Reijo Pitkäranta Sisällysluettelo Opiskelu ja työura | Tutkimustyö | Tieteen popularisoija | Muu toiminta | Julkaisuja | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoNykylatinan sanakirjan esittely YLE:n sivuillaReijo Pitkärannan verkkosivut Helsingin yliopistollaLatinako kuollut?Latinaa elävästi opiskelijoille ja eetteriin

Suomalaiset antiikintutkijatSuomalaiset filologitVuonna 1945 syntyneet


11. joulukuuta1945IlmajokiHelsingin yliopistonlatinan kielendosenttiYleisradionJyväskylän yliopistonemeritusprofessoriTuomo PekkasenylioppilaaksiSeinäjoen lyseostafilosofian kandidaatiksifilosofian lisensiaatiksiFilosofian tohtoriksiRooman kirjallisuudenÅbo AkademissapiirtokirjoituksiaNeronSuomen Rooman-instituutissaVeikko Väänäsenpaavilletieteen kansantajuistajanaopetuksentutkimuksenLaura MikkosenäidinkielenäänylioppilastutkintolautakunnanSuomen Leijonan Ritarikunnan





Reijo Veikko Iisak Pitkäranta (s. 11. joulukuuta 1945 Ilmajoki)[1] on Helsingin yliopiston latinan kielen dosentti. Hän on tullut tunnetuksi Yleisradion latinankielisistä uutisista Nuntii Latini, joita hän on toimittanut vuodesta 1989 alkaen Jyväskylän yliopiston emeritusprofessori Tuomo Pekkasen kanssa.




Sisällysluettelo





  • 1 Opiskelu ja työura


  • 2 Tutkimustyö


  • 3 Tieteen popularisoija


  • 4 Muu toiminta


  • 5 Julkaisuja


  • 6 Lähteet


  • 7 Aiheesta muualla




Opiskelu ja työura |


Pitkäranta kirjoitti ylioppilaaksi Seinäjoen lyseosta vuonna 1964. Hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1970 ja filosofian lisensiaatiksi 1973. Filosofian tohtoriksi hän väitteli vuonna 1978.


Hän aloitti akateemisen työuransa Helsingin yliopiston Rooman kirjallisuuden assistenttina 1970 ja on sen jälkeen työskennellyt Helsingin yliopistossa latinanopetuksen eri tehtävissä, lukuun ottamatta yhden vuoden kestänyttä professorin viransijaisuutta Åbo Akademissa 1980-luvulla. Vuodesta 1979 hän on ollut latinan kielen dosentti ja vuodesta 1992 yliopistonlehtori.



Tutkimustyö |


Pitkäranta on tutkinut latinankielisiä piirtokirjoituksia. Opiskeluaikanaan hän tutki keisari Neron aikaisia piirtokirjoituksia Suomen Rooman-instituutissa ja oli mukana työryhmässä, joka luovutti professori Veikko Väänäsen johdolla muun muassa paaville työryhmän raportin. Suomessa hän johti työryhmää, joka tutki Suomen kirkkojen ja hautausmaiden latinankielisiä piirtokirjoituksia. Tutkimuksen tuloksena julkaistiin vuonna 2004 kirja Suomen kirkkojen latina – piirtokirjoitukset kirkoissa, kellotapuleissa ja hautausmailla.



Tieteen popularisoija |


Pitkäranta on ansioitunut tieteen kansantajuistajana. Hän pitää yleistajuistamista tärkeänä ja yliopiston tehtäviin kuuluvana opetuksen ja tutkimuksen ohella: Tiedettä on tehtävä ymmärrettäväksi yleisöä varten. Latinankielisillä uutisilla ja Nykylatinan sanakirjalla (yhdessä Tuomo Pekkasen kanssa) sekä Lääketieteen latina–suomi–latina-sanakirjalla (yhdessä Laura Mikkosen kanssa) hän haluaa osoittaa, että latina ei ole kuollut kieli, vaan se on käyttökelpoinen nykypäivänäkin, vaikka kukaan ei puhu sitä äidinkielenään. Nykylatinan sanakirjassa on vastineet muun muassa sellaisille nykysanoille kuin etätyö, isyysloma, ilmastonmuutos ja lintuinfluenssa. Myös avaruusalukselle ja tietokoneelle on olemassa latinankielinen vastine.


