Småland Sisällysluettelo Historia | Maantiede | Väestönkehitys | Kunnat | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoInfobox OKVirheellinen NIMI-arvoFolkmängd i landskapen den 31 december 2011Statistisk årsbok för Sverige 1984Julkaisun verkkoversioI. Areal och folkmängd för särskilda förvaltningsområdenStatistisk årsbok för Sverige 1921Statistisk årsbok för Sverige 1930Statistisk årsbok för Sverige 1940Statistisk årsbok för Sverige 1950Statistisk årsbok för Sverige 1960Statistisk årsbok för Sverige 1970Statistisk årsbok för Sverige 1981Statistisk årsbok för Sverige 1992Statistisk årsbok för Sverige 2002Folkmängd i landskapen den 31 december 2010VisitSweden - Ruotsin matkailun virallinen verkkosivusto – Småland ja ÖölantiVisit Småland - virallinen matkailusivum

Småland


ruots.Ruotsin maakunnistaRuotsissaGötanmaanpääalueellaÖölanninItämerenBlekingeSkåneHallandLänsi-GötanmaaItä-Götanmaakivikaudella1800-luvullaPohjois-AmerikkaanMinnesotaan1772Prinssi Kaarle Gustaf17821783Prinssi Lennart19091932järviäsoitaJönköpingVäxjöKalmarGrännaOskarshamnEksjöVimmerbyVästervikLjungbyTomtabackenBolmenruots.Itä-GötanmaanBorgholmin kuntaMörbylångan kuntaÖölanninÖölanninHåbon kuntaMullsjön kuntaLänsi-Götanmaan





























Smålandin maakunta

vaakuna
vaakuna
Sverigekarta-Landskap Småland.svg
Valtio
Ruotsin lippu Ruotsi
Pääalue
Götanmaa
Lääni
Kronobergin lääni, Jönköpingin lääni, Kalmarin lääni, Hallandin lääni ja Itä-Götanmaan lääni
Pinta-ala
 – Maa
29 322,3 km²
Väkiluku
722 704
 – Tiheys

24,6 as./km²
Symbolit
 – Maakuntakukka

Vanamo
 – Maakuntaeläin

Saukko

Väkiluvun ja maapinta-alan lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan vuosi 1982.[2]


Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo




















Vanamo on Smålandin maakuntakukka.




Saukko on Smålandin maakuntaeläin.




Smålandin seudut viikinkiajalla. Punaiset ja mustat pisteet tarkoittavat maakunnassa sijaitsevia riimukiviä. Punaisten pisteiden riimukivet sisältävät kirjoituksia kaukomatkoilta.




Hultaklintin mäki Bergin pitäjässä.




Boskvarnasjönin järvi.




Kalmarin linna.


Småland[3][4] (myös Smoolanti[4]ruots. sv-Småland.ogg Småland (ohje)) on yksi Ruotsin maakunnista. Se sijaitsee Etelä-Ruotsissa Götanmaan pääalueella. Smålandin pinta-ala on 29 322,3 km².[2] Vuoden 2011 lopussa maakunnassa oli 722 704 asukasta,[1] joten väentiheys oli 24,6 asukasta neliökilometriä kohti.


Luonnonmaantieteellisesti ilmaistu Småland sijaitsee Öölannin saaren länsipuolella Itämeren rannikolla. Sen naapurimaakuntia ovat Blekinge, Skåne, Halland, Länsi-Götanmaa sekä Itä-Götanmaa.




Sisällysluettelo





  • 1 Historia


  • 2 Maantiede

    • 2.1 Smålandin osat



  • 3 Väestönkehitys

    • 3.1 Väestö lääneittäin



  • 4 Kunnat

    • 4.1 Kronobergin lääni


    • 4.2 Kalmarin lääni


    • 4.3 Jönköpingin lääni


    • 4.4 Hallandin lääni


    • 4.5 Itä-Götanmaan lääni



  • 5 Lähteet


  • 6 Aiheesta muualla




Historia |


Smålandin aluetta asutettiin jo kivikaudella, kun etelästä alkoi muuttaa asukkaita seudulle. Kalmarin kaupunki oli yksi Ruotsin merkittävimpiä keskiajan kaupunkeja. 1800-luvulla Smålandissa vallitsi köyhyys, ja alueelta muutti merkittäviä määriä ihmisiä Pohjois-Amerikkaan siirtolaisiksi. Suurin osa siirtolaisista päätyi Minnesotaan.


