecture notes before attending the first class?

Rank groups within a grouped sequence of TRUE/FALSE and NAGrouping functions (tapply, by, aggregate) and the *apply familyCharacters counting and subletting specific patternsWhat is the purpose of setting a key in data.table?data.table vs dplyr: can one do something well the other can't or does poorly?how to make a bar plot for a list of dataframes?How to group by unique values in a list in RPandas - Alternative to rank() function that gives unique ordinal ranks for a columnRank within group in for loop in RData transformation: from dyadic to observational data in RGetting map from purrr to work with paste0

Are all passive ability checks floors for active ability checks?Does passive perception supersede active perception?Which skills can be used passively?Active Opposition with Free-Form Professions in Fate5E Trap/Ambush/Stealth Mechanics VS Passive Perception ConfusionInteraction between perception and stealth in obscured conditionsHow does Keen Sight affect Passive Perception?Are all d20 rolls either attacks, saves or ability checks?Can players declare that they are making a specific ability check?Can I see a Hidden creature that is not obscured at all?Can a Stealth check ever be made passively?Is this alternate version of the Observant feat balanced?What is the minimum amount of skill points per HD?