Hanna Parviainen Sisällysluettelo Tausta | Ura | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoKauppaneuvos Hanna Parviainen (1874–1938).Aika ennen SulkurantaaVaneritehtailija Hanna Parviainen oli Säynätsalon hallitsijaHanna Parviainen Finnican sivuillaWikiaineisto: Kuka kukin oli 1961

KauppaneuvoksetSuomalaiset elinkeinoelämän vaikuttajatVuonna 1874 syntyneetVuonna 1938 kuolleetSuomalaiset yrittäjät


3. elokuuta1874Jyväskylä12. helmikuuta1938HelsinkiSuomenkauppaneuvoksenSäynätsalossaJoh. Parviaisen Tehtaat Oy:nJohan ParviainenJyväskylänGenevessäSveitsissäPunaisen RistinTukholmassakirjanpitoakirjanpitäjänJyväsjärventurvepehkutehtaankalanviljelyätähtitorninYrjö VäisäläWivi LönnomenalajikkeitaMuuratsalonArmas LindgreninSäynätsalon kirkkoSuomen PankilleKansallis-Osake-PankilleHelsinkiinEnso-GutzeitUPM







Hanna Parviaisen kaupunkiasunto Jyväskylän Seminaarikadulla.


Hanna Maria Parviainen (3. elokuuta 1874 Jyväskylä – 12. helmikuuta 1938 Helsinki) oli Suomen ensimmäinen kauppaneuvoksen arvonimen saanut nainen. Hän toimi Säynätsalossa toimineen saha- ja vaneriteollisuutta harjoittaneen Joh. Parviaisen Tehtaat Oy:n johtajana vuosina 1922–1925, johtokunnan puheenjohtajana vuosina 1925–1930 ja omistajana vuosina 1925–1936. Kauppaneuvoksen arvo Parviaiselle myönnettiin vuonna 1926.[1]




Sisällysluettelo





  • 1 Tausta


  • 2 Ura


  • 3 Lähteet

    • 3.1 Viitteet



  • 4 Aiheesta muualla




Tausta |


Parviaisen vanhemmat olivat kauppaneuvos Johan Parviainen ja Maria Charlotta Hedberg. Hän opiskeli Jyväskylän tyttökoulussa, josta sai päästötodistuksen vuonna 1891 ja vietti sen jälkeen vuoden ranskankielisessä sisäoppilaitoksessa Genevessä, Sveitsissä. Palattuaan Suomeen Parviainen kävi keitto- ja käsityökoulun ja Punaisen Ristin samarialaiskurssin. Vuosina 1893–1894 hän kävi kauppakoulua Tukholmassa ja opiskeli kirjanpitoa.[1]



Ura |


Hankittuaan kirjanpitäjän pätevyyden Parviainen työskenteli isänsä tehtaiden kassanhoitajana (1895–1900). Johan Parviaisen kuoltua vuonna 1900 hän hoiti perheen maatiloja vuoteen 1920.[1]


Vuoteen 1919 saakka Parviainen asui Jyväsjärven rannalla sijainneella Sulkulan mallitilalla. Hän raivautti peltoja, harrasti karjan- ja hevosjalostusta, perusti turvepehkutehtaan, rakennutti teitä sekä kalasti ja harrasti kalanviljelyä. Tilalla oli yksi Suomen ensimmäisistä syväporakaivoista ja päärakennuksen päätyyn Parviainen rakennutti tähtitornin, jonka peiliteleskoopin teki Yrjö Väisälä. Parviaisen arkkitehtiystävätär Wivi Lönn suunnitteli tilalle hedelmäpuutarhan, jossa koeviljeltiin eri omenalajikkeita ja tutkittiin niiden ominaisuuksia Suomen ilmasto-oloissa. Tilalta Parviainen muutti Jyväskylään Seminaarinkadulle.[2]