Vuodesta 1772 lähtien Ruotsin prinsseille ja prinsessoille on annettu jonkin maakunnan herttuan tai herttuattaren arvonimi. Smålandin herttuoita ovat olleet Prinssi Kaarle Gustaf vuosina 1782–1783 sekä Prinssi Lennart syntymisvuodestaan 1909 vuoteen 1932 asti, jolloin hän luopui oikeudestaan Ruotsin kruunuun.



Maantiede |


Smålandin maasto on metsäistä, ja siellä on runsaasti järviä sekä soita. Metsät ovat hemiboreaalisia sekametsiä, joissa jalot lehtipuut ja kuuset kasvavat rinnatusten. Rannikko koostuu saaristoista ja poukamista pohjoisessa, etelässä taas viljelymaasta. Yhteensä viljelymaa peittää Smålandista 14 %, metsät 50 % ja niityt 7 %.


Suurimmat kaupungit ovat Jönköping luoteessa, Växjö etelässä ja Kalmar itärannikolla, lähellä Öölannin saarta. Muita kaupunkeja ovat muun muassa Gränna, Oskarshamn, Eksjö, Vimmerby, Västervik ja Ljungby.


Maakunnan korkein kohta on Smålandin ylängöllä sijaitseva Tomtabacken, joka kohoaa 377 metrin korkeuteen. Suurin järvi puolestaan on Bolmen, joka peittää 184 km² kokoisen alueen ja jonka suurin syvyys on 37 metriä.



Smålandin osat |


Smålandin maakunta muodostuu useista "pienistä maista" (ruots. små land), joita keskiajalla olivat:






  • Aspeland

  • Finnveden

  • Handbörd

  • Kinda

  • Möre

  • Njudung



  • Sevede

  • Tjust

  • Tveta

  • Vedbo

  • Vista

  • Värend


Näistä Kindan katsotaan 1500-luvulta ja 1600-luvun lääniuudistuksesta lähtien kuuluneen Itä-Götanmaan maakuntaan.



Väestönkehitys |









































Smålandin maakunnan väestönkehitys 1910–2010
Vuosi
Asukkaita
1910[5]
  
571 856
1920[6]
  
585 359
1930[7]
  
591 300
1940[8]
  
593 536
1950[9]
  
637 311
1960[10]
  
656 203
1970[11]
  
692 790
1980[12]
  
704 806
1990[13]
  
712 263
2000[14]
  
707 903
2010[15]
  
721 633
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB). Lähdeviitteet ovat vuosiluvun perässä.


Väestö lääneittäin |


Smålandissa oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 722 704 asukasta,[1] jotka jakaantuivat eri lääneihin seuraavasti:




















LääniVäkiluku
(31.12.2011)[1]		%
Jönköpingin lääni320 03444,3
Kalmarin lääni208 33028,8
Kronobergin lääni184 65425,6
Hallandin lääni6 9901,0
Itä-Götanmaan lääni2 6960,4

Näistä vain Kronobergin lääni kuuluu kokonaan Smålandin maakuntaan. Kaikki muut läänit kuuluvat maakuntaan vain osittain.



Kunnat |


Smålandin maakuntaan kuuluu kuntia useista eri lääneistä.



Kronobergin lääni |


Kaikki läänin kunnat kuuluvat Smålandin maakuntaan.






