Kalifornianmansikkapuu Sisällysluettelo Kuvaus | Levinneisyys | Elinympäristö | Käyttö | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoInfobox OKNimi-testi OKVirheellinen IUCN-arvoArbutus menziesiiPacific Madrone, Arbutus menziesiiArbutus menziesiiArbutus menziesiiONKI-ontologiapalvelu, KassuArbutus menziesiiArbutus menziesiiPacific Madrone, Arbutus menziesiiArbutus menziesii - Pursh.Laji.fi: Kalifornianmansikkapuu (Arbutus menziesii)ITIS: Arbutus menziesiiUnited States Department of Agriculture (USDA): Arbutus menziesiiDr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Arbutus menziesii

Lupaavat artikkelitKanervakasvit


Wikispecies-logo.svgKalifornianmansikkapuu WikispeciesissäCommons-logo.svgKalifornianmansikkapuu CommonsissamansikkapuidenkanervakasvienPohjois-AmerikanYhdysvaltainKanadanainavihantakukkiva kasvipuupensasmaiseksiKaarnaLehdetpyöristyneen soikeitaLehtilapakukatmehiläisetHedelmämarjaSiemenetKaliforniastaOregoninWashingtoninBrittiläisen KolumbiansadantahiekkaisillasavipitoisillamaannostyypeillädouglaskuusilännenhemlokkilawsoninsypressipunapuukeltamäntymetsäpalotjuuristostaansienitauditPuuaines






































Kalifornianmansikkapuu
Arbutus menziesii 5881.JPG
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:
Aitotumaiset Eucarya
Kunta:
Kasvit Plantae
Alakunta:
Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:
Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:
Koppisiemeniset Magnoliophyta
Luokka:
Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko:
Ericales
Heimo:
Kanervakasvit Ericaceae
Suku:
Mansikkapuut Arbutus
Laji:
menziesii
luokitusjärjestelmä:
APG III
Kaksiosainen nimi

Arbutus menziesii
Pursh, 1813[1]


Synonyymit

  • Arbutus procera
Arbutus menziesii range map.svg
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Kalifornianmansikkapuu Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kalifornianmansikkapuu Commonsissa



Infobox OKNimi-testi OKVirheellinen IUCN-arvo

Kalifornianmansikkapuu (Arbutus menziesii)[2] on puulaji mansikkapuiden suvussa ja kanervakasvien (Ericaceae) heimossa. Se kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Amerikan länsirannikolla Yhdysvaltain luoteisosissa ja Kanadan lounaisosissa. Se on ainoa Kanadassa luonnonvaraisena kasvava ainavihanta puumainen kukkiva kasvi.[3]




Sisällysluettelo





  • 1 Kuvaus


  • 2 Levinneisyys


  • 3 Elinympäristö


  • 4 Käyttö


  • 5 Lähteet

    • 5.1 Viitteet



  • 6 Aiheesta muualla




Kuvaus |




Kalifornianmansikkapuun kaarnaa.


Kalifornianmansikkapuu on pieni tai keskikokoinen puu. Se kasvaa yleensä 4–10 metriä korkeaksi, mutta voi kasvaa huomattavasti korkeammaksikin suotuisalla paikalla. Karummilla kasvupaikoilla se jää usein pensasmaiseksi.[1][4][5]


Kaarna on sileää, pinnalta oranssinpunaista ja hilseilee paperimaisina kaistaleina paljastaen vaaleampia alempia kerroksia.[1][5] Alemmat kerrokset tummuvat punaisiksi pian altistuttuaan valolle. Vanhemmilla puilla rungon kaarna on tumman harmahtavaa.[1]


Lehdet ovat yksinkertaisia, pyöristyneen soikeita, 6,5–13 senttimetriä pitkiä ja 3,5–6 senttimetriä leveitä. Lehdet ovat yleensä pyöristyneitä tyvestään ja kärjestään, mutta voivat olla myös hieman hertta- tai kiilatyvisiä sekä suippokärkisiä. Lehtilapa on yleensä karvaton, nahkeapintainen ja tummanvihreä yläpinnaltaan sekä vahapintaisen harmahtavanvihreä alapinnaltaan.[1] Lehtiruoti on 2–4,5 senttimetriä pitkä. Se on tavallisesti kalju, mutta joskus alapinnaltaan karvainen ja tyvestään johteinen.[1] Kalifornianmansikkapuu on ainavihanta ja talvehtii lehtineen. Yksittäiset lehdet pysyvät puussa hieman yli vuoden ja putoavat kesällä uusien lehtien puhjettua. Lehtien väritys muuttuu keltaiseksi tai punertavaksi ennen niiden putoamista.[1]