Monet klassisen latinan sanat ovat sellaisenaan käyttökelpoisia nykykielessäkin. Tästä on esimerkkinä salutatorium. Se tarkoitti 500-luvulla jaa. paikkaa, jossa vaihdettiin tervehdyksiä. Nykylatinassa sana tarkoittaa edustustilaa. Latinan kielen käyttöä ei valvo mikään virallinen kieliakatemia, joka antaisi säännöksiä siitä miten latinaa pitäisi käyttää. Nuntii Latini -ohjelmalla on kuitenkin paljon kuuntelijoita ympäri maailmaa, ja sanojen uudiskäyttö on alttiina heidän ja muiden latinan harrastajien arvostelulle. Tämä asettaa haasteita uusien sanojen keksijöille ja vanhojen sanojen uusiokäyttäjille.[2]



Muu toiminta |


Pitkäranta on mukana monessa alan järjestössä, joissa hänellä on ollut myös luottamustehtäviä. Vuodesta 1997 hän on ollut ylioppilastutkintolautakunnan latinan jaoston puheenjohtajana. Ansioistaan innostavana opettajana ja tieteen popularisoijana Yliopistonlehtorien liitto valitsi hänet Vuoden yliopistonlehtoriksi 2009. Vuonna 1988 Pitkäranta sai Suomen Leijonan Ritarikunnan ensimmäisen luokan ritarimerkin.



Julkaisuja |


  • Studien zum Latein des Victor Vitensis, 1978 (väitöskirja)

  • Latina medicorum, Latinaa lääkäreille, Gaudeamus, 1981

  • Suomi—latina—suomi-sanakirja (Lexicon Finnico–Latino–Finnicum), WSOY, 2001

  • Nykylatinan sanakirja: suomi-latina-suomi = Lexicon hodiernae latinitatis: finno-latino-finnicum / Tuomo Pekkanen & Reijo Pitkäranta, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006

  • Pitkäranta, Reijo: Suomen kirkkojen latina: piirtokirjoitukset kirkoissa, kellotapuleissa ja hautausmailla. EFIL – Ecclesiarum Finlandiae Inscriptiones Latinae. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-627-7.

Lisäksi hän on julkaissut erilaisia tieteellisiä julkaisuja.



Lähteet |



  1. Kuka kukin on 2009


  2. Nykylatinan sanakirjan esittely YLE:n sivuilla yle.fi. Viitattu 14.5.2009.



Aiheesta muualla |



  • Reijo Pitkärannan verkkosivut Helsingin yliopistolla.


  • Latinako kuollut? Yliopisto 8/2002.

  • Kirsti Sintonen: Latinaa elävästi opiskelijoille ja eetteriin. Acatiimi 4/2009.


Popular posts from this blog

Quoting Keynes in a lectureIs differentiated instruction permitted by universities?How to make students learn prerequisitesUnsatisfactory Instructor Evaluations: balancing of expectations of engineering studentsWhat is the difference between a “statistician”, “applied statistician”, and an academic applying advanced stats within their field?Listing in reference section, but not quotingHow to efficiently use time while preparing for a class?Graduate Admissions: Teaching Emphasisstrategies for sharing teaching information with universities I don't personally have contacts withIs there an efficient way to give a large class of students feedback about their assignments?Is it unreasonable to expect students to read the lecture notes before attending the first class?

Rank groups within a grouped sequence of TRUE/FALSE and NAGrouping functions (tapply, by, aggregate) and the *apply familyCharacters counting and subletting specific patternsWhat is the purpose of setting a key in data.table?data.table vs dplyr: can one do something well the other can't or does poorly?how to make a bar plot for a list of dataframes?How to group by unique values in a list in RPandas - Alternative to rank() function that gives unique ordinal ranks for a columnRank within group in for loop in RData transformation: from dyadic to observational data in RGetting map from purrr to work with paste0

Are all passive ability checks floors for active ability checks?Does passive perception supersede active perception?Which skills can be used passively?Active Opposition with Free-Form Professions in Fate5E Trap/Ambush/Stealth Mechanics VS Passive Perception ConfusionInteraction between perception and stealth in obscured conditionsHow does Keen Sight affect Passive Perception?Are all d20 rolls either attacks, saves or ability checks?Can players declare that they are making a specific ability check?Can I see a Hidden creature that is not obscured at all?Can a Stealth check ever be made passively?Is this alternate version of the Observant feat balanced?What is the minimum amount of skill points per HD?