Trjtdtk

Tätä artikkelia on ehdotettu lupaavaksi artikkeliksi. Lupaava artikkeli -laatumerkinnän on tarkoitus kertoa, että yhteisön mielestä artikkeli sisältää selkeät perustiedot aiheestaan ja on muutenkin kunnossa. Artikkelin keskustelusivulla voit ottaa asiaan kantaa.

206. laivue
Toiminnassa	1916–1917 1917–1918 1918–1920 1936–1946 1947–1949 1949–1950 1952–2005 2009–
Valtio	Yhdistynyt kuningaskunta
Puolustushaarat	ilmavoimat
Rooli	koelentotoiminta
Osa joukkoa	Air Warfare Centre
Tukikohta	Brize Nortonin lentotukikohta, Oxfordshire
Kalusto	Lockheed C-130 Hercules Airbus A400M
Infobox OK

206. laivue (engl. No. 206 Squadron) on Britannian kuninkaallisten ilmavoimien (RAF) lentolaivue, jonka historia alkaa vuodesta 1916. Laivueen toiminta alkoi tiedustelu- ja pommitustehtävillä ensimmäisessä maailmansodassa. Maailmansotien välisinä vuosina se jatkokoulutti ilmavoimien lentäjiä yksitasoisilla koneilla lentämiseen, mistä se siirrettiin meritiedustelutehtäviin vuonna 1937. Laivue lakkautettiin ja uudelleenperustettiin useita kertoja, ja se osallistui muun muassa toiseen maailmansotaan ja Falklandin sotaan. Vuoden 2005 lakkauttamiseensa saakka se toimi meritiedustelutehtävissä.

Laivue perustettiin jälleen uudelleen vuonna 2009, mutta sen uudeksi tehtäväksi tuli kuljetuslentokaluston koelentäminen. Laivue toimi alkuun Boscombe Downin lentotukikohdasta, mutta se siirrettiin Brize Nortonin tukikohtaan vuonna 2014 Airbus A400M:n koelentoja varten.

Historia |

Ensimmäinen maailmansota |

Laivaston lentojoukkojen (engl. Royal Naval Air Service, RNAS) 6. laivueen runko koottiin 1. marraskuuta 1916 Doverissa, mistä se siirrettiin 12. joulukuuta Petite Syntheen. Laivue perustettiin 31. joulukuuta virallisesti Petite Synthessä laivaston lentojoukkojen 4. lennoston A laivueesta komentajanaan J. J. Petre. Laivue siirrettiin 11. maaliskuuta 1917 La Bellevueen, missä se kuului 3. prikaatin 13. lennostoon. Kuukautta myöhemmin 11. huhtikuuta laivue siirrettiin Chipillyyn 4. prikaatin 14. lennostoon ja edelleen lennoston mukana 26. huhtikuuta Fleziin Guizencourtiin. Petre luovutti laivueenkomentajan tehtävät 14. huhtikuuta C. D. Breeselle. Laivue oli 18.-19. kesäkuuta Bray Dunesin rintamatukikohdassa. Laivueen kalustona olivat Nieuport 10, 11, 12 ja 17bis ennen kuin ne vaihdettiin kesäkuussa Sopwith Cameleihin^[1]. Laivue kuului 29. kesäkuuta saakka 4. prikaatin 3. lennostoon ja sen jälkeen taas 4. prikaatin 14. lennostoon. Laivue siirrettiin 26. elokuuta Dunkerqueen, missä se lakkautettiin seuraavana päivänä. Laivueen henkilöstö ja kalusto siirrettiin 9. ja 10. laivueisiin, joista tuli myöhemmin ilmavoimien 209. ja 210. laivueet. Dunkerquen ympäristön kentillä ollessaan laivue tuhosi Britteinsaarilta palaavia keisarillisen Saksan ilmavoimien^selvennä Gotha-pommittajia^[1].^[2]