Kaksineuvoiset kukat kasvavat usein kerrannaisissa tertuissa.[1][4] Kukintovarret ovat karvaisia. Kukat ovat nuokkuvia ja yleisväriltään valkoisia. Kukkaperä on 3–5 millimetriä pitkä ja kalju tai harvan nystykarvainen.[1] Suojuslehdet ovat suomumaisia, ruskeita ja 2–3,5 mm pitkiä. Verholehdet ovat 1–2,1 millimetriä pitkiä. Teriö on 4,9–5,8 mm pitkä, muodoltaan kellomainen ja suureksi osaksi yhteenkasvanut.[1][4] Sikiäimessä on yleensä viisi lokeroa, joissa on 2–5 siemenaihetta.[1][6] Kukinta tapahtuu alueesta riippuen huhti-kesäkuussa.[1] Kukat ovat hyönteispölytteisiä ja niiden yleisimpinä pölyttäjinä toimivat mehiläiset.[4]


Hedelmä on tyypiltään marja. Pyöreät punaiset marjat ovat 0,8–2 senttimetriä halkaisijaltaan.[6] Ne kypsyvät yleensä heinä-syyskuussa, mutta saattavat pysyä puussa seuraavaan vuoteen asti.[1]Siemenet ovat 2–2,5 millimetriä pitkiä.[1] Monet eläimet, varsinkin linnut syövät hedelmiä ja levittävät siemeniä. Kalifornianmansikkapuu alkaa tavallisesti tuottaa marjoja 3–5-vuotiaana. Puu lisääntyy myös kasvullisesti juuriversoilla.[6]



Levinneisyys |


Kalifornianmansikkapuu kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Amerikan länsirannikolla Yhdysvalloista keskisestä Kaliforniasta Oregonin ja Washingtonin kautta Kanadan Brittiläisen Kolumbian eteläosiin. Se kasvaa avoimissa metsissä, rinteillä, rotkoissa ja rannoilla. Lajia esiintyy merenpinnantasosta 1 800 metrin korkeuteen.[1]



Elinympäristö |




Kalifornianmansikkapuun kukkia.


Kalifornianmansikkapuu on mereisen lauhkean vyöhykkeen ilmaston puu, joka viihtyy alueilla, joilla on leudot talvet ja viileät kesät. Sen elinalueiden vuosittainen keskimääräinen sadanta on yleensä 790–3 000 millimetriä, talvien kylmimpien kuukausien keskilämpötila on 2–8 celsiusastetta ja lämpimimpien kesäkuukausien keskilämpötila on 15–25 °C[6]


Laji kasvaa yleensä hiekkaisilla ja savipitoisilla hyvin vettä läpäisevillä mailla. Sitä esiintyy kuitenkin hyvin monenlaisilla maannostyypeillä.[6][7]


Kalifornianmansikkapuu kasvaa usein metsissä suurempien puiden muodostaman latvuskerroksen alla. Yleisiä valtapuulajeja näissä metsissä ovat douglaskuusi (Pseudotsuga menziesii), lännenhemlokki (Tsuga heterophylla), lawsoninsypressi (Chamaecyparis lawsoniana), punapuu (Sequoia sempervirens) ja keltamänty (Pinus ponderosa). Kalifornianmansikkapuu viihtyy paremmin varjossa tai puolivarjossa kuin auringossa nuorena, mutta vanhemmiten tarvitsee enemmän valoa.[6]


Puun kaarna ei suojaa sitä tulelta ja metsäpalot tuhoavat usein kalifornianmansikkapuun maanpäälliset osat lähes kokonaan, mutta puu pystyy palon jälkeen versomaan tyven pahkoistaan tai juuristostaan nopeasti.[4][6] Useat sienitaudit vaurioittavat puuta, varsinkin sen lehtiä.[6]