Vuosina 1922–1925 Parviainen toimi Joh. Parviainen Oy:n johtajana ja Kiminki Oy:n toimitusjohtajana. Vuosina 1923–1936 hän oli Joh. Parviaisen Tehtaat Oy:n hallintoneuvoston ja vuosina 1923–1930 johtokunnan jäsen. Veljensä Walter Parviaisen kuoleman jälkeen Hanna Parviaisesta tuli vuonna 1925 Joh. Parviaisen tehtaiden omistaja ja johtokunnan puheenjohtaja.[1]


Parviaisen aikana kiinnitettiin huomiota sosiaaliseen toimintaan. Lönn suunnitteli vuonna 1929 Muuratsalon omakotialueen yhtiön työntekijöille ja Parviainen lahjoitti jokaiselle alueelle muuttaneelle perheelle jalostetun omenapuun, marjapensaita ja muita puutarhakasveja. Parviainen tuki myös eri naisjärjestöjen toimintaa ja avusti puutteessa eläviä leskiä ja orpoja. Vuonna 1927 valmistui Parviaisen Säynätsalon seurakunnalle rakennuttama, Armas Lindgrenin suunnittelema Säynätsalon kirkko.


Parviainen johti Säynätsalossa sijainneita tehtaita vuoteen 1936 saakka, jolloin ne yhtiön heikentyneen taloudellisen tilan vuoksi myytiin Suomen Pankille ja Kansallis-Osake-Pankille. Parviainen muutti tämän jälkeen Helsinkiin, missä vietti viimeiset vuotensa. Joh. Parviaisen Tehtaat Oy siirtyi vuonna 1946 Enso-Gutzeit Oy:n haltuun. Nykyään Säynätsalon tehtaat ovat osa UPM-konsernia.



Lähteet |


  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto, s. 576. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.


Viitteet |



  1. abcd Pohls, Maritta: Kauppaneuvos Hanna Parviainen (1874–1938). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2011. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 30.7.2014


  2. Aika ennen Sulkurantaa Sulkuranta.apilapolku.com. Viitattu 30.7.2014.



Aiheesta muualla |



  • Vaneritehtailija Hanna Parviainen oli Säynätsalon hallitsija Ylen Elävä arkisto. Viitattu 28.2.2014.

  • Hanna Parviainen Finnican sivuilla

  • Wikiaineisto: Kuka kukin oli 1961


Popular posts from this blog

Quoting Keynes in a lectureIs differentiated instruction permitted by universities?How to make students learn prerequisitesUnsatisfactory Instructor Evaluations: balancing of expectations of engineering studentsWhat is the difference between a “statistician”, “applied statistician”, and an academic applying advanced stats within their field?Listing in reference section, but not quotingHow to efficiently use time while preparing for a class?Graduate Admissions: Teaching Emphasisstrategies for sharing teaching information with universities I don't personally have contacts withIs there an efficient way to give a large class of students feedback about their assignments?Is it unreasonable to expect students to read the lecture notes before attending the first class?

Rank groups within a grouped sequence of TRUE/FALSE and NAGrouping functions (tapply, by, aggregate) and the *apply familyCharacters counting and subletting specific patternsWhat is the purpose of setting a key in data.table?data.table vs dplyr: can one do something well the other can't or does poorly?how to make a bar plot for a list of dataframes?How to group by unique values in a list in RPandas - Alternative to rank() function that gives unique ordinal ranks for a columnRank within group in for loop in RData transformation: from dyadic to observational data in RGetting map from purrr to work with paste0

Are all passive ability checks floors for active ability checks?Does passive perception supersede active perception?Which skills can be used passively?Active Opposition with Free-Form Professions in Fate5E Trap/Ambush/Stealth Mechanics VS Passive Perception ConfusionInteraction between perception and stealth in obscured conditionsHow does Keen Sight affect Passive Perception?Are all d20 rolls either attacks, saves or ability checks?Can players declare that they are making a specific ability check?Can I see a Hidden creature that is not obscured at all?Can a Stealth check ever be made passively?Is this alternate version of the Observant feat balanced?What is the minimum amount of skill points per HD?