Radiovastaanotin Suomalaisia radiovastaanottimien valmistajia/merkkejä | Lähteet | Navigointivalikko

Radio


radiolähetyksiäradiolähettimenradioaaltojaradiolähetinlähetin-vastaanotinantenniVirityspiirisuodattimettaajuisensignaalinesivahvistimellavahvistimillatransistoriradioidentransistoreihinSekoitusasteessaoskillaattorikantoaallonsinimuotoisestimoduloimallaanalogisiadigitaalisia







Transistoriradio sisältä


Radiovastaanotin on laite, jolla otetaan vastaan radiolähetyksiä. Radiovastaanotin ottaa vastaan radiolähettimen radioaaltoja ja muuttaa ne havaittavaan muotoon.[1] Laite, jossa on sekä radiolähetin että radiovastaanotin, on lähetin-vastaanotin.


Radiovastaanottimen ensimmäinen osa on antenni, joka siirtää vapaassa tilassa olevan radioaallon johtoon.[2]Virityspiiri ja suodattimet erottavat halutun, oikean taajuisen signaalin muista signaaleista, jotka se vaimentaa.[3] Signaalia yleensä vahvistetaan ensin esivahvistimella ja sen jälkeen muilla vahvistimilla. Nykyaikaisten transistoriradioiden vahvistimet perustuvat transistoreihin.


Sekoitusasteessa signaalin taajuus muutetaan suuremmaksi (lähetys) tai pienemmäksi (vastaanotto).[4] Laitteessa oleva oskillaattori kehittää kantoaallon, joka on sinimuotoisesti vaihteleva signaali. Oskillaattorin avulla tasavirtalähteen energiasta saadaan sekoitusasteen tarvitsema suurtaajuinen signaali.[5]


Lähettimessä kantoaaltoon liitetään lähetettävä signaali moduloimalla kantoaaltoa niin, että vastaanotin voi tämän muutoksen havaita vastaanotetussa lähetteessä. Käytössä on analogisia ja digitaalisia modulaatiotapoja. Tietoa sisältävä moduloiva - yleensä matalataajuinen - signaali, esimerkiksi puhe tai musiikki, on nimeltään kantataajuussignaali. Vastaanottimessa kantataajuussignaali erotetaan taas kantoaallosta sekoitusasteessa ja vastaanottimen elektroniikka muuntaa vaihtelevan jännitteen merkitykselliseksi tiedoksi tai aistikokemukseksi.[6]



Suomalaisia radiovastaanottimien valmistajia/merkkejä |


  • Asa

  • Helvar

  • Salora


Lähteet |


  • Lehto, Arto: Radioaaltojen maailma. Otatieto, 2006. ISBN 951-672-350-0.


Viitteet |



  1. Lehto 2006, s. 121.


  2. Lehto 2006, s. 124.


  3. Lehto 2006, s. 125.


  4. Lehto 2006, s. 127.


  5. Lehto 2006, s. 126.


  6. Lehto 2006, s. 129.








Popular posts from this blog

Adding axes to figuresAdding axes labels to LaTeX figuresLaTeX equivalent of ConTeXt buffersRotate a node but not its content: the case of the ellipse decorationHow to define the default vertical distance between nodes?TikZ scaling graphic and adjust node position and keep font sizeNumerical conditional within tikz keys?adding axes to shapesAlign axes across subfiguresAdding figures with a certain orderLine up nested tikz enviroments or how to get rid of themAdding axes labels to LaTeX figures

Tähtien Talli Jäsenet | Lähteet | NavigointivalikkoSuomen Hippos – Tähtien Talli

Do these cracks on my tires look bad? The Next CEO of Stack OverflowDry rot tire should I replace?Having to replace tiresFishtailed so easily? Bad tires? ABS?Filling the tires with something other than air, to avoid puncture hassles?Used Michelin tires safe to install?Do these tyre cracks necessitate replacement?Rumbling noise: tires or mechanicalIs it possible to fix noisy feathered tires?Are bad winter tires still better than summer tires in winter?Torque converter failure - Related to replacing only 2 tires?Why use snow tires on all 4 wheels on 2-wheel-drive cars?