Carl Reinhold Sahlberg Sisällysluettelo Elämäkerta | Julkaisuja | Lähteet | NavigointivalikkoInfobox OKSahlberg, Carl Reinhold (1779–1860) – eläintieteen ja kasvitieteen professori, hyönteistieteilijäWorldCat IdentitiesSahlb.1327218210000 0000 7694 7736361633189350396063

Suomalaiset kasvitieteilijätSuomalaiset entomologitSuomalaiset maataloustieteilijätTurun akatemian professoritKeisarillisen Aleksanterin-Yliopiston professoritVuonna 1779 syntyneetVuonna 1860 kuolleetSuomalaiset professorit


22. tammikuuta1779Eura18. lokakuuta1860Yläneprofessorientomologikovakuoriaiset1804dosenttilääketieteen lisensiaattiSuomen suuriruhtinaskunnanTurun akatemiassaTorniostaohranCarl Niclas HelleniuksenTurun palonHelsingin yliopistokasvitieteellistä puutarhaa HelsinkiinSuomen LääkäriseuraaSuomen TiedeseuraaJohan Magnus af TengströmUudenkartanonHuvitusReinhold Ferdinand SahlbergJohn SahlbergUunio Saalas












Carl Reinhold Sahlberg

Carl Reinhold Sahlberg.
Carl Reinhold Sahlberg.
Henkilötiedot
Syntynyt
22. tammikuuta 1779
Eura
Kuollut
18. lokakuuta 1860 (81 vuotta)
Yläne
Infobox OK

Carl Reinhold Sahlberg (22. tammikuuta 1779 Eura – 18. lokakuuta 1860 Yläne) oli suomalainen luonnontieteilijä ja professori.[1] Hän oli eritoten entomologi, jonka erityisalana olivat kovakuoriaiset, mutta vaikutti vahvasti myös kasvitieteen ja kasvinviljelyn alalla.[2]




Sisällysluettelo





  • 1 Elämäkerta


  • 2 Julkaisuja


  • 3 Lähteet

    • 3.1 Viitteet





Elämäkerta |


Sahlbergin vanhemmat olivat majuri Isak Reinhold Sahlberg ja Lovisa Katarina Polviander.


Sahlberg valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1801. Vuonna 1804 hänestä tuli luonnonhistorian dosentti ja 1810 lääketieteen lisensiaatti. Hän toimi tuolloin lääketieteen apulaisena ja kasviopin demonstraattorina. Vuodesta 1813 hän oli luonnonhistorian apulainen ja museon valvoja ja vuodesta 1816 luonnonhistorian ja talouden vs. professori silloisen Suomen suuriruhtinaskunnan ainoassa yliopistossa Turun akatemiassa.


Sahlberg loi jo uransa alkuaikana itselleen maankattavan verkoston alan harrastajista, jotka toimittivat hänelle luonnontieteellisiä näytteitä, erityisesti hyönteisiä.[1] Hän laati väitöskirjat 1804 ja 1817 kasvitieteestä. Jälkimmäisessä hän todisti Torniosta saadun ohran kypsyvän Etelä-Suomessa sieltä saatua nopeammin.


Vuodesta 1818 alkaen Sahlbergista tuli Carl Niclas Helleniuksen jälkeen talousopin ja luonnonhistorian vakinainen professori. Turun palon jälkeen (1827) luonnonhistoriallisten kokoelmien jäännökset vietiin Helsinkiin, minne yliopistokin siirrettiin. Lopulta yliopistosta tuli Helsingin yliopisto. Vanha talousopin ja luonnonhistorian professuuri nimettiin uudelleen eläin- ja kasvitieteen professuuriksi vuonna 1828. Sahlberg korvasi tuhoutuneet kokoelmat ja oli mukana perustamassa kasvitieteellistä puutarhaa Helsinkiin.[2]


Oppilaidensa kanssa hän perusti tieteellisen seuran nimeltään Societas pro Fauna et Flora Fennica.[2] Sen ainoa ala oli luonnonhistoria aina vuoteen 1921, jolloin siihen liitettiin myös muut biologian alueet. Hän oli perustamassa myös Suomen Lääkäriseuraa vuonna 1835 ja Suomen Tiedeseuraa vuonna 1838, jonka kunniajäseneksi hänet kutsuttiin 1853.