Laivue perustettiin uudelleen Walmer-laivueen ja 11. laivueen henkilöstöstöstä kalustonaan Airco DH.4 ja DH.9 -pommikoneet^[1] 1. tammikuuta 1918 Doverissa, mistä se siirrettiin 5. lennostoon Petite Syntheen 14. tammikuuta. Laivueen komentajana oli C. T. MacLaren. Laivue liitettiin 30. maaliskuuta 2. prikaatin 11. lennostoon Ste. Marie Cappeliin. Perustettaessa Britannian kuninkaalliset ilmavoimat yhdistämällä maavoimien ja ilmavoimien laivueet niin laivueesta tuli 1. huhtikuuta 1918 206. laivue, joka kuului edelleen 2. prikaatin 11. lennostoon. Laivue siirtyi lennoston mukana 11. huhtikuuta Boisdinghemiin ja edelleen 15. huhtikuuta Alquinesiin, mistä se palasi Boisdinghemiin 29. toukokuuta. Laivue siirtyi 5. kesäkuuta Alquinesiin, mistä se siirtyi 5. lokakuuta 5. prikaatin 65. lennostoon Ste. Marie Cappeliin. Laivue palasi 2. prikaatin 11. lennostoon Linselles Eastiin 24. lokakuuta, mistä se siirtyi lennoston mukana 26. marraskuuta Nivelles Eastiin ja edelleen Bickendorfiin 18.-21. joulukuuta ja Maubergeen 27. toukokuuta 1919. MacLAren luovutti 23. toukokuuta 1919 komentajan tehtävät G. R. M. Reidille. Laivue matkasi 7. kesäkuuta alkaen Marseillesin kautta Aleksandriaan, jonne se saapui 19. kesäkuuta. Laivue palveli Heliopoliksessa 24. kesäkuuta, Helwanissa 27. kesäkuuta kuuluen Lähi-Idän joukkojen koulutusprikaatiin, kunnes laivue lakkautettiin jo 1. helmikuuta 1920 nimeämällä se uudelleen 47. laivueeksi^[1].^[2]

Toinen maailmansota |

206. laivueen väreihin restauroitu Avro Anson Classic Fighters -lentonäytöksessä vuonna 2015.

Laivue perustettiin uudelleen 13. kesäkuuta 1936 täydentämällä 48. laivueen C-lentue laivueeksi ja nimeämällä se 206. laivueeksi. Laivueen kalustona olivat Avro Ansonit, ja sen tehtävänä oli kaksitasoisilla lentäneiden miehistöjen jatkokouluttaminen yksitasoisiin. Laivue siirrettiin operatiivisiin tehtäviin vuonna 1937, jolloin se tärkein tehtävä oli merimaalien etsintä.^[1]

206. laivueen kalustoksi vaihdettiin maaliskuussa 1940 Lockheed Hudsonit ja sen toimialueeksi määrättiin Saksan pohjoisrannikko. Toukokuussa laivue aloitti partioinnin Alankomaiden ja Belgian rannikoilla, minkä lisäksi se suojasi Pohjanmerellä liikkuneita saattueita ennen siirtoa Dunkerquen alueelle.^[1]

Britannian siirtoarmeijan rippeiden siirryttyä Britteinsaarille laivue aloitti Saksan maihinnousuvalmisteluiden tiedustelun Alankomaiden rannikolla. Sen koneet upottivat 21. kesäkuuta Alankomaiden laivaston rannikkovartioaluksen ja heinäkuun 1941 loppuun mennessä miinanraivaajan ja mahdollisesti sukellusveneen.^[1]

Elokuussa laivue siirrettiin Pohjois-Irlantiin, josta se suojasi Liverpoolin ja Clyden reittejä. Laivue jaettiin pitkin Britannian länsirannikkoa sijoitettuihin erillisosastoihin, ja sen kone upotti kesäkuussa 1943 sukellusveneen. Heinäkuussa kalustoksi tulivat Boeing B-17 Flying Fortress -koneet, joiden pitkä toimintamatka mahdollisti suuremman valvonta-alueen ja laivue siirrettiin Azoreille, mistä se kykeni valvomaan niin kutsuttua Etelä-Atlantin aukkoa.^[1]

