Kyläsavikka Sisällysluettelo Ulkonäkö ja koko | Levinneisyys | Elinympäristö | Käyttö | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoInfobox OKNimi-testi OKDen virtuella floran: Bymålla (myös levinneisyyskartat)Kasviatlas 2011: Kyläsavikan levinneisyys SuomessaKasviatlas 2011: Kyläsavikan levinneisyys SuomessaITIS: Chenopodium urbicumUnited States Department of Agriculture (USDA): Chenopodium urbicumFlora of China: Chenopodium urbicum

Savikat


Wikispecies-logo.svgKyläsavikka WikispeciesissäCommons-logo.svgKyläsavikka CommonsissaEuroopassaKeski-AasiassarikkakasviSuomenVarsiLehdetKukintokukatIrlantiaIslantiaFennoskandianVenäjänPohjois-AmerikkaanUuteen-SeelantiinAhvenanmaallamuinaistulokasPohjanlahdentypensuosija


































Kyläsavikka

Kyläsavikka kuvattuna Johann Georg Sturmin teoksessa Deutschlands Flora in Abbildungen (1796).
Kyläsavikka kuvattuna Johann Georg Sturmin teoksessa Deutschlands Flora in Abbildungen (1796).
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:
Aitotumalliset Eucarya
Kunta:
Kasvit Plantae
Alakunta:
Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:
Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:
Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:
Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko:
Caryophyllales
Heimo:
Revonhäntäkasvit Amaranthaceae
Alaheimo:
Savikkakasvit Chenopodioideae
Suku:
Savikat Chenopodium
Laji:
urbicum
Kaksiosainen nimi

Chenopodium urbicum
L.


Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Kyläsavikka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kyläsavikka Commonsissa



Infobox OKNimi-testi OK

Kyläsavikka (Chenopodium urbicum) on yksivuotinen, lähinnä Euroopassa ja Keski-Aasiassa kasvava rikkakasvi. Laji on hävinnyt Suomen vakituisesta kasvilajistosta, mutta sitä tavataan yhä tulokkaana.




Sisällysluettelo





  • 1 Ulkonäkö ja koko


  • 2 Levinneisyys


  • 3 Elinympäristö


  • 4 Käyttö


  • 5 Lähteet

    • 5.1 Viitteet



  • 6 Aiheesta muualla




Ulkonäkö ja koko |


Kyläsavikka kasvaa 20–80 cm korkeaksi. Kasvi on useimmiten lähes kalju. Varsi on pysty, niukkahaarainen ja väriltään tavallisesti luonteenomaisen oliivinvihreä. Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on kasvin keskiosissa tavallisesti 3–10 cm pitkä, leveänpuikean kolmiomainen ja säännöllisen nirhahampainen. Kukinto on tähkämäinen ja pitkälti lehdetön. Kukinnon sykeröt ovat pieniä ja tiheitä. Itse kukat ovat vaatimattomat ja väriltään vihreitä. Kyläsavikka kukkii Suomessa heinä-syyskuussa. Pähkylä on kehän muodostaman hedelmäverhiön suojaama. Mustat siemenet ovat vaaka-asennossa, 1–1,2 mm pitkiä, ympärykseltään pyöreitä, tylppäreunaisia ja lähes sileitä.[1] Ne säilyttävät itävyytensä vuosikymmenien ajan.[2]



Levinneisyys |


Kyläsavikkaa tavataan kaikkialla Euroopassa Irlantia, Islantia sekä Fennoskandian ja Venäjän pohjoisosia lukuun ottamatta. Voimakkain kanta on Kaakkois-Euroopassa, mutta Pohjois- ja Keski-Euroopassa laji on voimakkaasti taantunut. Euroopan ulkopuolella lajia tavataan varsinkin Keski-Aasiassa. Ihmisen mukana se on levinnyt Pohjois-Amerikkaan ja Uuteen-Seelantiin.[3]


