Reijo Pitkäranta Sisällysluettelo Opiskelu ja työura | Tutkimustyö | Tieteen popularisoija | Muu toiminta | Julkaisuja | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoNykylatinan sanakirjan esittely YLE:n sivuillaReijo Pitkärannan verkkosivut Helsingin yliopistollaLatinako kuollut?Latinaa elävästi opiskelijoille ja eetteriin

Suomalaiset antiikintutkijatSuomalaiset filologitVuonna 1945 syntyneet


11. joulukuuta1945IlmajokiHelsingin yliopistonlatinan kielendosenttiYleisradionJyväskylän yliopistonemeritusprofessoriTuomo PekkasenylioppilaaksiSeinäjoen lyseostafilosofian kandidaatiksifilosofian lisensiaatiksiFilosofian tohtoriksiRooman kirjallisuudenÅbo AkademissapiirtokirjoituksiaNeronSuomen Rooman-instituutissaVeikko Väänäsenpaavilletieteen kansantajuistajanaopetuksentutkimuksenLaura MikkosenäidinkielenäänylioppilastutkintolautakunnanSuomen Leijonan Ritarikunnan





Reijo Veikko Iisak Pitkäranta (s. 11. joulukuuta 1945 Ilmajoki)[1] on Helsingin yliopiston latinan kielen dosentti. Hän on tullut tunnetuksi Yleisradion latinankielisistä uutisista Nuntii Latini, joita hän on toimittanut vuodesta 1989 alkaen Jyväskylän yliopiston emeritusprofessori Tuomo Pekkasen kanssa.




Sisällysluettelo





  • 1 Opiskelu ja työura


  • 2 Tutkimustyö


  • 3 Tieteen popularisoija


  • 4 Muu toiminta


  • 5 Julkaisuja


  • 6 Lähteet


  • 7 Aiheesta muualla




Opiskelu ja työura |


Pitkäranta kirjoitti ylioppilaaksi Seinäjoen lyseosta vuonna 1964. Hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1970 ja filosofian lisensiaatiksi 1973. Filosofian tohtoriksi hän väitteli vuonna 1978.


Hän aloitti akateemisen työuransa Helsingin yliopiston Rooman kirjallisuuden assistenttina 1970 ja on sen jälkeen työskennellyt Helsingin yliopistossa latinanopetuksen eri tehtävissä, lukuun ottamatta yhden vuoden kestänyttä professorin viransijaisuutta Åbo Akademissa 1980-luvulla. Vuodesta 1979 hän on ollut latinan kielen dosentti ja vuodesta 1992 yliopistonlehtori.



Tutkimustyö |


Pitkäranta on tutkinut latinankielisiä piirtokirjoituksia. Opiskeluaikanaan hän tutki keisari Neron aikaisia piirtokirjoituksia Suomen Rooman-instituutissa ja oli mukana työryhmässä, joka luovutti professori Veikko Väänäsen johdolla muun muassa paaville työryhmän raportin. Suomessa hän johti työryhmää, joka tutki Suomen kirkkojen ja hautausmaiden latinankielisiä piirtokirjoituksia. Tutkimuksen tuloksena julkaistiin vuonna 2004 kirja Suomen kirkkojen latina – piirtokirjoitukset kirkoissa, kellotapuleissa ja hautausmailla.



Tieteen popularisoija |


Pitkäranta on ansioitunut tieteen kansantajuistajana. Hän pitää yleistajuistamista tärkeänä ja yliopiston tehtäviin kuuluvana opetuksen ja tutkimuksen ohella: Tiedettä on tehtävä ymmärrettäväksi yleisöä varten. Latinankielisillä uutisilla ja Nykylatinan sanakirjalla (yhdessä Tuomo Pekkasen kanssa) sekä Lääketieteen latina–suomi–latina-sanakirjalla (yhdessä Laura Mikkosen kanssa) hän haluaa osoittaa, että latina ei ole kuollut kieli, vaan se on käyttökelpoinen nykypäivänäkin, vaikka kukaan ei puhu sitä äidinkielenään. Nykylatinan sanakirjassa on vastineet muun muassa sellaisille nykysanoille kuin etätyö, isyysloma, ilmastonmuutos ja lintuinfluenssa. Myös avaruusalukselle ja tietokoneelle on olemassa latinankielinen vastine.


Monet klassisen latinan sanat ovat sellaisenaan käyttökelpoisia nykykielessäkin. Tästä on esimerkkinä salutatorium. Se tarkoitti 500-luvulla jaa. paikkaa, jossa vaihdettiin tervehdyksiä. Nykylatinassa sana tarkoittaa edustustilaa. Latinan kielen käyttöä ei valvo mikään virallinen kieliakatemia, joka antaisi säännöksiä siitä miten latinaa pitäisi käyttää. Nuntii Latini -ohjelmalla on kuitenkin paljon kuuntelijoita ympäri maailmaa, ja sanojen uudiskäyttö on alttiina heidän ja muiden latinan harrastajien arvostelulle. Tämä asettaa haasteita uusien sanojen keksijöille ja vanhojen sanojen uusiokäyttäjille.[2]



Muu toiminta |


Pitkäranta on mukana monessa alan järjestössä, joissa hänellä on ollut myös luottamustehtäviä. Vuodesta 1997 hän on ollut ylioppilastutkintolautakunnan latinan jaoston puheenjohtajana. Ansioistaan innostavana opettajana ja tieteen popularisoijana Yliopistonlehtorien liitto valitsi hänet Vuoden yliopistonlehtoriksi 2009. Vuonna 1988 Pitkäranta sai Suomen Leijonan Ritarikunnan ensimmäisen luokan ritarimerkin.



