Vitali Bojarov Lähteet | NavigointivalikkoSupon päällikkö virkamatkusti Moskovaan 1972, supossa kuultiin asiasta rajavalvonnastaArtikkelin verkkoversioArtikkelin verkkoversio
Venäläiset henkilötKGBVuonna 1928 syntyneet
1928NeuvostoliittoPGU:nKGB:nvastavakoiluhallinnonmordvalainenukrainalainenMoskovassaBritanniassaSuomessaSuojelupoliisinArvo PentinVGU:nkenraaliluutnanttiJanajevin juntankaappausyritystäkylmän sodanKimmo RentolanNatoUSA:nEnglannin
Vitali K. Bojarov (s. 1928 Neuvostoliitto) oli PGU:n (eli KGB:n ulkomaantiedustelun) vastavakoiluhallinnon päällikkö ja KGB:n värvääjä. Hän on syntyään isän puolelta mordvalainen ja äidin puolelta ukrainalainen.
Uransa alkuvaiheet Bojarov vietti Ukrainassa radiotiedustelun ja vastavakoilun tehtävissä. Vuonna 1956 hän toimi Unkarissa ja 1961 Moskovassa. Hän koetti palvella ulkomailla vuosina 1963–1965 KGB:n vastavakoilun KR-linjalla diplomaattipeitteellä Britanniassa. Hänet kuitenkin karkotettiin Britanniasta eikä hän päässyt yrittämään toista kertaa, vaan palveli Moskovassa KGB:n ulkomaantiedustelun (PGU:n) ulkoisen vastavakoilun päällikkönä. Hänen saatuaan värvättyä Suomessa Suojelupoliisin (Supo) päällikön Arvo Pentin KGB:hen, hänet ylennettiin KGB:n toisen päähallinnon VGU:n (eli ulkomaiden lähetystöjen, tiedustelijoiden ja muidenkin ulkomaalaisten valvonta Neuvostoliitossa) päällikön sijaiseksi.
VGU:n päällikön sijaisena hänen sotilasarvokseen tuli kenraaliluutnantti vuonna 1981. Vuonna 1985 hän siirtyi päällikön sijaiseksi ja myöhemmin päälliköksi Neuvostoliiton tulliin. Eläkkeelle hän jäi vuonna 1991, juuri ennen Janajevin juntan kaappausyritystä ja Neuvostoliiton loppua.
Suojelupoliisin kylmän sodan ajan historian kirjoittaneen Kimmo Rentolan mukaan peitenimi ”Maurin” eli Supon päällikön Arvo Pentin vuonna 1973 KGB:hen värvännyt Bojarov teki juuri vuonna 1973 KGB:ssa urallaan ratkaisevan hyppäyksen ylöspäin, kyseisen tapauksen siivittämänä.[1] Vitali Bojarov kirjasi raporttiinsa, että ”Mauri” eli Arvo Pentti ”suostui erittäin luottamukselliseen yhteistyöhön KGB:n kanssa Nato-maiden (etenkin USA:n ja Englannin) tiedustelupalvelujen toiminnan paljastamiseksi, kun ne toimivat Suomessa tai Suomesta käsin tarkoituksena vahingoittaa Neuvostoliiton ja Suomen suhteita tai Neuvostoliittoa, sen edustajia ja laitoksia”.[2][3]
Lähteet |
↑ Tikka, Juha-Pekka: Supon päällikkö virkamatkusti Moskovaan 1972, supossa kuultiin asiasta rajavalvonnasta Verkkouutiset. 20.11.2014.
↑ Supon päällikkö oli yhteistyössä KGB:n kanssa 1970-luvulla. Helsingin Sanomat, 20.11.2014, s. B4. Artikkelin verkkoversio.
↑ Rentola, Kimmo: Oliko Suojelupoliisin päällikkö KGB:n agentti? Tiedustelututkimuksen metodologiaa. Tieteessä tapahtuu, 2014, 32. vsk, nro 6, s. 3–10. Artikkelin verkkoversio.