Suomessa kyläsavikka on levinneisyysalueensa äärirajoilla. Ahvenanmaalla se lienee ollut muinaistulokas, muualla maassa myöhempi tulokaslaji. Kyläsavikkaa on tavattu Suomesta pääasiassa Ahvenanmaalta ja Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Kymenlaakson rannikkoseuduilta. Joitain löytöjä tunnetaan myös sisämaasta ja Pohjanlahden rannikkokaupungeista. Kyläsavikka katosi vanhoilta kasvupaikoiltaan pääsääntöisesti 1950-luvulle tultaessa ja lajin vanha kanta on luokiteltu Suomesta hävinneeksi. Viime vuosikymmeninä kyläsavikasta on tehty muun muassa satamista ja ratapihoilta tulokaslöytöjä, jotka lienevät peräisin Venäjältä.[2][4]



Elinympäristö |


Muiden savikoiden tapaan myös kyläsavikka on typensuosija. Sitä tavattiin Suomessa entisaikaan rikkakasvina kylissä ja kaupungeissa karjasuojien laitamilla, komposteilla ja puutarhoissa. Näiltä perinteiseltä kasvupaikoiltaan laji on kadonnut pihojen ja puutarhojen siistiydyttyä ja viljelymenetelmien tehostuttua. Nykyään kyläsavikkaa voi tavata satunnaisena, etupäässä itäisenä tulokkaana myllyillä, kaatopaikoilla ja rautatieasemilla.[5][2]



Käyttö |


Kyläsavikkaa on käytetty toisinaan ravintona, esimerkiksi muhennoksissa.[3]



Lähteet |



  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

  • Uotila, Pertti: Kyläsavikka. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 121.


Viitteet |



  1. Retkeilykasvio 1998, s. 126–127, 129.


  2. abc Uotila 1997, s. 121.


  3. ab Den virtuella floran: Bymålla (myös levinneisyyskartat) Viitattu 26.2.2013. (ruotsiksi)


  4. Lampinen, R., Lahti, T. & Heikkinen, M. 2012: Kasviatlas 2011: Kyläsavikan levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Viitattu 26.2.2013.


  5. Retkeilykasvio 1998, s. 129.



Aiheesta muualla |


  • Kasviatlas 2011: Kyläsavikan levinneisyys Suomessa


  • ITIS: Chenopodium urbicum (englanniksi)


  • United States Department of Agriculture (USDA): Chenopodium urbicum (englanniksi)


  • Flora of China: Chenopodium urbicum (englanniksi)


Popular posts from this blog

Quoting Keynes in a lectureIs differentiated instruction permitted by universities?How to make students learn prerequisitesUnsatisfactory Instructor Evaluations: balancing of expectations of engineering studentsWhat is the difference between a “statistician”, “applied statistician”, and an academic applying advanced stats within their field?Listing in reference section, but not quotingHow to efficiently use time while preparing for a class?Graduate Admissions: Teaching Emphasisstrategies for sharing teaching information with universities I don't personally have contacts withIs there an efficient way to give a large class of students feedback about their assignments?Is it unreasonable to expect students to read the lecture notes before attending the first class?

Rank groups within a grouped sequence of TRUE/FALSE and NAGrouping functions (tapply, by, aggregate) and the *apply familyCharacters counting and subletting specific patternsWhat is the purpose of setting a key in data.table?data.table vs dplyr: can one do something well the other can't or does poorly?how to make a bar plot for a list of dataframes?How to group by unique values in a list in RPandas - Alternative to rank() function that gives unique ordinal ranks for a columnRank within group in for loop in RData transformation: from dyadic to observational data in RGetting map from purrr to work with paste0

Are all passive ability checks floors for active ability checks?Does passive perception supersede active perception?Which skills can be used passively?Active Opposition with Free-Form Professions in Fate5E Trap/Ambush/Stealth Mechanics VS Passive Perception ConfusionInteraction between perception and stealth in obscured conditionsHow does Keen Sight affect Passive Perception?Are all d20 rolls either attacks, saves or ability checks?Can players declare that they are making a specific ability check?Can I see a Hidden creature that is not obscured at all?Can a Stealth check ever be made passively?Is this alternate version of the Observant feat balanced?What is the minimum amount of skill points per HD?