Kuukkeli Sisällysluettelo Koko ja ulkonäkö | Levinneisyys | Elinympäristö | Lisääntyminen | Ravinto | Kuukkeli kulttuurissa | Lähteet | Kirjallisuutta | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoInfobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK Perisoreus infaustusKuukkeli, vuoden 2007 lintulajiPirkanmaan ja lähialueiden kuukkelitKuukkeli kiikarissaSuomen luonnonsuojeluliittoLuontoPortti: Kuukkeli (Perisoreus infaustus)ITIS: Perisoreus infaustusLähikuvaa laskeutuvasta kuukkelista

VariksetSuomen maakuntalinnutRuotsin maakuntaeläimet


ElinvoimainenWikispecies-logo.svgKuukkeli WikispeciesissäCommons-logo.svgKuukkeli CommonsissavaristenEuroopanAasianSkandinaviastaVenäjälleMongoliaanKiinaanMetsä-LapissaPeräpohjolassaTorniostaKajaaninLieksaansoisessanaavojenluppojenreviirisoitimellakuuseenriekonmetsonporonkarvojamunaasisäsiittoisuuttarengastettumarjatsiemenetsienethyönteisetSuomalaisessa muinaisuskossaKainuunKoillismaanmaakuntalintuBirdLife Suomen





Tämä artikkeli kertoo lintulajista. Veistoksesta kertoo artikkeli Kuukkeli (taideteos).



























Kuukkeli
Siberian Jay Kittila 20100312.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]



Elinvoimainen


Tieteellinen luokittelu
Domeeni:
Aitotumaiset Eucarya
Kunta:
Eläinkunta Animalia
Pääjakso:
Selkäjänteiset Chordata
Luokka:
Linnut Aves
Lahko:
Varpuslinnut Passeriformes
Heimo:
Varikset Corvidae
Suku:
Kuukkelit Perisoreus
Laji:
infaustus
Kaksiosainen nimi

Perisoreus infaustus
(Linnaeus, 1758)


Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Kuukkeli Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kuukkeli Commonsissa



Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Kuukkeli (Perisoreus infaustus) on varisten heimoon kuuluva lintulaji. Se on pienin Suomessa elävä varislintu.




Sisällysluettelo





  • 1 Koko ja ulkonäkö


  • 2 Levinneisyys


  • 3 Elinympäristö


  • 4 Lisääntyminen


  • 5 Ravinto


  • 6 Kuukkeli kulttuurissa


  • 7 Lähteet


  • 8 Kirjallisuutta


  • 9 Aiheesta muualla




Koko ja ulkonäkö |


Kuukkelin pituus on noin 27–30 cm, siipien kärkiväli on runsaat 40 cm ja sen paino on 74–98 grammaa. Koiras on naarasta kookkaampi. Suomessa esiintyvistä varislinnuista kuukkeli on pienin. Nokka ja koivet ovat mustat. Selkäpuoli on ruskeanharmaa, pyrstö kirkkaan oranssi ja rintapuoli hieman vaalempaa oranssia. Pää on ruskea. Nuoret linnut eivät poikkea emoistaan kokonsa tai värityksensä suhteen. Rengastusta varten kiinni otetuista linnuista erottelu nuoriin ja vanhoihin onnistuu ulomman pyrstösulan muodon perusteella.



Levinneisyys |


Kuukkelia esiintyy Euroopan ja Aasian pohjoisella havumetsävyöhykkeellä Skandinaviasta Venäjälle, Mongoliaan ja Kiinaan saakka. Suomessa kuukkelia tavataan erityisesti Metsä-Lapissa ja Peräpohjolassa, mutta sitä esiintyy itärajalla eteläistä Suomea myöten. Torniosta Kajaanin eteläpuolitse Lieksaan kulkevan linjan eteläpuolella esiintyminen on osittain eristynyttä, pohjoispuolella vielä yhtenäistä. Suomen pesimäkanta oli 1990-luvun lopulla 30 000–50 000 paria. Ruotsin kanta on 50 000–200 000 paria. Lajin kannat ovat edelleen taantuneet 2000-luvulla, parimäärän arvio vuonna 2017 on 30 000 paria.