  • Alvesta vapen.svg Alvestan kunta


  • Lessebo vapen.svg Lessebon kunta


  • Ljungby vapen.svg Ljungbyn kunta


  • Markaryd vapen.svg Markarydin kunta



  • Tingsryd vapen.svg Tingsrydin kunta


  • Uppvidinge vapen.svg Uppvidingen kunta


  • Växjö vapen.svg Växjön kunta


  • Älmhult vapen.svg Älmhultin kunta


Kalmarin lääni |


Seuraavat kunnat Kalmarin läänistä kuuluvat Smålandin maakuntaan:






  • Emmaboda vapen.svg Emmabodan kunta


  • Hultsfred vapen.svg Hultsfredin kunta


  • Högsby vapen.svg Högsbyn kunta


  • Kalmar vapen.svg Kalmarin kunta


  • Mönsterås vapen.svg Mönsteråsin kunta



  • Nybro vapen.svg Nybron kunta


  • Oskarshamn vapen.svg Oskarshamnin kunta


  • Torsås vapen.svg Torsåsin kunta


  • Vimmerby vapen.svg Vimmerbyn kunta


  • Västervik vapen.svg Västervikin kunta

Borgholmin kunta ja Mörbylångan kunta kuuluvat myös Kalmarin lääniin, mutta sijaitsevat Öölannin saarella, joka muodostaa oman Öölannin maakunnan.



Jönköpingin lääni |


Seuraavat kunnat Jönköpingin läänistä kuuluvat Smålandin maakuntaan:






  • Aneby vapen.svg Anebyn kunta


  • Eksjö vapen.svg Eksjön kunta


  • Gislaved vapen.svg Gislavedin kunta


  • Gnosjö vapen.svg Gnosjön kunta


  • Jönköping vapen.svg Jönköpingin kunta


  • Nässjö vapen.svg Nässjön kunta



  • Sävsjö vapen.svg Sävsjön kunta


  • Tranås vapen.svg Tranåsin kunta


  • Vaggeryd vapen.svg Vaggerydin kunta


  • Vetlanda vapen.svg Vetlandan kunta


  • Värnamo vapen.svg Värnamon kunta

Håbon kunta ja Mullsjön kunta kuuluvat myös Jönköpingin lääniin, mutta ovat osa Länsi-Götanmaan maakuntaa.



Hallandin lääni |



  • Hylte vapen.svg Hylten kunta (vain kunnan itäosa)


Itä-Götanmaan lääni |



  • Valdemarsvik vapen.svg Valdemarsvikin kunta (vain kunnan eteläosa)


  • Åtvidaberg vapen.svg Åtvidabergin kunta (vain kunnan kaakkoisosa)


Lähteet |



  1. ↑ abcd Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)


  2. ↑ ab Statistisk årsbok för Sverige 1984 (PDF) 1982. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.11.2012. (ruotsiksi)


  3. ↑ Suviranta, Sami: Ruotsin maakuntien ja läänien nimet. (PDF-tiedosto "Ruotsin maakunnat ja läänit" http://www.kielikello.fi/media/maakunnat.pdf) Kielikello, 1998, nro 2. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675. Julkaisun verkkoversio Viitattu 1.11.2015.


  4. ↑ ab Kerkko Hakulinen ja Sirkka Paikkala: Pariisista Papukaijannokkaan: Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet, s. 174. Kotimaisten kielten keskuksen julkaisuja 172. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013.


  5. ↑ I. Areal och folkmängd för särskilda förvaltningsområden (PDF) Folkräkningen den 31 december 1910. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)


  6. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1921 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)


  7. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1930 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)


  8. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1940 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)


  9. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1950 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)


  10. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1960 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)


  11. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1970 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)


  12. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1981 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)


  13. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1992 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)


  14. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 2002 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)


  15. ↑ Folkmängd i landskapen den 31 december 2010 9.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)



Aiheesta muualla |



Commons


Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Småland.


  • VisitSweden - Ruotsin matkailun virallinen verkkosivusto – Småland ja Öölanti

  • Visit Småland - virallinen matkailusivu


Flag of Sweden.svg

Ruotsin maakunnat




Götanmaan historiallinen pääalue: Blekinge • Bohuslän • Dalsland • Gotlanti • Halland • Itä-Götanmaa • Länsi-Götanmaa • Skåne • Småland • Öölanti

Sveanmaan historiallinen pääalue: Närke • Södermanland • Taalainmaa • Uplanti • Värmlanti • Västmanland

Norlannin historiallinen pääalue: Gästrikland • Hälsingland • Härjedalen • Jämtland • Lappi • Medelpad • Norrbotten • Västerbotten • Ångermanland



