Julkaisuja |


  • Studien zum Latein des Victor Vitensis, 1978 (väitöskirja)

  • Latina medicorum, Latinaa lääkäreille, Gaudeamus, 1981

  • Suomi—latina—suomi-sanakirja (Lexicon Finnico–Latino–Finnicum), WSOY, 2001

  • Nykylatinan sanakirja: suomi-latina-suomi = Lexicon hodiernae latinitatis: finno-latino-finnicum / Tuomo Pekkanen & Reijo Pitkäranta, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006

  • Pitkäranta, Reijo: Suomen kirkkojen latina: piirtokirjoitukset kirkoissa, kellotapuleissa ja hautausmailla. EFIL – Ecclesiarum Finlandiae Inscriptiones Latinae. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-627-7.

Lisäksi hän on julkaissut erilaisia tieteellisiä julkaisuja.



Lähteet |



  1. ↑ Kuka kukin on 2009


  2. ↑ Nykylatinan sanakirjan esittely YLE:n sivuilla yle.fi. Viitattu 14.5.2009.



Aiheesta muualla |



  • Reijo Pitkärannan verkkosivut Helsingin yliopistolla.


  • Latinako kuollut? Yliopisto 8/2002.

  • Kirsti Sintonen: Latinaa elävästi opiskelijoille ja eetteriin. Acatiimi 4/2009.


-

Popular posts from this blog

Marja Vauras Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoMarja Vauras Turun yliopiston tutkimusportaalissaInfobox OKSuomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenetKasvatustieteiden tiedekunnan dekaanit ja muu johtoMarja VaurasKoulutusvienti on kestävyys- ja ketteryyslaji (2.5.2017)laajentamallaWorldCat Identities0000 0001 0855 9405n86069603utb201588738523620927

Image
Vuonna 1953 syntyneetSuomalaiset kasvatustieteilijätSuomalaiset professoritTurun yliopiston professorit 9. maaliskuuta1953TurkuTurun yliopistonSuomalaisen tiedeakatemian Marja Vauras Henkilötiedot Syntynyt 9. maaliskuuta 1953 (ikä 66) Turku Kansallisuus Suomi Ammatti kasvatustieteen professori Koulutus ja ura Instituutti Turun yliopisto Aiheesta muualla Marja Vauras Turun yliopiston tutkimusportaalissa Infobox OK Marja Merja Sinikka Vauras (s. 9. maaliskuuta 1953 Turku) on suomalainen filosofian tohtori, ja Turun yliopiston kasvatustieteen professori. [1] [2] Hän on toiminut myös Turun yliopiston Kasvatustieteellisen tiedekunnan dekaanina. [3] Suomalaisen tiedeakatemian jäsen Vauras on ollut vuodesta 2013. [2] Lähteet | ↑ Suomen professorit 1640–2007 , Professoriliitto, 2008 (ISBN  978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5 , viitattu 7 huhtikuuta 2019 ) ↑ a b Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet pä...
Read more

Which is better: GPT or RelGAN for text generation?2019 Community Moderator ElectionWhat is the difference between TextGAN and LM for text generation?GANs (generative adversarial networks) possible for text as well?Generator loss not decreasing- text to image synthesisChoosing a right algorithm for template-based text generationHow should I format input and output for text generation with LSTMsGumbel Softmax vs Vanilla Softmax for GAN trainingWhich neural network to choose for classification from text/speech?NLP text autoencoder that generates text in poetic meterWhat is the interpretation of the expectation notation in the GAN formulation?What is the difference between TextGAN and LM for text generation?How to prepare the data for text generation task

Image
Neighboring nodes in the network Is it canonical bit space? Why do I get two different answers for this counting problem? Python: return float 1.0 as int 1 but float 1.5 as float 1.5 Drawing a Grid/Tikz image Why is it a bad idea to hire a hitman to eliminate most corrupt politicians? Why is this clock signal connected to a capacitor to gnd? Blender 2.8 I can't see vertices, edges or faces in edit mode How to say in German "enjoying home comforts" Is there an expression that means doing something right before you will need it rather than doing it in case you might need it? Can a virus destroy the BIOS of a modern computer? Saudi Arabia Transit Visa Why "Having chlorophyll without photosynthesis is actually very dangerous" and "like living with a bomb"? What is the word for reserving something for yourself before others do? Why do bosons tend to occupy the same state? Is the Joker left-handed? What method can I use to des...
Read more

Is flight data recorder erased after every flight?When are black boxes used?What protects the location beacon (pinger) of a flight data recorder?Is there anywhere I can pick up raw flight data recorder information?Who legally owns the Flight Data Recorder?Constructing flight recorder dataWhy are FDRs and CVRs still two separate physical devices?What are the data elements shown on the GE235 flight data recorder (FDR) plot?Are CVR and FDR reset after every flight?What is the format of data stored by a Flight Data Recorder?How much data is stored in the flight data recorder per hour in a typical flight of an A380?Is a smart flight data recorder possible?

Image
Why are prions in animal diets not destroyed by the digestive system? How to increase the size of the cursor in Lubuntu 19.04? As matter approaches a black hole, does it speed up? Why is B♯ higher than C♭ in 31-ET? Nominativ or Akkusativ What does this colon mean? It is not labeling, it is not ternary operator Didn't attend field-specific conferences during my PhD; how much of a disadvantage is it? Applying a GPO to local users except local administrators on Workgroup computers Why has the UK chosen to use Huawei infrastructure when Five Eyes allies haven't? Using column size much larger than necessary Can my company stop me from working overtime? Will 700 more planes a day fly because of the Heathrow expansion? How to use dependency injection and avoid temporal coupling? Point of the Dothraki's attack in GoT S8E3? How I can I roll a number of non-digital dice to get a random number between 1 and 150? Validation rule Scheduled Apex I need a d...
Read more