Elinympäristö |


Kuukkeli viihtyy soisessa ja hidaskasvuisessa korpikuusikossa, jossa puiden oksat ovat naavojen ja luppojen peitossa. Pesimäajan ulkopuolella kuukkeli liikkuu kaikenlaisissa metsissä, myös nuorissa männiköissä. Isoja aukeita laji välttelee. Useimmat asuinpaikat ovat kaukana ihmisasutuksesta. Kuukkeli on paikkalintu. Kuukkeliperheen reviiri on 1–2 neliökilometrin kokoinen. Nuori yksilö päätyy synnyinpesästään yleisimmin 2–3 kilometrin päähän. Yli 10 kilometrin siirtymä on jo hyvin harvinaista. Pariuduttuaan se pysyy yleensä samalla reviirillä loppuun asti. Lapissa kevättalvisin vanhatkin linnut saattavat kerääntyä hyville ruokintapaikoille useiden kilometrien päästä.



Lisääntyminen |


Kuukkelit ovat soitimella maaliskuussa. Naaras rakentaa samaan aikaan parissa viikossa pesän yleensä kuuseen noin viiden metrin korkeudella maasta olevalle oksalle aivan rungon viereen. Pesä on halkaisijaltaan noin 25 cm ja koostuu kuusenoksista, jotka on punottu yhteen naavajäkälällä. Sisällä on pehmusteena naavaa, heinää, riekon ja metson höyheniä sekä poronkarvoja. Höyheniä kuukkeli keräilee pitkin vuotta ja kätkee niitä samoihin puunlatvoihin kuin ruokaansakin, jotta pesään on keväällä tarpeeksi rakennusainetta.


Kuukkeli munii 3–4 munaa yhden kerrallaan noin vuorokauden välein huhtikuun puolessavälissä tai viimeistään toukokuun alussa. Naaraan hautoessa koiras tuo sille kerran vuorokaudessa ruokaa. Haudonta kestää kolme viikkoa ja poikaset syntyvät kaljuina ilman höyhenpeitettä. Alussa ruokinnasta vastaa yksin koiras, mutta noin viikon päästä myös naaras poistuu pesästä ravinnonhakuun tyhjentämään ruokakätköjään. Poikaset jättävät pesän pariviikkoisina, mutta pysyvät vanhempiensa seurassa kesä-heinäkuulle saakka. Sen jälkeen vain yksi tai kaksi poikasta saa luvan seurata ryhmää, loput häädetään pois. Mukaan hyväksytyt poikaset voivat kulkea ryhmässä jopa lähes kaksi vuotta, 1- tai 2-vuotiaana tapahtuvaan pariutumiseensa asti. Joskus kuukkelit adoptoivat "ylijäämäpoikasia". Vanhan linnun kuollessa jäljelle jäänyt emolintu pariutuu usein adoptiopoikasen kanssa. Tämä auttaa torjumaan sisäsiittoisuutta.


Kuukkeli voi elää yli 15-vuotiaaksi. Vanhin suomalainen rengastettu yksilö on ollut 15 vuotta ja neljä kuukautta vanha. Tämän iän saavutti Kristiinankaupungin Tiukassa elänyt koiraslintu vuonna 1988. Se on samalla vanhin eurooppalainen kuukkeli.




Kuukkeli on napannut leipäpalan.



Ravinto |


Kuukkelin ravinnoksi kelpaavat kaikenlaiset marjat, siemenet, sienet, hyönteiset ja niiden toukat, riistaeläinten haaskat, muiden lintulajien poikaset ja retkeilijöiden tarjoamat makupalat. Kuukkeli kerää koko lumettoman ajan talvivarastoja ja kätkee ruokapaloja kaarnankoloihin ja oksien naavatuppoihin.



