Matti Järvinen (keihäänheittäjä) Sisällysluettelo Elämä ja ura | Maailmanennätykset[2] | Lähteet | Kirjallisuutta | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoInfobox OKNimi-testi OKMatti Järvinen Tilastopajan tietokannassaMitä Kekkonen oikein touhusi vuonna 1942 Saksassa?Tällä hepulla ei keihäs kädessä pysyYLEn elävä arkisto – Matti Järvinen radiohaastattelussaYLEn elävä arkisto – Los Angelesin olympialaisten kärkikolmikko haastattelussa vuonna 1932Järvinen, Matti (1909–1985)SUL 100 vuotta – Matti JärvinenWorldCat Identities10505732183056541790308210157
Suomalaiset keihäänheittäjätSuomalaiset olympiavoittajatSuomalaiset yleisurheiluvalmentajatVuonna 1909 syntyneetVuonna 1985 kuolleet
18. helmikuuta1909Tampere22. heinäkuuta1985HelsinkisuomalainenVerner "Isä" Järvinenkiekonheitonvälikisoista 1906KalleSuomenAkilleskymmenottelun19281932Yrjö JärvinenLos Angelesissa 1932Berliinin olympialaisissa19341938MattiHelsingin Kisa-VeikkojaJatkosodanUrho KekkosenBerliinin olympiastadionillaakselivaltojenPorin stadioninKalervo KallionMatti Järvisen patsasEric LemmingEric LemmingEric LemmingJulius SaaristoJonni MyyräJonni MyyräErik LundqvistMatti JärvinenGerhard StöckTapio RautavaaraCyrus YoungEgil DanielsenViktor TsybulenkoPauli NevalaJānis LūsisKlaus WolfermannMiklós NémethDainis KūlaArto HärkönenTapio KorjusJan ŽeleznýJan ŽeleznýJan ŽeleznýAndreas ThorkildsenAndreas ThorkildsenKeshorn WalcottThomas Röhler
| Matti Järvinen | |
|---|---|
Matti Järvinen 1930-luvun Suomi–Ruotsi-maaottelussa | |
| Henkilökohtaiset tiedot | |
| Nimi | Matti Järvinen |
| Maa | Suomi |
| Syntymäaika | 18. helmikuuta 1909 |
| Syntymäpaikka | Tampere |
| Kuolinpäivä | 22. heinäkuuta 1985 |
| Kuolinpaikka | Helsinki |
| Uran tiedot | |
| Laji | keihäänheitto |
| Seura | Helsingin Kisa-Veikot |
| Saavutukset | |
| Voitot | olympiakulta 1932 |
| Ennätykset | useita maailmanennätyksiä |
Infobox OKNimi-testi OK | |
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: | |||
| Miesten yleisurheilu | |||
| Los Angeles 1932 | keihäänheitto | ||
EM-kilpailut | |||
| Torino 1934 | keihäänheitto | ||
| Pariisi 1938 | keihäänheitto | ||
Matti Henrikki Järvinen (18. helmikuuta 1909 Tampere – 22. heinäkuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen keihäänheittäjä. Hän voitti kultaa 1932 olympialaisissa ja paransi maailmanennätystä kymmenen kertaa.
Sisällysluettelo
1 Elämä ja ura
2 Maailmanennätykset[2]
3 Lähteet
3.1 Viitteet
4 Kirjallisuutta
5 Aiheesta muualla
Elämä ja ura |
Matti Järvisen isä oli Verner "Isä" Järvinen, antiikin tyylin kiekonheiton olympiavoittaja välikisoista 1906. Hänen veljensä Kalle (1903–1941) oli aikanaan Suomen paras kuulantyöntäjä ja Akilles (1905–1943) kymmenottelun maailmanennätysmies ja olympiakisojen 1928 ja 1932 hopeamitalisti. Yrjö Järvinen kuului samaan veljessarjaan ja hän voitti pronssia keihäänheitossa Kalevan Kisoissa vuonna 1924.
Järvinen voitti Los Angelesissa 1932 olympiakultaa.[1]Berliinin olympialaisissa 1936 Järvinen sijoittui viidenneksi.
Järvinen voitti Euroopan mestaruuden vuosina 1934 ja 1938.[2]
Järvinen paransi keihäänheiton maailmanennätystä peräti kymmenen kertaa peräkkäin – paras tulos oli 77,23 metriä. Hän ylitti 70 metrin rajan ensimmäisenä suomalaisena keihäänheittäjänä ja toisena koko maailmassa.[2]
Suomenmestaruuksia Järvinen voitti kahdeksan. Suomea hän edusti maaotteluissa 15 kertaa.[2]
Seuratasolla Järvinen, joka tunnettiin lempinimellä "Maailman Matti", edusti Helsingin Kisa-Veikkoja.
