Prospektiteoria Sisällysluettelo Teoreettinen viitekehys | Katso myös | Lähteet | Navigointivalikko10.2307/1914185Artikkelin verkkoversio10.1146/annurev.psych.53.100901.135213ISSN 0066-4308Artikkelin verkkoversio

MikrotaloustiedePäätösteoriaTalousteoriat


engl.psykologiaataloustieteitäkäyttäytymistaloustieteellinenDaniel KahnemanAmos Tverskyaksioomienheuristisia prosessejaKahnemanNobel-palkinnollaengl.engl.heuristiikanodotetun hyödynrationaalisestiengl.engl.Daniel KahnemanAmos TverskyrationaalisenCAP-mallinhyödyn odotusarvonkognitiivisia vinoumiaargumentaatiovirheitätoiveajattelunrajallistakonkaavikonveksiengl.rationaalisesta ajattelustamarkkinoiden tehokkuudestahyötyä maksimoivasta





Prospektiteoria (engl. Prospect Theory) on psykologiaa sekä taloustieteitä yhdistävä käyttäytymistaloustieteellinen malli inhimillisestä päätöksenteosta epävarmuuden vallitessa. Prospektiteorian ovat kehittäneet psykologi Daniel Kahneman ja kognitiotieteilijä Amos Tversky vuonna 1979 julkaistussa tieteellisessä artikkelissa nimeltä Prospect Theory: An Analysis of Decision under Risk. Tutkijoiden Kahneman & Tversky (1979) kehittämä prospektiteoria on heidän mukaansa "sopivampi" deskriptiivinen vaihtoehto kuvaamaan taloudellisten toimijoiden päätöksentekoa, kuin taloustieteen normatiivinen valtavirtanäkemys odotetun hyödyn teoriasta.[1] Tutkijoiden mukaan sijoittajat tekevät ennemminkin päätöksiä perustuen voittojen ja tappioiden mahdolliseen arvoon, kuin itse lopputulokseen.[1] Kahneman & Tversky (1979) perustelevat myös, että näihin sijoituspäätöksiin päädytään odotetun hyödyn teorian aksioomien orjallisen noudattamisen sijaan heuristisia prosesseja hyödyntämällä.[1] Toisin kuin normatiiviset teoreettiset mallit, jotka pyrkivät määrittelemään sitä miten asioiden tulisi olla, deskriptiivinen prospektiteoria yrittää havainnollistaa sitä miten taloudelliset toimijat oikeasti tekevät päätöksiä rahoitusmaailmassa. Teoria on ollut keskeisessä roolissa niin sanotun behavioristisen rahoituksen koulukunnan synnyssä, ja sitä on myös kuvailtu "mullistavaksi" tai "uraauurtavaksi".[2] Psykologi Kahneman palkittiin työstään taloustieteiden Nobel-palkinnolla vuonna 2002 yhdessä laboratorio-oloissa tehtäviin kokeisiin erikoistuneen Vernon Smithin kanssa.




Sisällysluettelo





  • 1 Teoreettinen viitekehys

    • 1.1 Arvotusfunktio



  • 2 Katso myös


  • 3 Lähteet




Teoreettinen viitekehys |


Kahnemanin & Tverskyn (1979) prospektiteorian mukaan sijoittajien päätöksenteko tapahtuu kahdessa vaiheessa: 1) muokkaus (engl. Editing phase) ja 2) arviointi (engl. Evaluation phase). Muokkausvaiheessa erilaiset vaihtoehdot järjestetään jonkin heuristiikan mukaisesti siten, että päätöksenteko on helpompaa. Arviointivaiheessa näistä vaihtoehdoista aiheutuvia tappioita ja tuloja arvioidaan jonkin referenssipisteen mukaisesti. Kaava jota Kahneman & Tversky (1979) olettavat sijoittajien käyttävän jälkimmäisessä arviointivaiheessa on yksinkertaisimmassa muodossaan:


V=∑i=1Nπ(pi)v(xi)displaystyle V=sum _i=1^Npi (p_i)v(x_i)