Käyttö |


Puuaines on kovaa ja suhteellisen kestävää. Sitä käytetään rakentamiseen, sisustukseen ja huonekalujen valmistukseen. Puuta on historiallisesti käytetty paljon enemmän kuin nykyisin. Kalifornianmansikkapuuta arvostetaan myös koristepuuna näyttävän kaarnansa, kiiltävien ainavihantien lehtiensä ja värikkäiden marjojensa vuoksi.[6] Marjat ovat syötäviä, mutta niitä ei käytetä laajalti.[7]



Lähteet |


  • Gordon C. Tucker: Arbutus menziesii Flora of North America. eFloras.org. (englanniksi)

  • Philip M. McDonald and John C. Tappeiner, II: Pacific Madrone, Arbutus menziesii Silvics Manual, vol. 2. United States Department of Agriculture Forest Service. (englanniksi)

  • Reeves, Sonja L: Arbutus menziesii Fire Effects Information System. 2007. United States Department of Agriculture Forest Service, Fire Sciences Laboratory. Viitattu 22.10.2012. (englanniksi)

  • Alan Mitchell & John Wilkinson: Euroopan puuopas, s. 242. Suomentanut Arto Kurtto. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2009. ISBN 951-1-14705-6.


Viitteet |



  1. abcdefghijklmno Arbutus menziesii Flora of North America. eFloras.org. Viitattu 22.10.2012. (englanniksi)


  2. ONKI-ontologiapalvelu, Kassu (suomenkieliset nimet) Suomen Biologian Seura Vanamon putkilokasvien nimistötoimikunta. Viitattu 22.10.2012.


  3. Arbutus menziesii (Notes) Tree Book. Province of British Columbia Ministry of Forests, Lands and Natural Resource Operations. Viitattu 22.10.2012. (englanniksi)


  4. abcde Reeves, Sonja L: Arbutus menziesii Fire Effects Information System. 2007. United States Department of Agriculture Forest Service, Fire Sciences Laboratory. Viitattu 22.10.2012. (englanniksi)


  5. ab Alan Mitchell & John Wilkinson: Euroopan puuopas, s. 242. Kustannusosakeyhtiö Otava, 2009. ISBN 951-1-14705-6.


  6. abcdefghi Philip M. McDonald and John C. Tappeiner, II: Pacific Madrone, Arbutus menziesii Silvics Manual, vol. 2. United States Department of Agriculture Forest Service. Viitattu 22.10.2012. (englanniksi)


  7. ab Arbutus menziesii - Pursh. Plants For A Future. Viitattu 22.10.2012. (englanniksi)



Aiheesta muualla |


  • Laji.fi: Kalifornianmansikkapuu (Arbutus menziesii)


  • ITIS: Arbutus menziesii (englanniksi)


  • United States Department of Agriculture (USDA): Arbutus menziesii (englanniksi)


  • Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Arbutus menziesii (englanniksi)


Popular posts from this blog

Adding axes to figuresAdding axes labels to LaTeX figuresLaTeX equivalent of ConTeXt buffersRotate a node but not its content: the case of the ellipse decorationHow to define the default vertical distance between nodes?TikZ scaling graphic and adjust node position and keep font sizeNumerical conditional within tikz keys?adding axes to shapesAlign axes across subfiguresAdding figures with a certain orderLine up nested tikz enviroments or how to get rid of themAdding axes labels to LaTeX figures

Tähtien Talli Jäsenet | Lähteet | NavigointivalikkoSuomen Hippos – Tähtien Talli

Do these cracks on my tires look bad? The Next CEO of Stack OverflowDry rot tire should I replace?Having to replace tiresFishtailed so easily? Bad tires? ABS?Filling the tires with something other than air, to avoid puncture hassles?Used Michelin tires safe to install?Do these tyre cracks necessitate replacement?Rumbling noise: tires or mechanicalIs it possible to fix noisy feathered tires?Are bad winter tires still better than summer tires in winter?Torque converter failure - Related to replacing only 2 tires?Why use snow tires on all 4 wheels on 2-wheel-drive cars?