Kuukkeli kulttuurissa |


Kuukkelia pidetään yleisesti metsämiehen ”kaverina”. Se onkin tunnettu siitä, että se ilmaantuu varsin nopeasti nuotiopaikoille kerjäämään ruoantähteitä. Yleinen uskomus on, että kuukkeli on onnenlintu ja sen tappaneen ihmisen metsästysonni katoaa lopullisesti. Suomalaisessa muinaisuskossa kuukkelia kutsuttiin myös ”sielunlinnuksi” ja uskottiin, että metsämiehen henki siirtyy kuukkeliin hänen kuoltuaan.


Kuukkeli on Kainuun ja Koillismaan maakuntalintu. Kuukkeli oli BirdLife Suomen Vuoden laji 2007. Lajin esiintyminen Suomessa pyrittiin kartoittamaan mahdollisimman tarkasti.[2]



Lähteet |



  1. Perisoreus infaustus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 6.3.2014. (englanniksi)


  2. BirdLife Suomi: Kuukkeli, vuoden 2007 lintulaji



Kirjallisuutta |


  • Hannu Siitonen: Kuukkeli – sielunlintu. Otava, 2003. ISBN 951-1-19086-5.

  • Hannu Hautala, Teuvo Suominen: Kuukkeli. Otava, 1993. ISBN 951-1-12521-4.

  • Pekka Peltoniemi: Ylläksen kuukkelitutkimus.blogspot.fi

  • Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys 2006. Pirkanmaan ja lähialueiden kuukkelit.


Aiheesta muualla |


  • Kuukkeli kiikarissa

  • Suomen luonnonsuojeluliitto

  • Kemppainen, Jouko & Kemppainen, Olavi 1991: Kuukkelin esiintymisestä Etelä-Suomessa 1960–1990. – Lintumies 1.1991 s. 20–29. LYL.

  • Pihlajaniemi, Mari 2006: Kuukkeli Etelä-Suomessa. – Metsähallitus. Tampere. ISBN 952-446-519-1

  • LuontoPortti: Kuukkeli (Perisoreus infaustus)


  • ITIS: Perisoreus infaustus (englanniksi)

  • Lähikuvaa laskeutuvasta kuukkelista


Popular posts from this blog

Quoting Keynes in a lectureIs differentiated instruction permitted by universities?How to make students learn prerequisitesUnsatisfactory Instructor Evaluations: balancing of expectations of engineering studentsWhat is the difference between a “statistician”, “applied statistician”, and an academic applying advanced stats within their field?Listing in reference section, but not quotingHow to efficiently use time while preparing for a class?Graduate Admissions: Teaching Emphasisstrategies for sharing teaching information with universities I don't personally have contacts withIs there an efficient way to give a large class of students feedback about their assignments?Is it unreasonable to expect students to read the lecture notes before attending the first class?

Rank groups within a grouped sequence of TRUE/FALSE and NAGrouping functions (tapply, by, aggregate) and the *apply familyCharacters counting and subletting specific patternsWhat is the purpose of setting a key in data.table?data.table vs dplyr: can one do something well the other can't or does poorly?how to make a bar plot for a list of dataframes?How to group by unique values in a list in RPandas - Alternative to rank() function that gives unique ordinal ranks for a columnRank within group in for loop in RData transformation: from dyadic to observational data in RGetting map from purrr to work with paste0

Are all passive ability checks floors for active ability checks?Does passive perception supersede active perception?Which skills can be used passively?Active Opposition with Free-Form Professions in Fate5E Trap/Ambush/Stealth Mechanics VS Passive Perception ConfusionInteraction between perception and stealth in obscured conditionsHow does Keen Sight affect Passive Perception?Are all d20 rolls either attacks, saves or ability checks?Can players declare that they are making a specific ability check?Can I see a Hidden creature that is not obscured at all?Can a Stealth check ever be made passively?Is this alternate version of the Observant feat balanced?What is the minimum amount of skill points per HD?