Jatkosodan aikana jo uransa lopetettuaan Matti Järvinen oli mukana Urho Kekkosen johtamassa ryhmässä, joka osallistui elokuussa 1942 Berliinin olympiastadionilla järjestettyihin kansainvälisiin akselivaltojen edustajien yleisurheilukilpaluihin.[3]
Urheilu-uransa jälkeen Järvinen toimi Otaniemen Urheilusäätiön toiminnanjohtajana ja sai talousneuvoksen arvonimen.
Porin stadionin pääsisäänkäynnin edustalla on kuvanveistäjä Kalervo Kallion suunnittelema Matti Järvisen patsas, joka paljastettiin vuonna 1966. Se kuvaa hänen kultamitaliheittoaan Los Angelesin olympialaisissa.[4]
Maailmanennätykset[2] |
Matti Järvisestä julkaistiin postimerkki uran jälkeen vuonna 1945.
| Tulos | Päivämäärä | Heittopaikka |
|---|---|---|
| 71,57 | 8. elokuuta 1930 | Viipuri |
| 71,70 | 17. elokuuta 1930 | Tampere |
| 71,88 | 31. elokuuta 1930 | Vaasa |
| 72,93 | 14. syyskuuta 1930 | Viipuri |
| 74,02 | 27. kesäkuuta 1932 | Turku |
| 74,28 | 25. toukokuuta 1933 | Mikkeli |
| 74,61 | 7. kesäkuuta 1933 | Vaasa |
| 76,10 | 15. kesäkuuta 1933 | Helsinki |
| 76,66 | 7. syyskuuta 1934 | Torino |
| 77,23 | 18. kesäkuuta 1936 | Helsinki |
Lähteet |
Matti Järvinen Tilastopajan tietokannassa (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu)
Viitteet |
↑ Raevuori, Antero: Järviset – Legendaarinen suomalainen urheilijaperhe, s. 153. Jyväskylä: Kustannusosakeyhtiö Revontuli, 2009. ISBN 978-952-5767-18-6.
↑ abcd Martiskainen, Seppo et al.: Suomi voittoon – kansa liikkumaan. Suomen yleisurheilun 100 vuotta. Suomen Urheiluliitto, 2006. ISBN 951-98952-2-1.
↑ Veikko Huuska: Mitä Kekkonen oikein touhusi vuonna 1942 Saksassa? Uuden Suomen blogi - Veikko Huuska. Viitattu 19.1.2016.
↑ Tällä hepulla ei keihäs kädessä pysy 13.12.2013. Porilaine. Viitattu 12.6.2015.
Kirjallisuutta |
- Antero Raevuori, Järviset – legendaarinen suomalainen urheilijaperhe, Revontuli, 2009.
- Matti Järvinen, Tieni keihäänheiton maailmanmestaruuteen, WSOY, 1934.
Aiheesta muualla |
- YLEn elävä arkisto – Matti Järvinen radiohaastattelussa
- YLEn elävä arkisto – Los Angelesin olympialaisten kärkikolmikko haastattelussa vuonna 1932
- Veli-Matti Autio: Järvinen, Matti (1909–1985) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 22.4.1998. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Torro, Mikko: SUL 100 vuotta – Matti Järvinen (arkistoitu versio (archive.is)) 18.11.2006. Suomen Urheiluliitto ry.
1908: Eric Lemming (tavallinen) - Eric Lemming (vapaa tyyli) | |
| Tulos | Nimi | Paikkakunta | Päivämäärä | Huomautuksia |
|---|---|---|---|---|
| 53,09 | Hannes Karlsson | Tampere | 1904 | Tulos esiintyi Suomen Urheilulehden ensimmäisessä ”rekordiluettelossa” 1904. Ennätysluettelo uusittiin myöhemmin kokonaan. |
| 49,77 | Väinö Siikaniemi | Helsinki | 1907 | |
| 50,40 | Urho Aaltonen | Helsinki | 1908 | |
| 54,79 | Urho Aaltonen | Tampere | 1910 | |
| 55,47 | Urho Aaltonen | Tampere | 1911 | |
| (61,00 | Julius Saaristo | Tukholma, Ruotsi | 1912) | Ei hyväksytty SE:ksi, koska ulkomailla tehdyt tulokset hyväksyttiin yleensä vasta vuodesta 1923 alkaen |
| 61,64 | Urho Peltonen | Kotka | 1914 | |
| 62,58 | Jonni Myyrä | Tampere | 2.8.1914 | ME:tä parempi, mutta ei hyväksytty ME:ksi |
| (63,29 | Jonni Myyrä | Malmö, Ruotsi | 5.7.1914) | ME:tä parempi, mutta ei hyväksytty ME:ksi eikä ulkomailla tehtynä SE:ksi |
