Mätäkuu Sisällysluettelo Historiaa | Mätäkuun uutiset | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoYlen Elävä arkisto: Lehmät lypsivät piimää mätäkuussa 1966Mätäkuu, muisto menneiltä ajoiltaMätäkuu onkin koirakuuUusi tutkimus tukee mätäkuun myyttiä

AjanlaskuKansanperinne


Leijonan23.7.23.8.kevättasauspisteestäEläinradanLeijonan1995Ison koiranSiriuksestaNiilinSaksassakaskeamiskuutakirurgitTöölön sairaalaanInfektion





Mätäkuu on kansanperinteessä loppukesästä oleva kuukauden pituinen ajanjakso, jolloin Aurinko on Leijonan merkissä, noin 23. heinäkuuta - 23. elokuuta. Se on peräisin muinaisesta Egyptistä mutta vastaa roomalaisten koiranpäiviä. Egyptissä se liittyi Niilin tulvimiseen.[1]


Mätäkuu näkyy harvemmin nykyään suomalaisissa kalentereissa, mutta satoja vuosia mätäkuu oli kalentereissa merkitty 23.7.–23.8. eli ajalle, jolloin Aurinko on 120–150 asteen etäisyydellä kevättasauspisteestä eli Eläinradan Leijonan merkissä. Yliopiston almanakassa se oli viimeksi merkittynä vuonna 1995.[2]




Sisällysluettelo





  • 1 Historiaa


  • 2 Mätäkuun uutiset


  • 3 Lähteet


  • 4 Aiheesta muualla




Historiaa |


Mätäkuun perinne juontaa alkunsa jo tuhansien vuosien takaa muinaisesta Mesopotamiasta, jolloin kesän kuumin aika tunnettiin koiranpäivien nimellä. Nimensä tuo kolmisen viikkoa kestänyt aika oli saanut Canis Majorin eli Ison koiran tähtikuviosta ja sen kirkkaimmasta tähdestä Siriuksesta eli Koirantähdestä, joka heinäkuun puolenvälin jälkeen tulee pois Auringon takaa ja alkaa näkyä aamuisin juuri ennen auringonnousua. Tätä sanotaan Siriuksen heliakiseksi nousuksi. Käsite koirakuu on alun perin syntynyt Mesopotamiassa. Myös egyptiläisille Siriuksen näkyminen oli tärkeä, koska silloin alkoivat Niilin tulvat. Roomalaiset nimittivät ajanjaksoa nimellä dies caniculares.


Nimitys ”mätäkuu” on käännösvirheen seurausta. Saksassa otettiin käyttöön käsite Rodenmonat, joka tarkoittaa kaskeamiskuuta. Tanskalaiset käänsivät sanan muotoon råddenmåned (mätäkuu). Nimi mätäkuu kulkeutui sitten Tanskasta Ruotsiin ja Suomeen. Suomessa käsitteen mätäkuu otti käyttöön jo Mikael Agricola. Mätäkuu oli merkittynä suomalaisiin almanakkoihin aina vuoteen 1995 saakka.


Ennen kylmälaitteiden keksimistä tämä vuoden kostein ja kuumin aika sai elintarvikkeet pilaantumaan nopeammin kuin tavallisesti, joten loppujen lopuksi virheellinen ”mätäkuu” kuvaakin tuota aikaa paremmin kuin koirakuu.


Helsinkiläiset kirurgit selvittivät mätäkuun todenperäisyyttä tutkimalla aikavälillä 2002-2005 Töölön sairaalaan tuodut lähes 50 000 potilasta. Mätäkuiden aikana hoidettiin noin 4000 potilasta. Infektion takia leikkaushoitoa tarvitsi 16 prosenttia, kun muuna aikana leikkaushoitoa tarvitsi 12 prosenttia. Mätäkuun aikana myös leikkauksen jälkeiset haavainfektiot olivat yleisempiä.[3]



Mätäkuun uutiset |


Kansankielessä puhutaan joskus mätäkuun jutuista. Tällöin tarkoitetaan heinä–elokuussa kerrottavia, luotettavuudeltaan epämääräisiä uutisia, jotka saavat uutistilaa, koska kesällä ei tapahdu mitään muutakaan uutisoimisen arvoista.



Lähteet |



  1. WSOY Iso tietosanakirja 6, s. 322, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4


  2. http://almanakka.helsinki.fi Yliopiston almanakkatoimiston sivusto, josta löytyy mm. kopioita eri vuosien almanakoista; heinä- ja elokuun sivut 1995 ja 1996


  3. Pentti Huovinen: Onko mätäkuu totta?. Tiede, , 2017. vsk, nro 7, s. 62.



Aiheesta muualla |


  • Ylen Elävä arkisto: Lehmät lypsivät piimää mätäkuussa 1966

  • Mätäkuu, muisto menneiltä ajoilta

  • Mätäkuu onkin koirakuu

  • Uusi tutkimus tukee mätäkuun myyttiä


Popular posts from this blog

Quoting Keynes in a lectureIs differentiated instruction permitted by universities?How to make students learn prerequisitesUnsatisfactory Instructor Evaluations: balancing of expectations of engineering studentsWhat is the difference between a “statistician”, “applied statistician”, and an academic applying advanced stats within their field?Listing in reference section, but not quotingHow to efficiently use time while preparing for a class?Graduate Admissions: Teaching Emphasisstrategies for sharing teaching information with universities I don't personally have contacts withIs there an efficient way to give a large class of students feedback about their assignments?Is it unreasonable to expect students to read the lecture notes before attending the first class?

Rank groups within a grouped sequence of TRUE/FALSE and NAGrouping functions (tapply, by, aggregate) and the *apply familyCharacters counting and subletting specific patternsWhat is the purpose of setting a key in data.table?data.table vs dplyr: can one do something well the other can't or does poorly?how to make a bar plot for a list of dataframes?How to group by unique values in a list in RPandas - Alternative to rank() function that gives unique ordinal ranks for a columnRank within group in for loop in RData transformation: from dyadic to observational data in RGetting map from purrr to work with paste0

Are all passive ability checks floors for active ability checks?Does passive perception supersede active perception?Which skills can be used passively?Active Opposition with Free-Form Professions in Fate5E Trap/Ambush/Stealth Mechanics VS Passive Perception ConfusionInteraction between perception and stealth in obscured conditionsHow does Keen Sight affect Passive Perception?Are all d20 rolls either attacks, saves or ability checks?Can players declare that they are making a specific ability check?Can I see a Hidden creature that is not obscured at all?Can a Stealth check ever be made passively?Is this alternate version of the Observant feat balanced?What is the minimum amount of skill points per HD?