Saharantimali Sisällysluettelo Koko ja ulkonäkö | Esiintyminen | Elinympäristö | Lisääntyminen | Ravinto | Lähteet | NavigointivalikkoInfobox OKNimi-testi OKOiseaux (kuva) Argya fulva
Elinvoimaiset lajitPyrstötimalit
Saharantimali Wikispeciesissä
Saharantimali CommonsissapohjoisafrikkalainenpyrstötimalienvarpuslintulaulurastastapersiantimaliaSaharanAtlantinNiililleEgyptissäEritreassaMauritaniastaTunisiaanpaikkalintuakasiatyyppisillätaatelipalmunmustarastaanmunaahyönteisiähämähäkkejä
| Saharantimali | |
|---|---|
 | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
Elinvoimainen [1] | |
| |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Pyrstötimalit Leiotrichidae |
| Suku: | Vaaleapensastimalit Argya |
| Laji: | fulva |
| Kaksiosainen nimi | |
Argya fulva | |
| Synonyymit | |
Turdoides fulva | |
| Katso myös | |
| |
Infobox OKNimi-testi OK | |
Saharantimali (Argya fulva) on pohjoisafrikkalainen pyrstötimalien heimoon kuuluva varpuslintu.
Sisällysluettelo
1 Koko ja ulkonäkö
2 Esiintyminen
3 Elinympäristö
4 Lisääntyminen
5 Ravinto
6 Lähteet
Koko ja ulkonäkö |
Linnun pituus on noin 25 cm, siipien kärkiväli 27–30,5 cm ja paino 46–70 g. Saharantimali on kooltaan hieman laulurastasta suurempi ja sillä on pitkä pyrstö, joka sojottaa usein pystyssä. Höyhenpuku on vatsapuolelta vaaleanpunertavan kanelinruskea, päältä kanelinruskea. Nokka on hieman alaspäin kaareva ja lähes musta (joskus siinä on hieman keltaista alanokan tyvellä), ja koivet ovat vaaleanruskeat ja voimakkaat. Sukupuolet ovat samanvärisiä. Nuori lintu on kauttaaltaan hieman vaaleampi kuin vanha. Laji muistuttaa suuresti persiantimalia, mutta on kookkaampi.
Esiintyminen |
Saharantimali elää Pohjois-Afrikassa. Yhtenäinen esiintymisalue ulottuu Saharan eteläreunalla Atlantin rannikolta Niilille. Erillinen populaatio elää Etelä-Egyptissä-Eritreassa (alalaji acaciae). Mauritaniasta Tunisiaan ulottuvalla alueella on paikallisia populaatioita. Sen elinympäristön laajuus on 2,7 miljoonaa neliökilometriä. Laji on paikkalintu, eikä sitä ole tavattu Suomessa.
Elinympäristö |
Saharantimalit asuvat savannien ja autiomaiden akasiatyyppisillä mailla, paikoin myös muissa metsiköissä ja pensaikoissa. Niitä tavataan myös palmutarhoissa ja keitaiden liepeillä.
Lisääntyminen |
Turdoides fulva fulva
Saharantimalit elävät ryhminä, jotka pysyvät yhdessä vuoden ympäri. Ryhmän koko on tavallisesti alle 10 yksilöä. Ne rakentavat pesänsä matalalle piikkipensaaseen tai taatelipalmun latvaan, yleensä 1–2 metriä korkealle. Pesä on oksien varaan korsista ja ohuista risuista rakennettu malja, joka toisinaan muistuttaa mustarastaan pesää. Naaras munii kolmesta kuuteen (keskimäärin 4,3) turkoosinväristä munaa. Pesintä tunnetaan muuten puutteellisesti.
Ravinto |
Saharantimali syö sekä hyönteisiä ja hämähäkkejä että marjoja ja siemeniä.
Lähteet |
- Perrins, C. M. (toim.) 1993: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. VII, Flycatchers to Shrikes. - Oxford University Press. Hongkong. ISBN 0-19-857510-6
- Oiseaux (kuva)
↑ BirdLife International: Argya fulva IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 23.2.2014. (englanniksi)