Laivue palasi Azoreilta Britteinsaarille huhtikuussa 1944 osan laivueen miehistöistä kuitenkin jäädessä muiden Flying Fortress -laivueiden täydennyksiksi. Laivue sai uudeksi kalustokseen Aldergrovessa Liberator GR.Mk VI -koneet ja laivueen henkilöstö täydennettiin Nassausta koulutuksesta saapuneilla. Laivue siirrettiin neljänneksi Liberator-laivueeksi St. Evaliin, missä se aloitti lentotoiminnan 23. toukokuuta. Laivueen koneet valvoivat Normandian maihinnousun etenemistä, jolloin laivueen lentokone upotti 10. kesäkuuta sukellusveneen. Laivue siirtyi tämän jälkeen heinäkuussa Leucharsiin, mistä se aloitti partiolennot Norjan rannikolla. Partiomatkalla 15. marraskuuta 1944 kohtasi laivueen Liberator EW288 neljä Saksan ilmavoimien 26. raskaan hävittäjälennoston Messerschmitt Bf 110G-2 -hävittäjää. Seuranneessa lähes tunnin kestäneessä ilmataistelussa Liberator vaurioitui pahoin menettäen muun muassa yhden moottorin, peräsimestä suuren palan, hydrauliikan ja sähköt. Miehistöstä sai surmansa taka-ampuja ja etuampuja haavoittui. Kone kuitenkin kykeni palaamaan tukikohtaansa, jossa se teki pakkolaskun.^[1][3]

Laivueen kalustoksi tulivat marraskuussa Leigh Light -etsintävalonheittimillä varustetut koneet, joita se käytti Euroopan sotatoimien päättymiseen saakka. Laivue varustettiin Liberator VIII -kuljetuskoneilla, joilla se aloitti lennot Intiaan kesäkuussa 1945. Lentoja tehtiin aina 25. huhtikuuta 1946 saakka, jolloin laivue lakkautettiin.^[1]

Sotien jälkeen |

Laivueen Nimrod MR1 -kone Finningleyn lentotukikohdassa heinäkuussa 1977.

Laivue perustettiin uudelleen 17. marraskuuta 1947 kalustonaan Avro Yorkit. Pian perustamisensa jälkeen se osallistui Berliinin ilmasillan toteuttamiseen. Kriisin päätyttyä laivue lakkautettiin 20. helmikuuta 1950, mutta perustettiin uudelleen jo 27. syyskuuta 1952 tehtävänään merivalvonta. Kalustona olivat tällä kertaa Avro Shackleton MR1 -koneet, jotka päivitettiin vuonna 1958 MR3-versioon. Näitä seurasivat vuonna 1970 käyttöön saadut Hawker Siddeley Nimrod MR1 -koneet. Kinlossiin siirretty laivue varustettiin MR2-versiolla, jolla se osallistui Falklandin sotaan. Laivue osallistui myös operaatio Granbyyn ja sen jälkeisiin operaatioihin aina 1. huhtikuuta 2005 asti, jolloin se lakkautettiin.^[1]

Laivue perustettiin 1. huhtikuuta 2009 uudelleen Boscombe Downin lentotukikohdassa, missä sen tehtäväksi tuli raskaiden kuljetuskoneiden koelentäminen. Kalustoon ovat kuuluneet koneet Beechcraft King Airista Boeing C-17 Globemaster III:een.^[1] Laivue alkoi koelentää vuonna 2014 uutta Airbus A400M -kuljetuskonetta. Laivue siirrettiin Boscombe Downista Brize Nortonin lentotukikohtaan, missä se koelensi C-130 Hercules- ja A400M-kuljetuskoneita.^[4]

Lähteet |

• Royal Air Force Squadrons - The Story behind Today's Units The Heritage, The Aircraft, The Operations: Key Publishing 2016

Viitteet |

Aiheesta muualla |

• 
  Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 206. laivue (RAF) Wikimedia Commonsissa
  

• Laivue RAF:n verkkosivuilla