| 64,35 | Urho Peltonen | Helsinki | 1916 | ME:tä parempi, mutta ei hyväksytty ME:ksi |
| 65,55 | Jonni Myyrä | Savitaipale | 13.7.1919 | ME:tä parempi, mutta ei hyväksytty ME:ksi |
| 66,10 | Jonni Myyrä | Tukholma, Ruotsi | 25.8.1919 | Maailmanennätys |
| 69,88 | Eino Penttilä | Viipuri | 8.10.1927 | Maailmanennätys |
| 70,02 | Matti Järvinen | Tukholma, Ruotsi | 1930 | |
| 70,23 | Matti Järvinen | Turku | 1930 | |
| 72,38 | Matti Järvinen | Tukholma, Ruotsi | 28.7.1930 | ME:tä parempi, mutta ei hyväksytty ME:ksi. Sen sijaan ennen Järvisen seuraavaa SE:tä hän heitti kolme tätä tulosta huonompaa tulosta, jotka kaikki hyväksyttiin ME:ksi, mutta eivät siis olleet Suomen ennätyksiä. |
| 72,93 | Matti Järvinen | Viipuri | 14.9.1930 | Maailmanennätys |
| 74,02 | Matti Järvinen | Turku | 27.6.1932 | Maailmanennätys |
| 74,28 | Matti Järvinen | Mikkeli | 25.5.1933 | Maailmanennätys |
| 74,61 | Matti Järvinen | Vaasa | 7.6.1933 | Maailmanennätys |
| 76,10 | Matti Järvinen | Helsinki | 15.6.1933 | Maailmanennätys |
| 76,66 | Matti Järvinen | Torino, Italia | 7.9.1934 | Maailmanennätys |
| 77,23 | Matti Järvinen | Helsinki | 18.6.1936 | Maailmanennätys |
| 77,87 | Yrjö Nikkanen | Karhula | 25.8.1938 | Maailmanennätys |
| 78,70 | Yrjö Nikkanen | Kotka | 16.10.1938 | Maailmanennätys |
| 78,98 | Toivo Hyytiäinen | Helsinki | 27.5.1954 | |
| 79,60 | Soini Nikkinen | Tampere | 17.10.1954 | |
| 79,64 | Soini Nikkinen | Tampere | 1955 | |
| 83,56 | Soini Nikkinen | Kuhmoinen | 24.6.1956 | Maailmanennätys |
| 84,23 | Pauli Nevala | Vaasa | 1.9.1961 | |
| 86,33 | Pauli Nevala | Helsinki | 1963 | |
| 88,14 | Jorma Kinnunen | Hyvinkää | 8.7.1965 | |
| 88,58 | Jorma Kinnunen | México, Meksiko | 16.10.1968 | |
| 92,70 | Jorma Kinnunen | Tampere | 18.6.1969 | Maailmanennätys |
| 93,90 | Hannu Siitonen | Helsinki | 6.6.1973 | |
| 93,90 | Hannu Siitonen | Helsinki | 30.7.1973 |
Uusi keihäsmalli 1986
| Tulos | Nimi | Paikkakunta | Päivämäärä | Huomautuksia |
|---|---|---|---|---|
| 81,72 | Seppo Räty | Parkano | 11.5.1986 | |
| 82,32 | Seppo Räty | Rooma, Italia | 30.8.1987 | |
| 83,54 | Seppo Räty | Rooma, Italia | 30.8.1987 | Samassa kilpailussa kuin edellinen |
| 85,18 | Tapio Korjus | Øyestad, Norja | 16.6.1988 | |
| 86,50 | Tapio Korjus | Lahti | 25.8.1988 | |
| 86,92 | Seppo Räty | Oulu | 5.8.1990 | |
| (91,98 | Seppo Räty | Shizuoka, Japani | 6.5.1991 | Maailmanennätys. Tulos pyyhittiin myöhemmin tilastoista kun keihäsmalli ("rypyläkeihäs") jolla ennätys oli heitetty kiellettiin. |
| (96,96 | Seppo Räty | Punkalaidun | 2.6.1991 | Maailmanennätys. Tulos pyyhittiin myöhemmin tilastoista kun keihäsmalli ("rypyläkeihäs") jolla ennätys oli heitetty kiellettiin. |
| 87,02 | Juha Laukkanen | Saint-Denis, Ranska | 5.6.1992 | |
| 88,22 | Juha Laukkanen | Kuortane | 21.6.1992 | |
| 90,60 | Seppo Räty | Nurmijärvi | 20.7.1992 | |
| 90,88 | Aki Parviainen | Tartto | 11.6.1998 | |
| 93,09 | Aki Parviainen | Kuortane | 26.6.1999 |
- Lähteet
- Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8.
- Mitä-Missä-Milloin -kirjat 1984–2009. Otava.
- Jalava, Juhani: Suomen kaikkien aikojen yleisurheilutilastot. Juoksija-lehti, 1983.
- Arponen, Antti O.; Hakuli, Seppo: Sankari vai konna. Suomen urheilumuseosäätiö, 2001. ISBN 951-97773-6-9.
- Hannus, Matti: Kultaiset kentät: Suomen yleisurheilun vuosisata. WSOY, 1999. ISBN 951-0-23703-5.
|