missä Vdisplaystyle V kuvaa lopputulosten odotettua hyötyä päätöksentekoa suorittavalle taloudelliselle toimijalle, x1,x2,...,xndisplaystyle x_1,x_2,...,x_nkuvaa mahdollisia lopputuloksia ja vastaavasti p1,p2,...,pndisplaystyle p_1,p_2,...,p_nnäiden lopputulosten todennäköisyyksiä. Arvotusfunktio, joka kulkee referenssipisteen (origo) läpi, on s-kirjaimen muotoinen ja epäsymmetrinen. Epäsymmetrisyys tarkoittaa sitä, että kun annetaan sama absoluuttisen arvon vaihtelu, tappiolla on suurempi vaikutus kuin voitoilla (ks. kuvio 1). Toisin sanoen, prospektiteorian mukaan inhimilliset taloudelliset toimijat antavat tappioille enemmän emotionaalista painoarvoa kuin samansuuruisille voitoille. Esimerkiksi ihmisillä on taipumus pitää 50 euron voittamista parempana vaihtoehtona kuin 100 euron voittamista ja 50 euron häviämistä. Vaikka kyseessä on matemaattisen yhteenlaskun jälkeen täysin sama rahamääräinen summa, ihmisten tunteisiin tappiolla on suurempi negatiivinen vaikutus kuin voitoilla on positiivinen. Lisäksi, Kahnemanin & Tverskyn (1979) prospektiteorian mukaan sijoittajat ylipainottavat alhaisten todennäköisyyksien (mahdollisuusefekti 0-33 %) toteutumista ja alipainottavat suurempien todennäköisyyksien (varmuusefekti 66-100 %) toteutumista. Tilannetta voidaan havainnollistaa seuraavan nelikentän esimerkillä.











Todennäköisyys
Tulot
Tappiot
Korkea todennäköisyys

(Varmuusefekti)


95 % todennäköisyys voittaa 10 000 € tai 100% todennäköisyys tienata 9499 €. Eli, 95% x 10 000 = 9500 €, mikä on enemmän kuin 9499 €. Pettymisen pelko. RISKIAVERSIO. Hyväksy epämieluisa tyytyminen 100% todennäköisyyteen tienata 9499 €.
95 % todennäköisyys hävitä 10 000 € tai 100 % todennäköisyys hävitä 9499 €. Eli, 95% x -10 000 € = -9500 €, mikä on vielä suurempi tappio kuin -9499 €. Toivo välttää tappio. RISKIÄ ETSIVÄ. Hylkää mieluisa ratkaisu, valitse 95% todennäköisyys hävitä 10 000 €.
Alhainen todennäköisyys

(Mahdollisuusefekti)


5 % todennäköisyys voittaa 10 000 € tai 100% todennäköisyys tienata 501 €. Eli, 5% x 10 000 € = 500 €, mikä on vähemmän kuin 501 €. Toivo suuresta voitosta. RISKIÄ ETSIVÄ. Hylkää mieluisa ratkaisu, valitse 5% todennäköisyys voittaa 10 000 €.
5 % todennäköisyys hävitä 10 000 € tai 100% todennäköisyys hävitä 501 €. Eli, 5% x -10 000 = -500 €, mikä on pienempi tappio kuin -501 €. Suuren tappion pelko. RISKIAVERSIO. Hyväksy epämieluisa tyytyminen 100% todennäköisyyteen hävitä 501 €.

Oheinen taulukko havainnollistaa sitä, miten tutkijoiden Kahneman & Tversky (1979) prospektiteorian mukaan taloudelliset toimijat eivät järjestelmällisesti laske odotetun hyödyn teorian mukaisesti rationaalisesti parhainta mahdollista lopputulosta, vaan suhtautuvat sijoituksissa piilevään epävarmuuteen toisinaan riskiä kaihtavasti (engl. Risk averse) ja toisinaan riskihakuisesti (engl. Risk seeking).



Arvotusfunktio |


Tutkijoiden Daniel Kahneman & Amos Tversky (1979) prospektiteorian (ks. kuvio 1) mukaan inhimilliset taloudelliset toimijat suhtautuvat epävarmuuden vallitessa riskiä kaihtavasti voittoihin ja riskihakuisesti tappioihin. Tämän johdosta Kahnemanin & Tverskyn (1979) prospektiteorian arvotusfunktio (ks. kuvio 1) onkin kaikkea muuta kuin täysin lineaarinen ja symmetrinen viiva, sillä tutkijoiden mukaan taloudellisten toimijoiden suhtautuminen voittojen sisältämään riskiin eroaa heidän suhtautumisestaan tappioiden riskiin.[1] "Täysin rationaalisen" sijoittajan riskiin suhtautumisen ei pitäisi vaihdella, sillä korkeampaa tuottoa on mahdollista saavuttaa vain sietämällä samanaikaisesti suurempaa epävarmuutta, emmekä voi varmuudella tietää lopputulosta etukäteen. Näin ollen, rationaalisen sijoittajan kantaman riskitason tulisi johdonmukaisesti ja lineaarisesti seurata esimerkiksi CAP-mallin tuotto-riski -profiilia ja hyödyn odotusarvon laskukaavoja. Prospektiteoria havainnollistaakin hyvin ihmisten taloudelliselle päätöksenteolle tyypillisiä kognitiivisia vinoumia ja argumentaatiovirheitä, kuten pettymisen pelon ja toiveajattelun vaikutusta. Behavioristisen rahoitusteorian mukaan taloudellisten toimijoiden järkevistä pyrkimyksistä huolimatta heidän rationaalisuutensa on parhaimmillaankin rajallista. Kuviossa 1 vaakasuuntaisella X-akselilla mitataan objektiivisen lopputuloksen suuruutta (voitto tai tappio), kun taas pystysuuntaisella Y-akselilla mitataan sijoittajien subjektiivisesti kokemaa hyödyn tai haitan määrää. Eli matkustettaessa origon oikealle puolelle voitot kasvavat (positiivinen lopputulos), kun taas X-akselin vasemmalle puolelle mentäessä tappioiden määrä kasvaa (negatiivinen lopputulos). Pystysuuntaisella Y-akselilla mitataan sijoittajan subjektiivisesti kokemaa hyötyä. Origon yläpuolella hyöty kasvaa, kun taas origon alapuolella hyödyn määrä vähenee (ks kuvio 1).