Sahlberg hoiti professorin virkaa vuoteen 1841 ja häntä seurasi siinä Johan Magnus af Tengström. Mainitusta vuodesta lähtien Sahlberg asui Yläneellä Uudenkartanon alueella, jonne hän perusti Huvitus-nimisen tilan. Siellä oli 1200–1300 puuta käsittävä hedelmätarha, jossa Sahlberg teki hedelmänviljelykokeita. Tilansa alustalaisille hän piti suomenkielistä koulua ja perusti lainakirjaston. Sahlbergin intohimona olivat hyönteiset, hänellä itsellään oli huomattava kovakuoriaiskokoelma, jota oli kartutettu ulkomailtakin saaduilla näytteillä.


Sahlberg myi osan kokoelmistaan yliopistolle ja perusti saamillaan tuloilla stipendirahaston ulkomailla tehtäviä eläintieteellisiä tutkimusmatkoja varten.


Sahlbergin aviopuoliso vuodesta 1807 oli Johanna Sofia Björkfors. Heidän poikansa Reinhold Ferdinand Sahlberg, pojanpoikansa John Sahlberg ja tämän poika Uunio Saalas olivat myös entomologeja.



Julkaisuja |



  • Dissertatio academica quaestionem examinans: an Lichenes detrimento sint arboribus? 1802


  • Specimen academicum, observations quaedam de hordei in borealibus terries culti cito maturescendi habitu et in re nostra rustica usu sistens. 1817


  • Dissertatio entomologica Insecta Fennica enumerans I-II. 1817–1839


  • Periculum entomographicum species insectorum nondum descriptas proponens 1–5. 1823


  • Om fruktträdgårdars anläggande. 1856


Lähteet |



  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 652.

  • Leikola, Anto: Sahlberg, Carl Reinhold (1779–1860) – eläintieteen ja kasvitieteen professori, hyönteistieteilijä Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 2012.


Viitteet |



  1. ab Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 3, Oma maa ja maailma, s. 100-1. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-1844-4.


  2. abc Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 446. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.



Popular posts from this blog

Quoting Keynes in a lectureIs differentiated instruction permitted by universities?How to make students learn prerequisitesUnsatisfactory Instructor Evaluations: balancing of expectations of engineering studentsWhat is the difference between a “statistician”, “applied statistician”, and an academic applying advanced stats within their field?Listing in reference section, but not quotingHow to efficiently use time while preparing for a class?Graduate Admissions: Teaching Emphasisstrategies for sharing teaching information with universities I don't personally have contacts withIs there an efficient way to give a large class of students feedback about their assignments?Is it unreasonable to expect students to read the lecture notes before attending the first class?

Rank groups within a grouped sequence of TRUE/FALSE and NAGrouping functions (tapply, by, aggregate) and the *apply familyCharacters counting and subletting specific patternsWhat is the purpose of setting a key in data.table?data.table vs dplyr: can one do something well the other can't or does poorly?how to make a bar plot for a list of dataframes?How to group by unique values in a list in RPandas - Alternative to rank() function that gives unique ordinal ranks for a columnRank within group in for loop in RData transformation: from dyadic to observational data in RGetting map from purrr to work with paste0

Are all passive ability checks floors for active ability checks?Does passive perception supersede active perception?Which skills can be used passively?Active Opposition with Free-Form Professions in Fate5E Trap/Ambush/Stealth Mechanics VS Passive Perception ConfusionInteraction between perception and stealth in obscured conditionsHow does Keen Sight affect Passive Perception?Are all d20 rolls either attacks, saves or ability checks?Can players declare that they are making a specific ability check?Can I see a Hidden creature that is not obscured at all?Can a Stealth check ever be made passively?Is this alternate version of the Observant feat balanced?What is the minimum amount of skill points per HD?