-

Popular posts from this blog

Adding axes to figuresAdding axes labels to LaTeX figuresLaTeX equivalent of ConTeXt buffersRotate a node but not its content: the case of the ellipse decorationHow to define the default vertical distance between nodes?TikZ scaling graphic and adjust node position and keep font sizeNumerical conditional within tikz keys?adding axes to shapesAlign axes across subfiguresAdding figures with a certain orderLine up nested tikz enviroments or how to get rid of themAdding axes labels to LaTeX figures

Image
Fear of getting stuck on one programming language / technology that is not used in my country Is there a single word describing earning money through any means? Why do we read the Megillah by night and by day? Pre-mixing cryogenic fuels and using only one fuel tank Is the U.S. Code copyrighted by the Government? Should I outline or discovery write my stories? What is this called? Old film camera viewer? Does the expansion of the universe explain why the universe doesn't collapse? Removing files under particular conditions (number of files, file age) Argument list too long when zipping large list of certain files in a folder When a Cleric spontaneously casts a Cure Light Wounds spell, will a Pearl of Power recover the original spell or Cure Light Wounds? Non-trope happy ending? Is it better practice to read straight from sheet music rather than memorize it? Do Legal Documents Require Signing In Standard Pen Colors? Does an advisor owe his/her student anyt
Read more

Tähtien Talli Jäsenet | Lähteet | NavigointivalikkoSuomen Hippos – Tähtien Talli

Image
RaviurheiluUrheilun kunniagalleriat Suomen HippoksenravihevostenLämminverisiäsuomenhevosiaSuomen raviurheilunBrad de Veluwe Tähtien Talli on vuonna 1995 perustettu Suomen Hippoksen ylläpitämä suomalaisten ravihevosten kunniagalleria. Tähtien Tallissa on toistaiseksi yhteensä 20 hevosta. Lämminverisiä galleriassa on kymmenen ja suomenhevosia kymmenen. Ulkomailla syntyneitä hevosia on mukana kolme. Vaikka Suomen raviurheilun perinteet ulottuvat jo 1800-luvun puolelle, painottuvat Tähtien Tallien valinnat viimeisten 20-30 vuoden aikana kilpailleisiin hevosiin. Viimeisin kunnianosoituksen saanut hevonen on Brad de Veluwe joka liitettiin Tähtien Talliin vuoden 2015 Ravigaalassa. Jäsenet | Reipas vuoden 1958 Kuninkuusraveissa Lahdessa. Passionate Kemp lämminveristen Suomen mestaruuden voittoloimi yllään. Hevonen Kilpailuvuodet Kasvattaja Valinta- vuosi Charme Asserdal 1975–1981 Erik Andersson 1995 Friendly Face 1986–1990 Robert M Mumma Estate 1995 Keystone Patriot 1980–1986 Max C. He
Read more

Do these cracks on my tires look bad? The Next CEO of Stack OverflowDry rot tire should I replace?Having to replace tiresFishtailed so easily? Bad tires? ABS?Filling the tires with something other than air, to avoid puncture hassles?Used Michelin tires safe to install?Do these tyre cracks necessitate replacement?Rumbling noise: tires or mechanicalIs it possible to fix noisy feathered tires?Are bad winter tires still better than summer tires in winter?Torque converter failure - Related to replacing only 2 tires?Why use snow tires on all 4 wheels on 2-wheel-drive cars?

Image
Small nick on power cord from an electric alarm clock, and copper wiring exposed but intact Why do we say “un seul M” and not “une seule M” even though M is a “consonne”? Read/write a pipe-delimited file line by line with some simple text manipulation Free fall ellipse or parabola? Why did the Drakh emissary look so blurred in S04:E11 "Lines of Communication"? A hang glider, sudden unexpected lift to 25,000 feet altitude, what could do this? Planeswalker Ability and Death Timing Which acid/base does a strong base/acid react when added to a buffer solution? Is the 21st century's idea of "freedom of speech" based on precedent? Shortening a title without changing its meaning Man transported from Alternate World into ours by a Neutrino Detector Is it reasonable to ask other researchers to send me their previous grant applications? Find a path from s to t using as few red nodes as possible What difference does it make matching a word with/wi
Read more