Trjtdtk

Friedrichshafen FF49C Sortavalan lentoasemalla.

Sortavalan lentoasema perustettiin 14. kesäkuuta 1918. Se sijaitsi Sortavalan keskustassa Vakkolahden rannalla, lähellä Pitkäsiltaa. Lentoaseman konesuojan muodostivat aluksi kaksi kankaista vajaa, joihin mahtui kaksi lentokonetta. Kolmas lentokone oli laskusillalla. Puurakenteinen lentokonehalli valmistui lokakuussa 1918. Varsinaisena lentokenttänä käytettiin neliökilometrin laajuista Läppäjärven selkää.

Sortavalan lentoaseman ensimmäinen lentokone oli Friedrichshafen FF49C, joka tuli 26. kesäkuuta 1918. Sortavalan lentoasemalta toimivien lentokoneiden tehtävänä oli valvoa Laatokkaa, mutta sieltä suoritettiin lentoja myös maarintamille Laatokan pohjoispuolelle. Suomen ilmavoimien ensimmäinen varsinainen tiedustelulento ulkomaille tapahtui 27. helmikuuta 1919, kun kapteeni Väinö Mikkola ja kersantti C-E Leijer suorittivat ilmakuvausmatkan Pietariin. Friedrichshafen FF49C:t siirrettiin Koivistolle 5. joulukuuta 1918 ja 22. maaliskuuta 1919

Lentoasemalta pyrittiin tukemaan myös Aunuksen retkeä. Eversti von Hertzen ja vänrikki Tschernich hankkivat retkikunnan käyttöön Rumpler C.8:n, joka joutui tekemään pakkolaskun lähtöpäivänään 21. huhtikuuta 1919.

1919 syksyllä suoritettiin postilento Murmanskin Kontiolahteen. Porajärven kapinan vuoksi lentoasemalle siirrettiin 1920 kolme Breguet 14A2-lentokonetta tiedustelutehtäviin itärajalla. Koneet lensivät kaksi onnistunutta matkaa Porajärvelle. Sortavalan lentoaseman toiminta siirtyi Kasinhäntään 1921 alkaen.

Lähteet |

• Pakarinen, Juha: Satakunnan lennoston historia 1918–1998. Tampere: Satakunnan lennoston kilta, 1998. ISBN 952-91-0530-4.