Kuvio 1. Prospektiteorian arvotusfunktion visualisointi


Kuten kuviosta 1 näemme, epäsymmetrisen arvotusfunktion oikea puoli on konkaavi ja vasen puoli on konveksi. Epäsymmetrisyydestä johtuen sijoittajien suhtautuminen tappioiden riskiin eroaa heidän suhtautumisestaan voittojen sisältämään riskiin. Prospektiteorian mukaan sijoittajien negatiivinen reaktio 50 euron tappioon onkin voimakkaampi kuin heidän positiivinen reaktionsa 50 euron voittoon (ks. kuvio 1). Tappioiden sanotaankin "siintävän" sijoittajien mielessä pidempään kuin voittojen. Johdonmukaisen ja rationaalisen riskeihin suhtautumisen sijaan inhimillisten taloudellisten toimijoiden sijoituskäyttäytyminen muistuttaa tutkijoiden Kahneman & Tversky (1979) mukaan ennemminkin tappioiden välttelyä (engl. Loss aversion).[1] Prospektiteorian mukaan taloudelliset toimijat etsivätkin ylimääräistä riskiä yrittäessään välttää jopa todennäköisiäkin tappioita.[1] Nämä tutkijoiden Kahneman & Tversky (1979) havainnot ovat ristiriidassa perinteisen rahoitusteorian koulukunnan oletuksesta markkinoilla toimivien sijoittajien järjestelmällisestä rationaalisesta ajattelusta, kokonaisvaltaisesta markkinoiden tehokkuudesta ja taloudellista hyötyä maksimoivasta päätöksenteosta.



Katso myös |


  • Odotettu hyöty

  • Päätösteoria

  • Kognitiivinen vinouma

  • Riskiaversio


Lähteet |



  1. abcdef Daniel Kahneman & Amos Tversky: Prospect Theory: An Analysis of Decision under Risk. Econometrica, 1979, nro 2, s. 263–291. doi:10.2307/1914185. https://www.princeton.edu/~kahneman/docs/Publications/prospect_theory.pdf Artikkelin verkkoversio.


  2. Eldar Shafir & Robyn A. LeBoeuf: Rationality. Annual Review of Psychology, 2002, nro 1, s. 491–517. doi:10.1146/annurev.psych.53.100901.135213. ISSN 0066-4308. Artikkelin verkkoversio.







Popular posts from this blog

Is flight data recorder erased after every flight?When are black boxes used?What protects the location beacon (pinger) of a flight data recorder?Is there anywhere I can pick up raw flight data recorder information?Who legally owns the Flight Data Recorder?Constructing flight recorder dataWhy are FDRs and CVRs still two separate physical devices?What are the data elements shown on the GE235 flight data recorder (FDR) plot?Are CVR and FDR reset after every flight?What is the format of data stored by a Flight Data Recorder?How much data is stored in the flight data recorder per hour in a typical flight of an A380?Is a smart flight data recorder possible?

Which is better: GPT or RelGAN for text generation?2019 Community Moderator ElectionWhat is the difference between TextGAN and LM for text generation?GANs (generative adversarial networks) possible for text as well?Generator loss not decreasing- text to image synthesisChoosing a right algorithm for template-based text generationHow should I format input and output for text generation with LSTMsGumbel Softmax vs Vanilla Softmax for GAN trainingWhich neural network to choose for classification from text/speech?NLP text autoencoder that generates text in poetic meterWhat is the interpretation of the expectation notation in the GAN formulation?What is the difference between TextGAN and LM for text generation?How to prepare the data for text generation task

Is there a general name for the setup in which payoffs are not known exactly but players try to influence each other's perception of the payoffs?Osborne, Nash equilibria and the correctness of beliefsIs there a name for this family of games (Binomial games?)?Perfect Bayesian EquilibriumCalculating mixed strategy equilibrium in battle of sexesPure Strategy SPNEIs there a commitment mechanism which allows players to achieve pareto optimal solutions?Extensive Form GamesAn $n$-player prisoner's dilemma where a coalition of 2 players is better off defectingTit-For-Stat Strategy Best RepliesPotential solutions of the $n$-player Prisoner's Dilemma