Harald Lilja Sisällysluettelo Perhetausta | Opinnot | Jääkärikausi | Suomen sisällissota | Sisällissodan jälkeinen aika | Lähteet | Navigointivalikko
JääkäritVuonna 1896 syntyneetVuonna 1937 kuolleet
9. syyskuuta1896Helsinki11. marraskuuta1937FreiburgSaksajääkäripataljoona 27ensimmäisessä maailmansodassaMisse-joellaRiianlahdellaAa-joella15. jääkäripataljoonanilmavoimiin
Otto Harald Lilja (9. syyskuuta 1896 Helsinki – 11. marraskuuta 1937 Freiburg, Saksa) oli suomalainen jääkärikapteeni ja johtaja. Hän oli sotilaskoulutuksensa Saksassa saanut jääkäri, joka loi lyhyen uransa puolustusvoimissa sen ensiaskeleitaan ottaneessa ilmailuvoimissa.[1][2]
Sisällysluettelo
1 Perhetausta
2 Opinnot
3 Jääkärikausi
4 Suomen sisällissota
5 Sisällissodan jälkeinen aika
6 Lähteet
6.1 Viitteet
Perhetausta |
Hänen vanhempansa olivat tehtailija Otto Johan Lilja ja Vilhelmina Edström. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1923 Saga Magdalena Wahlroosin kanssa.[1][2]
Opinnot |
Lilja kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin ruotsalaista normaalilyseosta vuonna 1914 ja liittyi Uusmaalaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi Teknillisen korkeakoulun koneinsinööriosastolla vuosina 1914–1916 ja Dresdenin teknillisessä korkeakoulussa Saksassa vuosina 1922–1924. Lilja kävi tähystäjäkurssin Saksassa vuonna 1918 ja ohjaajakurssin Ranskassa vuosina 1920–1921.[1][2]
Jääkärikausi |
Lilja liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 10. helmikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Hän haavoittui lievästi partiomatkalla Riianlahden rannikkoasemissa 27. marraskuuta 1916. Hän suoritti Libaussa vuonna 1917 järjestetyn puhelin- ja radiokurssin.[1][2]
Suomen sisällissota |
Lilja astui Suomen armeijan palvelukseen vänrikiksi ylennettynä Saksassa 11. helmikuuta 1918 ja saapui Suomeen (Vaasaan) 25. helmikuuta 1918 jääkärien pääjoukon mukana. Hänet sijoitettiin Suomen valkoiseen armeijaan komppanianpäälliköksi 5. Jääkärirykmentin 15. jääkäripataljoonan konekiväärikomppaniaan. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Karjalankannaksella.[1][2]
Sisällissodan jälkeinen aika |
Lilja siirrettiin sisällissodan jälkeen 1. kesäkuuta 1918 ilmavoimiin, missä hän toimi tähystäjäoppilaana Hermannin ja Turun lentoasemilla. Jatkossa hänet määrättiin 15. joulukuuta 1918 II Ilmailuosastoon, josta hänet siirrettiin 14. helmikuuta 1919 alkaen Ilmailupataljoonan opetuskomppaniaan. Ilmailupataljoonan päälliköksi hänet nimitettiin 4. tammikuuta 1920, josta hänet siirrettiin 19. toukokuuta 1921 alkaen Ilmailukoulun päälliköksi, josta hänet nimitettiin viimein 1. maaliskuuta 1924 alkaen Ilmavoimien esikuntaan teknillisen toimiston päälliköksi. Armeijasta hän erosi 18. tammikuuta 1926 ja työskenteli sen jälkeen eri autoliikkeiden myyjänä Helsingissä vuosina 1926–1929 ja sen jälkeen Oy Servo ab:n johtajana vuosina 1930–1937. Hän kuoli 11. marraskuuta 1937 Freiburgissa Saksassa.[1][2]
Ylennykset ja kunniamerkit
Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
|
Lähteet |
- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
Viitteet |
↑ abcdef Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938.
↑ abcdef Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975.